kevyt liikenne

Mitä on arktinen teknologiaosaaminen? Se on mm. perusvälttämättömän liikkumisen ja logistiikan hallintaa edullisesti, järkevästi, kustannuksia säästävästi ja hyvinvointia moniulotteisesti maksimoiden pohjoisissa olosuhteissa. Suksien, lumilaudan, jäänmurtajien, ruotsinlaivojen ja matkapuhelimen keksimisen ja kehittämisen lisäksi esille voisi nostaa yhden ”uuden ihmeen” – Oulun kaupungin talvipyöräilyn – Tule ja tutustu aiheeseen tarkemmin Kansainvälisessä talvipyöräilykonferenssissa Oulussa 13.-14.2.2013!:

”Oulun kaupunki on Suomen rajojen sisäpuolella tunnettu pyöräilykaupunki. Nyt se haluaa olla sitä entistä enemmän myös maailmanlaajuisesti, erityisesti talvipyöräilyn osalta. Pohjoisessa pyörät eivät nimittäin jämähdä paikoilleen talvella. Oulussa talvipyöräilyn määrä matkasuoritteesta huitelee talven kylmimpinä kuukausinakin noin 10 – 12 % tienolla. Se on lukema, johon monet kaupungit eivät pääse edes kesähelteillä. Oulussa talvipyöräily on normaali juttu. Kyse on ennen kaikkea kulttuurista, jonka muodostumiselle erinomainen kevyen liikenteen verkosto, hyvä talvikunnossapidon taso sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö on antanut loistavat mahdollisuudet. Oulussa talvella pyöräilevät mummotkin.”

Lue koko Timo Perälän tekstin lainaus Liikennementorin blogista.

Ks. Ennakkoinfo Kongressista Navico Oy:n sivuilta. Sivuilla myös talvipyöräilyvideoita Oulusta. Konferenssi-info suoraan www.ibikeoulu.com.

JK. Esimerkiksi Laurence C. Smith (2011) ennustaa kirjassaan ”Uusi pohjoinen – maailma vuonna 2050” monien uusien yhdyskuntien syntyvän pohjoisille alueille vuoteen 2050 mennessä sekä monien yhdyskuntien vahvistuvan niin, että pohjoisten NORC-maiden väkiluku kokonaisuudessaan kasvaa mm. luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Venäjällä väkiluku vähenee (-17 %), mutta sielläkin on kasvavia yhdyskuntia. Erityisen voimakasta kasvu on Norjassa (22 %), Kanadassa (31 %), USA:ssa (27 %) ja Ruotsissa (14 %) kirjan mukaan (sivu 215). Suomen maltillista 2 % väestönkasvua selittää nihkeä maahanmuuttopolitiikka. Eniten väestöä kasvattavien maiden maahanmuuttopolitiikka poikkeaa Suomen mallista (- ennakoisin Suomen mallin joutuvan uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi jo nyt nähtävissä olevien kasvavien työvoimatarpeiden vuoksi esim. kaivosteollisuudessa). Tälläkin perusteella Oulun talvipyöräilymallin, kokonaistaloudellisesti ja hyvinvoinnin kannalta perustellun liikennejärjestelmämallin esillä pitäminen on ajankohtaista ja vietävissä arktisten alueiden lisäksi yhtä hyvin vaikkapa väestöä absoluuttisesti merkittävästi kasvattaviin ja kaupungistuviin BRIC-maihin. Lisätietoja Smithin kirjasta.

***

Ks. myös:

Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa

Liikennejärjestelmä viittaa jo sanana kokonaisvaltaiseen visioon. Puhuttiinpa sitten valtion, maakunnan tai seutukunnan tasosta, tulisi asiasta vastaavilla tahoilla olla systeemaattiseen prosessiin ja omaan näkemykseenkin perustuva liikennejärjestelmävisio. Visio pitäisi aina pystyä myös kuvaamaan visuaalisesti jollakin tapaa. Johtajien ominaisuuksiksi on määritelty juuri vision luominen ja esilläpitäminen. Onko johtaminen ilman visiota, tavoiteltavaa tulevaisuudenkuvaa edes johtamista? Talonrakentaminesenkin pohjaksi laaditaa yleensä ensiksi arkkitehdin laatima kokonaiskuva ja hahmotelma. Vastaavasti tulee olla yhdyskunnan keskeisen liikennejärjestelmän osalta.

Käytännön elämässä nähdään, että toinen kannattaa moottoriteitä, vastustaa joukkoliikennettä, toinen kannattaa kävelykatua, mutta vastustaa pysäköintitaloja jne. Päättäjien osalta usein jopa niin, että näissä on puoluepoliittista ja ideologista sävytystä. Kokonaisuus vaatii kuitenkin ”tosiasiat huomioiden” toimiakseen kaikki osatekijät niin kuin toimiva ja pystyssä pysyvä talo. Kävelykatu ja elävä keskusta tarvitsevat välttämättä myös pysäköintitaloja ja tilaa sekä toimivan joukkoliikenteen ja kaupunkiseutu muutoin toimiakseen moottoritien jne. Asioilla ei ole ristiriitaa, mutta meiltä puuttuu halu tai mahdollisuus tms. syy nähdä kokonaisuus. Oulun esimerkki osoittaa, että sama henkilö voi olla kannattamassa moottoritietä ja pysäköintitaloja ja vaikuttaa molempien toteutukseen, silti Oulun kevyen liikenteen osuus on Suomen huippua ja autoliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet kestävät myös vertailun. Liikennementori käsittelee blogissaan Liikennejärjestelmää kaupungin menestystekijänä:

”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

Tulevaisuudessa kannattaa myös miettiä, millaisia mahdollisuuksia on RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän väitöskirjassaan kehittämällä uudella liikennejärjestelmän suunnittelumallilla on palvella vision luontia eri tahoilla. Ajankohtaisena vaikkapa tärkeä kaivosalan kuljetusratkaisut ja pohjoisen rautatiekysymykset valtakunnan tasolla, toiseksi vaikkapa energia-alan (mm. LNG) kuljetusjärjestelmävisiot ja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla monien vaihtoehtoisten hankkeiden ja ratkaisujen kokonaisuus.

Ks. myös

Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista.