iKnow Delphi 2.0 National Survey – Country Report Finland

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 National Survey – Country Report Finland. 126 p. iKnow Project – Word Package 5, Finland Futures Research Centre FFRC. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf> <www.iknowfutures.eu>

EXECUTIVE SUMMARY

Introduction

This report introduces key results concerning the Finland Country Survey of the iKNOW project. iKNOW is a new Blue Sky research and horizon scanning project launched by the European Commis-sion led by Rafael Popper of the University of Manchester. The project includes seven other partners: FFRC/Finland, Z_punkt/Germany, Technology Centre/Czech Republic, RTC North/UK, ICTAF/Israel, Cyber Fox/Czech Republic and Mindcom/Finland.

“Wild Cards (WI) are situations/events with perceived low probability of occurrence but poten-tially high impact if they were to occur. Weak Signals (WE) are unclear observables warning us about the probability of future events (including Wild Cards). They implore us to consider alternative interpretations of an issue’s evolution to gauge its potential impact.” (www.iknowfutures.eu).
The project has involved 12 relevant themes in which wild cards and weak signals were created and tested in Country Surveys: 1) Health, 2) Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology, 3) ICT – Information & communication technologies, 4) Nanosciences, nanotechnologies, materials & new production technologies, 5) Energy, 6) Environment (including climate change), 7) Transport (including aeronautics), 8 ) Socio-economic Sciences and the Humanities, 9) Space, 10) Security, 11) Capacities, and 12) Nuclear research.

In Finland wild cards and weak signals were sought for and analysed in two themes: Food, Agri-culture and Fisheries, and Biotechnology and Energy.

Wild Cards – Theme: Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology: 1) “A Killer Water Filter”, 2) “Silent Seas”, 3) “Agriculture runs out of phosphor due to algae biofuel production”, 4) “Algae pathogen suddenly destroys new energy foundation of humankind”, 5) “Terrorists take algae production plants to their main targets” Theme Energy: 1) “National energy grid disappears” 2) “Gas from Trash”, 3) “Breakthrough in cold fusion leads to renaissance in energy markets”, 4) “Cheap liquid fuel production from algae replaces oil by 2030”, 5) “Thanks to algae Australia becomes biggest energy producer in the world”

Weak Signals – Theme Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology: 1) Emer-gence of new agricultural methods for coping with climate change, 2) Consumption drives market capitalism, not saving, conserving or sparing, 3) Food consumers are steered towards healthier dietary choices, 4) Food markets became investment subject in previous credit crunch, 5) Bees be no more, less food than before. Theme Energy: 1) Many people are willing to pay more to get wind energy, 2) Obama’s goal: One Million e-cars on the US streets by 2015, 3) Use of electric cars enhance national energy, 4) safety Algae production is a good way for carbon caption form atmosphere, 5) There are many new serious attempts to utilize new fossil fuel resources.

Conclusion

It is essential that policymakers react to the important impacts and effects estimated for the wild cards and weak signals, for example through strategic decision-making in line with Ansoff’s approach. A lack of reaction or a wrong reaction might imply that competitors will take the market. When coupled with an active strategy of decision-making, these wild cards and weak signals may offer significant opportunities.

The results indicate which wild cards and weak signals are of greater importance, provide insight on the aspects policy-makers are not adequately prepared for, and give information that could help find the right policy to adopt in a situation where a given wild card or weak signal would become real. The results can still be considered preliminary, and discussion should continue until a final decision.
According to analysis in this report, the main wild cards for which attention should be paid are “National energy grid disappears”, “Gas from Trash”, “Silent Seas” and “Algae pathogen suddenly de-stroys new energy foundation of humankind” because their importance for science, technology and innovation (STI) policy in Finland (and also in EU-level) is moderate, but preparedness of decision-makers to deal with these is low.

The level of importance for STI-policy of almost all analysed weak signals is “high” or “moderate” in Finland (and also in EU-level). The following ones are of high importance in Finland (and EU-level): “Emergence of new agricultural methods for coping with climate change”, “Consumption drives market capitalism, not saving, conserving or sparing”, “Many people are willing to pay more to get wind energy” and “Food consumers are steered towards healthier dietary choices”. The next ones fall into the category “moderate” and it is important for decision-makers to take them into account: “Food markets became investment subject in previous credit crunch”, “Obama’s goal: One Million e-cars on the US streets by 2015”, “Use of electric cars enhance national energy safety”, “Algae production is a good way for carbon caption from atmosphere” and “Bees no more, less food than before”.

It can also be argued that the human cognitive structure, the mind, is not able to analytically handle true wild cards and weak signals, such as the ones presented in this report. In practice this means, among other things, that besides the processed and analyzed wild cards and weak signals, there are still hidden wild cards and weak signals. The focus should be put on a continuous decision-making processes, which would enable proper reactions to those unexpected wild cards and weak signals outside his WI-WE analysis.

When realising expert surveys or Delphi, stakeholder groups are often called to participate. How-ever, they are certainly not independent actors as they respond to particular interests of their sector or their own operational activities. In governance approaches extended peer communities of citizens, associations or so-called juries are often called to take part in order to provide more objectivity. In this iKnow Expert Survey, we can say that ID Group “Other” was independent. In the Finnish case we have more answers from the public than from the private sector.

According to the Finnish National Innovation Strategy (2008) more attention should be paid to demand-driven (or customer-driven) innovations (see Kaivo-oja & Santonen 2010, Kaivo-oja 2011a). In the same way as in Delphi or expert surveys, respondents in this survey were mostly public actors or belonged to the research sector (high education institutions). For this reason, it was not possible to analyze private actors’ expert opinions reliably. According to a demand-driven innovation strategy, more information on market demand and the trends of customer behaviour should be available. This is the reason for possible uncertainties of the present analysis in the description of future possibilities.

The growth of the global economy and its impact on the prices of limited raw materials, such as oil and other minerals, have a great impact on Finland and Northern countries in general. This means, especially for Finland, that technology development in transportation systems (e.g. new cost-savings and other solutions) creates key conditions for the exploitation of Arctic natural resources. For example, these questions could have received better responses if more private representatives, for example in theme Energy, would have been involved in the process. In addition, Finland could play an important role in the development of arctic transport, energy, environmental, agricultural and food technology in the future. In Finland, the Parliamentary Committee for the Future produced a report titled “Russia 2030 based on Contracts” (editors Osmo Kuusi & Hanna Smith & Paula Tiihonen) in 2010. According to the committee “Finland must draft a research and development programme for the development in Finland of Arctic transport, energy and environmental technology”. Such a programme should also include themes on agriculture and food technology with a focus on the Northern Dimension. This would probably constitute a very important step in the vision of an EU Research Programme which would include Finland country targets.

See all Executive Summary in English pages 12-17 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf

Maakaasuista tulossa tärkeä energialähde – iKNOW Delphi 2.0/Country Report Finland julkistettu

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun yliopisto tiedottaa 16.11.2011

Osoite: http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/jatteista-tuotettavasta-kaasusta-tarkea-energialahde.html

Jätteistä tuotettavasta kaasusta tärkeä energialähde

Tulevaisuudentutkijat tarkastelivat, mihin suuntaan energiantuotanto kehittyy.

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen iKNOW-hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeessa tutkittiin tulevaisuuden energiaratkaisujen käytön kannalta merkittävimpiä villejä kortteja ja heikkoja signaaleja. Villillä kortilla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka ilmestymisen todennäköisyys on matala, mutta jolla on tapahtuessaan suuret vaikutukset. Heikko signaali puolestaan on varhainen merkki tulevaisuuden tapahtumista.

Todennäköisimmin toteutuva tulevaisuudenkuva on ”Kaasua jätteistä”.

– Erityisesti päättäjien valmiuksia tämän suuntauksen käsittelyyn on parannettava, tutkijat sanovat.

Jätteistä peräisin olevia hiilivetyjä tulevat todennäköisesti hyödyntämään myös bensiiniä, dieseliä ja lentokonepolttoainetta tuottavat tehtaat. Tehtaat siirtyvät esimerkiksi nanoteknologiaa hyödyntäviin ratkaisuihin.

Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää erityisesti kansainvälisiin tutkimusohjelmiin panostamista, tutkimusinstituutioiden tiedontuotannon vahvistamista, maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa.
Maakaasujen merkitys kasvaa

Suomessa jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä edellyttää myös maakaasun, yhdyskuntajätekaasun sekä muun biokaasun jakelun samanaikaista tarkastelua.

– Maakaasujen merkitys myös Suomen ympäristöpolitiikassa tulee kasvamaan. Maakaasun markkinahinta on jo tipahtanut uusien maakaasun tuotantotapojen sekä tämän seurauksena kasvaneiden kaasuvarantojen ansiosta. Ympäristöystävällisyyden ja kilpailukykyisen hinnan vuoksi myös kiinnostus maakaasuun laivojen polttoaineena on kasvamassa, raportissa todetaan.

Raportti on luettavissa verkossa:
Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKNOW Delphi 2.0 / National Survey -Country Report Finland. 126 s. Finland Futures Research Centre FFRC, eBOOK 10/2011. Turku. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf>

JM
kuva: epSos.de
Creative Commons License Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.”

Ks. myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laajempi tiedote ”Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä”.

Kauppalehti aiheesta: Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä

Case: ”Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI


Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Em. on EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä, mm. public-private -toteutusmallia – vahvasti hyödyntänyt sovellus.

Kymmennen vuotta sitten ennakoitiin Kemi-Tornio alueen osaamis- ja koulutustarpeita tähän päivään asti. Tarkastelussa oli eri koulutusasteet ja alueellisten toimijoiden yhteistyö ja roolit osaamisen suuntaamisessa. Keskeistä oli pyrkiä kytkemään osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi aluekehittämisvisioon. Uusina teemoina nousivat tuolloin ”heikkoina signaaleina” mm. kaivos- ja malmiteknologiaan liittyvän korkeakoulutason koulutuksen kehittäminen (ks. mm. Lehtinen ym. 2001, s. 93).
Kemi-Tornion ennakointityö sopii hyvänä esimerkkinä myös kaikille muillekin alueille alueellisen ennakoinnin toteutuskonseptista osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyen. Nyt olisi korkea aika tehdä perusteellinen uusi ennakointikierros myös Kemi-Tornion alueella huomioiden mm. kaivosalan kasvaneet työvoimatarpeet.

Seuraavassa on raportin tiivistelmä s. 12-17:

TIIVISTELMÄ

OSAAMINEN, KOULUTUS JA ENNAKOINTI – KEMI-TORNIO ALUE 2010
Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointi

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö 2001
Kujala, Jukka & Ruotsalainen, Martti
Suikkanen, Asko

Kemi-Tornion alueella vuosina 2000 ja 2001 toteutettu ennakointihanke on yksi Euroopan unionin rakennerahaston ohjelmakauden 1995 – 2000 tavoite 6-ohjelman viimeisimmistä hankkeista. Se on opetusministeriön rahoittama. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta on vastannut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusyksikkö.

Ennakointihankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2010 alueen työ- ja koulutusmarkkinoiden kehityskuluista ja keskeisistä muutostekijöistä. Toisena tavoitteena oli ennakointijärjestelmän metodiikan kehittäminen trendi- ja Delfoi -menetelmiä yhdistämällä ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Delfoi –prosessi toteutettiin kevään 2001 aikana. Delfoi –prosessi sisälsi kaksi kyselykierrosta ja kaksi asiantuntijaraatia; perus- ja kriitikkoraadin. Tuotettua ennakointitietoa hyödynnettiin välittömästi prosessin aikana ja tarkoitus on, että tieto suunnataan jatkossa laajemmin eri toimijoiden hyötykäyttöön.

Delfoi –prosessin taustainformaatioksi tehtiin tiivis katsaus Kemi-Tornion kehityksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden kehityskuvasta sekä hankittiin yrittäjien ja julkisen sektorin edustajien näkemyksiä alueen kehittämisestä, työmarkkinoista ja koulutuksen suunnittelusta.

Visio
Koko prosessin lopputulemana on visio Kemi-Tornio alueesta vuonna 2010. Vision mukaan Kemi-Tornion alue on tuolloin kansainvälistynyt ja korkeatasoiselle osaamiselle rakentuva kasvukeskus, jossa perusteollisuuden rinnalle on muodostunut monipuolinen pk –yritystoiminta ja polis –verkosto. Kasvavia aloja työpaikkojen synnyn kannalta ovat informaatioteknologia ja viestintä, metalliteollisuus, kuljetus ja logistiikka, hyvinvointipalvelut ja mekaaninen puu.

Aluetta kehitetään yhteistyössä seutukunnan rajoja laajemmin. Alue houkuttelee erityisesti nuorta ja koulutettua väkeä hyvän koulutustarjonnan, uusien korkeaa osaamista edellyttävien työpaikkojen ja viihtyisän asuinympäristön vuoksi.

Vision toteutuminen
Vision toteutuminen edellyttää toimintaympäristön kehittämistä. Toimintaympäristössä tärkein kehittämiskohde on osaaminen, lähinnä tutkimus ja koulutus sekä polisverkoston luominen. Myös positiivisen imagon rakentaminen ja viestintä ovat tärkeitä. Tärkeimmät toimijat vision toteuttamiseksi ovat veturiyritykset, Digipolis ja Mediapolis, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja TE-keskus.

Polikset ovat osaamiskeskuksia, joissa klusterin eri osapuolet (yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, yrityspalvelut, rahoitus / resurssointi) kohtaavat toisensa. Näistä erityisen tärkeitä ovat veturiyritykset ja tutkimus- ja oppilaitokset. Polisympäristö mahdollistaa kohtaamisen ja luo toimijoiden välille synergiaa. Synergia puolestaan lisää innovaatioita ja niiden taloudellista hyödyntämistä, mikä on viime kädessä alueen uusiutumisen perusta.

Alueella asuvien ihmisten kokonaishyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että alueen kulttuuri pysyy elinvoimaisena ja että alueella on laadukkaita asuntoalueita ja hyvinvointipalveluja. Näin luodaan viihtyisä ja alueen houkuttelevuutta lisäävä asuinympäristö.

Osaaminen ja koulutus
Kemi-Tornion alueelle on tärkeää löytää selkeä oma osaamisen profiili kansainvälisessä työnjaossa. Keskiöasema Oulun, Rovaniemen ja Luleån välissä voi olla yksi lähtökohta osaamisvalinnassa. Lisäksi nuorten kiinnostuminen kehitettävistä aloista on vahva lähtökohta valintaa tehtäessä. Vision toteuttaminen edellyttää klusteroitumiskehitystä valituilla osaamisen painopistealueilla.

Aloituspaikkojen muutostarve on nykyisillä koulutus-/opintoaloilla vähäistä. Oppilaitos-/koulutusalakohtainen aloituspaikka-arviointi, eri koulutus- ja opintoalojen integrointi ja uusien alojen perustaminen edellyttävät tarkempia selvityksiä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä yritysyhteistyömallien kehittäminen, väestön koulutusasteen nostaminen ja uusien opetusalojen (logistiikka, hyvinvointiteknologia, elämysteollisuus, ympäristöteknologia ja yrittäjyys) perustaminen ovat tärkeitä. Informaatioteknologian ja yrittäjyyden sisällyttäminen muihin koulutusaloihin on yksi ehdotus kehittää koulutusalojen välistä vuorovaikutusta.

Yliopistotason aloituspaikkojen lisäyksessä korostuvat eniten informaatioteknologia, logistiikka, hyvinvointiteknologia ja –palvelut.

Ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä hieman kone- ja metalli-, sähkö-, muu tekniikka- ja liikenne- sekä viestintä- ja kuvataidealoilla. Aloituspaikkamäärää tulisi vähentää maatilatalouden ja kaupan- ja hallinnon aloilla. Kaupan ja hallinnon aloituspaikkamäärien tarkennusehdotus voi johtua koulutusalalla tutkinnon suorittaneiden kohtalaisen suuresta tämän hetkisestä työttömyysasteesta. Lisäksi koulutusalan sisältöä tulisi kehittää vastaamaan muuttuvan työelämän ja visiossa mainittujen kasvualojen tarpeisiin. Aikuisten koulutuspaikkoja olisi lisättävä sähkö, kone- ja metallialalla, viestintä- ja kuvataide- sekä käsi- ja taideteollisuusaloilla.

2-asteen oppilaitoksissa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä kone- ja metalli-, sähkö-, puu-, viestintä- ja kuvataidealoilla sekä aikuisten koulutuksessa käsi- ja taideteollisuus-, sähkö- ja rakennusaloilla. Vähennystarvetta olisi maatilataloudessa, kalataloudessa, kaupan ja hallinnon alalla sekä metsätaloudessa. Näiden osalta on tarpeen miettiä myös, missä määrin alojen yhdistäminen alueen muihin kehitettäviin klustereihin voisi olla mahdollista.

Eri toimijatahot joutuvat kilpailukykynsä säilyttääkseen jatkuvasti kehittämään henkilöstönsä ammattitaitoa. Työntekijältä edellytettävät tärkeimmät osaamistarvevaatimukset ovat tiimityötaidot, oppimistaidot, aktiivisuus, kansainvälisyys, tuloksellisuus ja vastuunottokyky. Edellä mainitut osaamisen alueet tulee sulauttaa syvällisemmin ja läpäisevänä koulutusohjelmien sisältöön.

Jatkotutkimukset ja kehittämisehdotukset
Tutkimus- ja oppilaitosten yritysyhteistyömallien edistämiseksi tärkeintä on jatkuvan keskustelun mahdollistaminen, esimerkiksi yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten välisen foorumin / neuvottelukunnan muodossa.

Jatkotutkimusteemoista tärkeintä on selvittää pikaisesti Kemi-Tornion koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumin perustamisen edellytykset. Aluekeskusohjelman sisällön tarkentaminen sekä Osaamiskeskusohjelmaan (2007) pääsemiseksi osaamiskeskusvalinnan syventämistä palveleva tutkimus ja toimintastrategia tulee käynnistää. Tärkeää kehittämisen kannalta on myös, että alueen kunnat tekevät omat tarkentavat analyysinsä omalla alueellaan kehitettävistä osaamisen aloista.

Tässä tutkimushankkeessa korostuneiden osaamistarpeiden perusteella tutkimus- ja oppilaitosten tulee tarkentaa koulutuksen aloituspaikkakysymyksiä ala- ja oppilaitoskohtaisilla ennakointitutkimuksilla ainakin korostuneissa kehitettävissä klustereissa. Erittäin tärkeää jatkuvan markkinainformaation saamiseksi on tutkia oppilaitoskohtaisesti sopivimmat yritysyhteistyömallit ja laatia niiden perusteella koulutusohjelmakohtaiset toimintaohjelmat. Ennakointitutkimuksen ja –palvelutarjonnan kehittämiseksi tulisi käynnistää oma selvitys yhteistyössä tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja muiden intressitahojen kanssa.

Elinkeinorakenteen kehittämisen ja uusien työpaikkojen tuottamisen kannalta on tarpeellista laatia oma tietotekniikkastrategia. Myös alueen oman verkostoitumis- ja kansainvälistymisstrategian laadinta on perusteltua. Hyvin keskeistä olisi luoda seutukunnalle asuinympäristön kehittämisstrategia.

Elinkeinotoiminnan kehittäminen seututasolla edellyttää sitä suorittavien organisaatioiden erikoistumista tehtäväänsä: uusien organisaatiovaihtoehtojen analysointi ja valinta on yksi perusteltu jatkotoimi. Seudullisen elinkeinokehittämisen organisoinnin kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Viestintä
Viestinnän kehittämisen painopistealueista korostuu vahvimmin positiivisen kuvan välittäminen alueesta. Muut tärkeimmät kehittämisen painopistealueet ovat kokonaisvaltaisen viestintäsuunnitelman laadinta- ja toteutus, imagon systemaattinen rakentaminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa, nuorille suunnatut tapahtumat sekä realististen tulosten korostaminen haaveiden sijaan. Edellä mainitut jatkotoimenpiteet ja strategiat toimivat lähtöaineistona viestintästrategian laadinnassa.

Tutkimuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen (erityisesti tietopankkitavoite) ja tulosten siirtäminen niiden käyttäjille hyödynnettäväksi, edellyttää hankkeen jälkeisen viestintäsuunnitelman (=julkistamissuunnitelman) toteutusta. Viestintäsuunnitelman toteutuksesta päättäminen kuuluu luontevimmin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle.”

***

MUITA OSAAMIS-, KOULUTUS- JA TYÖVOIMATARPEIDEN ENNAKOINTIHANKKEITA

EU:n palkitsema TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementit ovat olleet käytössä myös mm. seuraavissa RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa