”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011

Etelä-Saimaa, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat 30.4.2010

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu pohjoiseen osoittaa, että pohjoinen on siirtymässä periferiasta polttopisteeseen. Arktisen alueen strategioitaan ovat vuodesta 2008 päivittäneet mm. USA, Venäjä, Kanada ja Norja. Suomen ulkopoliittispainotteinen arktinen strategia valmistui kesällä 2010, ja EU:n arktisen strategian valmistelu on ajankohtainen kysymys. Pohjoisen merkityksen kasvu vaikuttaa laaja-alaisesti. On ymmärrettävä kehitykseen vaikuttavat todelliset tekijät ja kiinnitettävä huomio siihen, mihin voimme vaikuttaa.

Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan, tärkeimpiä ovat muut tekijät. Ensiksi voidaan mainita Neuvostoliiton hajoaminen, joka on siirtänyt pinta-alaltaan maailman suurimman ja ylivoimaisesti suurimman arktisen valtion Venäjän oman mielenkiinnon entistä enemmän pohjoiseen eteläisten öljyntuottajavaltioiden itsenäistyttyä. Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää.

Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn ja muiden mineraalien hintoihin. Kolmas tärkeä tekijä on teknologian, erityisesti kuljetusteknologian kehitys – uudet kustannuksia säästävät kuljetusjärjestelmä- ja muut ratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi – tähän voimme vaikuttaa. Muutosten myötä mm. Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen.

Raakaöljyn syklisistä vaihteluista tasoitettu hinta on noussut 1950-luvulta alkaen nykypäivän rahassa mitattuna. Raaka-aineiden hinnan nousun lisäksi öljyn ja muiden luonnonvarojen liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuljetusteknologisia innovaatioita. Suomalaisten yritysten, kuten STX Finlandin tytäryhtiön Aker Arcticin, rooli suunnittelussa on ollut keskeinen: Esimerkiksi maailman ensimmäinen jäiden keskellä toimiva öljynkuljetusjärjestelmä otettiin käyttöön kesällä 2008 Varandeissa Euroopan koillisosassa sijaitsevalla Petšoranmerellä. Ilman jäänmurtajan apua toimivat alukset kuljettavat öljyn Koillisväylää pitkin ympäri vuoden sulana olevalle Murmanskin vuonon suulle, jossa öljy edelleen jälleenlastataan valtamerialuksiin. Öljy on kuljetettu Kiinaan perinteisiä kauppareittejä pitkin. Varandein läheisyyteen valmistuu myös öljynporauslautta Prirazlomnojen öljynkentälle kesällä 2011, jolloin öljynporaus Jäämerellä alkaa. Kentän öljy tuodaan Murmanskiin Koillisväylää pitkin suomalaisten suunnittelemilla ja jo valmistuneilla aluksilla.

Koillisväylän säännöllinen käyttö ilman jäänmurtajan apua tuli tosiasiaksi jo vuonna 2006, kun Helsingin telakalla valmistui ensimmäinen Koillisväylällä itsenäisesti liikennöivä Aker Arcticin suunnittelema malminkuljetusalus. Tilaajayhtiön mukaan nimetty Norilsk Nickel –alus oli innovaatio. Se kulkee Koillisväylän jäissä ilman jäänmurtajan apua säännöllistä linjaliikennettä Siperian Jenisei-joen varren Dudinkasta Murmanskiin. Pahimmat jääesteet se sivuuttaa peruuttamalla, missä keskeisenä apuna on Suomessa mm. ABB:n ja Wärtsilän toimesta innovoitu Azipod® voimansiirtojärjestelmä. Innovaatio on myös malmin ja konttien kuljettaminen samalla aluksella. Paluulastina viedään investointitavaraa ja kulutustavaraa. Neljän sisaralusta tehtiin tuon jälkeen Saksassa suomalaisten telakoiden priorisoidessa tuolloin risteilyalustuotantoa. Koillisväylä päästä päähän ajoi kesällä 2010 kahdeksan lastialusta. Tammikuun loppuun 2011 mennessä tilauksia oli kesälle yli 20 aluksen öljy-, kaasu- ja teräslastille.

Olemme maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan noin 60 % Helsingin pohjoispuolella asuvista maailman ihmisistä on suomalaisia. Kansakuntaamme on rikastunut pohjoista teknologiaosaamista jäänmurtajaosaamisesta lumisessa Helsingissä toimiviin raitiotievaunuihin ja pakkasessa halkeamatta kestäviin kenkien pohjiin. Arktisen teknologiaosaamisen kysyntä ei rajoitu vain Venäjään. Pohjoiset luonnonrikkaudet kiinnostavat myös Kiinaa.

Koillisväylän sulamista ei tule odottaa. Meidän tulee kehittää teknologista osaamista ja etulyöntiasemaa tulevaisuudessakin vaativiin ilmasto-olosuhteisiin ja tarttua eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2010 valmistuneeseen kannanottoon ns. Sopimusten Venäjä 2030 -raportin julkistamisen yhteydessä: ”On käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”. Aihe on tärkeä talouden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta, ja huomioitava myös hallitusneuvotteluiden yhteydessä.

Em. artikkelin sisältö on julkaistu mm. seuraavasti

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus 26.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, Näkökulma 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kouvolan Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, Lukijalta, 4.5.2011.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=st14010113452584&cmd=download>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Ks. blogiartikkeli: Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN.

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos ja sen perusteluosa löytyvät Naturpolis Oy:n sivuilta tästä linkistä. Tiedote hankkeen käynnistymisestä löytyy Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta klikkaamalla tästä. Delfoi-menetelmään perustuneen elinkeinostrategian kaikki materiaalit löytyvät sosiaalisen median ympäristöstä osoitteesta http://delfoi.ning.com

Seuraavassa on on esitelty Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnoksen tiivistelmä:

Tiivistelmä

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 on ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia Koillismaan ja Itä-Lapin alueelle. Tiettävästi tämä on myös ensimmäinen maakuntien rajat ylittävä yhteinen elinkeinostrategia Suomessa. Elinkeinostrategian kohdealueeseen kuuluvat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Taivalkoski. Elinkeinostrategia on toteutettu osana Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), jota ovat rahoittaneet kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Läpileikkaaviksi teemoiksi, elinkeinostrategian tavoitteiksi, on valittu
1) Perheyrittäjyys,
2) Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia,
3) Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut
4) Saavutettavuus ja logistiikka,
5) Lähialueyhteistyö ja Venäjä.
Läpileikkaavia teemoja sovelletaan erikoistumisvalintoihin, jotka ovat
1) Matkailu,
2) Hyvinvointi,
3) Metsäklusteri,
4) Kaivostoiminta,
5) Luonnontuoteala ja elintarviketalous,
6) Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen.

Visio määrittelee Koillis-Suomen oman tavoitetilan. Koillis-Suomen Visio vuodelle 2025 on: ”Koillis-Suomi – Pohjoisen luottamuksen ja perheyrittäjyyden menestystarina.” Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen (päämäärien) ja niitä tukevien erikoistumisvalintojen (linjaukset) omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolme arvoa Koillis-Suomen elinkeinostrategian toteuttamiseksi ovat 1) Kannustaminen ja luottamus, 2) Avoimuus ja verkottuminen, 3) Innostus ja rohkeus.

Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset, strategiset hankkeet ovat seuraavat.
Hard – kovat kärjet – korostavat kuntien roolia:
1) Laajakaistayhteyksien varmistaminen ja valokuituverkko – laajakaistastrategia,
2) Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (sis. mm. palvelutason määrittely,
liityntäyhteydet lentokentille ja rautatieasemille – sisäisen logistiikan kehittäminen),
3) Uusiutuvan energian, energian säästön ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia,
uusiutuvaa energiaa hyödyntävät alueelliset uudet yhtiöt.
Medium – korostavat oppilaitosten/kuntien ja yliopiston roolia:
4) Korkeakoulusektorin ja Teknologian- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (TEKES)
roolin vahvistaminen alueella,
5) Koillis-Suomen mineraalialan kehittämisohjelma vuoteen 2025,
6) Lähiruoka-konseptien kehittäminen.
Soft – korostavat Naturpoliksen/kehittämisorganisaation, yritysten ja yhdistysten roolia
7) Invest in Northeast Finland – Barentsin portti idän ja lännen välittäjäalue
investointikohteena,
8 ) Matkailun myynnin organisointi,
9) Yrittäjien vertaistuen kehittäminen, etenkin maatalousyrittäjät ajankohtainen;
Markkinaveturien valjastaminen.
10) Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön organisointi (Uusi yhteinen elinkeinoyhtiö /
organisaatio).

Lähde

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf”&gt

KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2015 (valmis).

Ks. Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan 4.3.2011 esitelmät videona YouTubesta tästä.

Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa

Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2011, s. 36. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511>

Tarkastelen tässä blogiartikkelissa Murmanskin alueen kehitystä vuoteen 2025 kolmen skenaarion valossa.

Murmanskin alueesta on muodostumassa todennäköisesti etenkin pohjoisen Venäjän alueita palveleva logistiikan ja energiateollisuuden keskus, millä on heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Kaivannaisteollisuus säilyttää vahvan asemansa. Kehityksen vauhti riippuu ennen muuta maailmantalouden kasvusta ja Venäjän valtion päätöksistä. Seuraavassa esittelen lyhyesti kolme skenaariota, jotka olen muodostanut perusteellisen Murmanskin alueeseen kohdistuneen tutkimukseni pohjalta. Delfoi-menetelmällä tuotettujen skenaarioiden lähtökohdista ja sisällöstä on laajemmin esimerkiksi artikkelissani ”The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios”. Artikkeli on ilmestynyt Kymen ammattikorkeakoulun vuonna 2010 ilmestyneessä julkaisussa ”Russia and Europe: from mental images to business practices”, jonka ovat toimittaneet Soili Nysten-Haaralan ja Katri Pynnöniemi. Skenaarioiden käytännön vaikutuksia on arvioitu myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-skenaarioprojektin julkaisun Sopimusten Venäjä 2030 (toimittaneet Osmo Kuusi ym. 2010) artikkelissani. Tarkemmat lähdeviitteet ovat tämän artikkelin lopussa.

Skenaario 1 – ”Markkinavoimat ja demokratia vahvistuvat sekä arvot kehittyvät”:
– Päätöksenteko on markkinavoimilla, demokraattisilla voimilla ja kansalaisyhteiskunnalla.
– Venäjä on Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on keskeinen, ympäristöarvojen merkitys kasvaa ja arvot otetaan kasvavassa määrin huomioon suunnittelussa ja klustereiden kehityksessä.

Skenaariota kuvaa kansainvälisen panelistin kommentti: ”Päävisio ja keskeiset toimet ovat seuraavat: Barentsin alue on yhtä aktiivinen alue kuin Persianlahti, josta viedään öljyä ja kaasua ulkopuolelle – Alue on offshore-tukikohta, joka seuraavat 200 vuotta on maailmalle tärkeä. Spinn offina syntyy muita toimintoja. Edellytyksenä on, että Venäjän lainsäädäntöä muutetaan. Suurin este on, että ulkomainen toimija ei voi investoida – on vaikutettava lainsäädäntöön, jotta pääomien liikkeet voidaan vapauttaa.”

Skenaario 2 – ”Autoritaarisuus lisääntyy ja säätelytalous on vallalla”:
– Päätöksenteko on keskittynyt Kremlille ja oligarkkien tai suurliikemiesten valta on heikentynyt.
– Kansainväliset yritykset ovat teknologian toimittajan roolissa venäläisille yrityksille.
– Demokraattiset voimat ja kansalaisyhteiskunta ovat heikot.
– Venäjä ei ole Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on heikko ja ympäristöarvoista välitetään vain vähän.

Tässä skenaariossa kehitys on hitaampaa kuin edellisessä skenaariossa. Maailmantalouden suotuisan kehityksen turvin Venäjä yrittää saada itse Stokmanin ja muut suuret energiahankkeet liikkeelle. Hankkeet saadaan hitaasti käyntiin ja niiden vaikutukset alueen taloudelliseen kehitykseen ovat pienemmät kuin skenaariossa 1.

Skenaario 3 – ”Ongelmat kasaantuvat – öljyn hinta romahtaa”:
– Ongelmat kasaantuvat, koska epätodennäköisinä pidetyistä kehityksen kulkuun olennaisesti vaikuttavista uhkakuvista (villit kortit) vähintään yksi on toteutunut.
– Öljyn hinta pudonnut alle 20 USD.

Tässä skenaariossa panelistien mahdollisena, mutta epätodennäköisenä pitämät villit kortit tai osa niistä, toteutuvat. Skenaario on rakennettu ennen muuta öljyn hinnan alentumiselle selvästi alle 18,5 USD:n barrelilta (Pynnöniemi 2006: Venäjän vuonna 2005 hyväksytyn liikennestrategian lähtökohtaoletus on, että öljyn hinta on vähintään 18,5 USD – hintaa voidaan pitää alhaisena mm. inflaatio huomioiden) ja sitä edeltävälle autoritaarisuuden voimistumiselle. Öljyn hinta voi romahtaa maailmantalouden kasvun hiipumisen, Lähi-idän kriisin tai Lähi-idän äkillisen rauhan tai pandemian vuoksi. Muita villejä kortteja, jotka tässä ilmaantuvat vain rajallisena ovat ympäristökatastrofi ja nuorten poliittinen liikehdintä, mikä voi olla myös yksi ulospääsytie kriisistä.

Todennäköisin tulevaisuuskuva ja visio on Skenaarion 1 ja 2 välissä. Stokmanin kaasukenttäinvestoinnin toteutuminen voi muuttaa vähenevää väestön kehitystrendiä ainakin paikallisesti. Todennäköisessä skenaariossa suuret kaivoskompleksit eivät pysty ylläpitämään nykyistä väestöpohjaa tuotannon arvon kasvusta huolimatta. Toisaalta uudet kaivokset tarvitsevat lisätyövoimaa. Tekemiini skenaarioihin ja niiden perusteisiin perustuen arvioin artikkelissani, että Stokman on käytössä aikaisintaan 2020-2025 (Skenaario 1). Kansainvälisen pääoman ja ulkomaisten investointien kohtelun lisäksi on seurattava maakaasun hintaa, ja Venäjän maakaasun tarjonnan kehittymistä. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi uudet liuskekivikaasulöydöt muualla maailmalla, esimerkiksi USA:ssa ja Puolassa. Tarjonnassa keskeistä on, että Venäjä käyttää itse noin 2/3 osaa tuottamastaan maakaasusta. Energian hinnan nousu kotimaassa subventioiden vähenemisen myötä mm. WTO-prosessin myötä pakottaa kaasun säästeliääseen käyttöön Venäjällä ja vapauttaa kaasua vientiin, mikä voi hidastaa Stokmanin käyttöönottoa osaltaan.

Tulevaisuudessa erityisesti arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tarpeet tarjoavat suomalaisille kaupallisia sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollisuuksia, jos maailmantalous jatkaa kasvuaan. Murmanskin ja laajemmin pohjoisten alueiden kehitys edellyttää innovatiivisia kustannuksia säästäviä logistisia kokonaisratkaisuja, joilla luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön. Suomi on maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä 60 % on suomalaisia. Meille on rikastunut arktisessa elämiseen tarvittavaa teknologiaosaamista pakkasessa toimivista jalkineista lumilautoihin ja laivoihin. Maailmalla käytössä olevista jäänmurtajista 60 % on valmistettu Suomessa. Pohjoisen investointien kasvu tarjoaa suomalaiselle teknologiaosaamiselle merkittävän ja riskittömimmän mahdollisuuden esimerkiksi suoriin Venäjä-sijoituksiin verrattuna useimmissa esittämissäni skenaarioissa.

Suomessa eri alueilla ml. Pohjois-Suomessa kannattaa miettiä mikä rooli niillä on Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimuksessa ja kehittämisessä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Lapin alueelta löytyy jo nykyisin innovatiivisia tuotteitaan kehittäviä alan yrityksiä, kuten kasvuyrityksenä palkittu ja aiemmin mm. hihnakuljettimista tunnettu Paakkola Conveyors Oy. Pohjois-Pohjanmaan alueelta mm. Telatek on osallistunut useiden arktiseen toimitettujen alusten voimansiirtojärjestelmien valmistukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi em. Sopimusten Venäjä 2030 julkaisussaan kannanotokseen luoda Suomeen arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma.

Yrjö Myllylä, YTT

Viitatut lähteet

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/03/the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille.Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Venäjä-skenaariot 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2010.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk>

Koivikko, Kimmo (2011). Tällaista ei ole Suomessa ennen rakennettu. Kauppalehti 23.3.2011. <http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819>
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Skenaarioiden edellyttämiä käytännön toimenpiteitä on pohdittu mm. seuraavissa julkaisuissa

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf> (EU:n parhaimmaksi palkitun alueellisen ennakointikonseptin mukainen toteutus)