In the photo, Vantaa City Mayor Pekka Timonen presents Vantaa’s artificial intelligence vision at the Vantaa Business Days. Photo: Yrjö Myllylä 10.11.2023.
.
During Vantaa’s Business Days, Pekka Timonen, the city manager, presented Vantaa’s vision for artificial intelligence. The vision is to create a training and research center for applied artificial intelligence that will utilize local data from Vantaa. Research director Jari Kaivo-oja also presented ten initiatives for the realization of Vantaa’s digitalization and AI vision, which are as follows:
1. Companies based in Vantaa should develop an artificial intelligence strategy that outlines how AI will be utilized in various business operations.
2. A mass data center should be established in Finland, preferably in Vantaa, to support AI-based utilization of mass data in services.
3. Without growth companies in the platform economy, it is not worth dreaming about significant growth
4. A university network supporting Industry 4.0 will be established in Finland – is Vantaa included?
5. From Smart City to the MetaCity network.
6. Zurich number one in digital cities
7. Poland is the number one digital hub for the metal industry.
8. It’s worth familiarizing oneself with Norway’s digital strategy.
9. Companies in Sweden have a happiness-based customer culture that serves as a sustainable development model worth learning from.
10. Innovations are necessary to create time for SME entrepreneurs to learn new things.
–
In the photo, research director Jari Kaivo-oja presents the key content of Industry 4.0 at Vantaa Business Days on November 10, 2024. According to him, artificial intelligence is part of the broader development of digitalization. Photo: Yrjö Myllylä.
.
Research director Jari Kaivo-oja also proposed naming Helsinki-Vantaa airport Martti Ahtisaari airport. Some of the proposed names include:
– Martti Ahtisaari International Airport,
– Martti Ahtisaari Airport Helsinki-Vantaa, and
–Martti Ahtisaari Helsinki-Vantaa Airport.
.
Vantaan tekoälystrategia hyödyntää paikallista dataa, mukaan lukien lentokentältä kerättyä tietoa. Tavoitteena on tehostaa päätöksentekoa ja luoda älykkäitä ratkaisuja kaupungin tarpeisiin. Strategian keskiössä ovat keinoäly ja data, jotka mahdollistavat paremman palvelun asukkaille ja yrityksille. Kuva ja teksti: Copilot/Yrjö Myllylä.
Aluekehittämisen ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee innovaatioekosysteemikäsitteen. Tuloksekkaan innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää, että ensin myös innovaatiotermi ymmärretään oikein.
Miten tutkimme tulevaisuuksia? (Heinonen ym. 2013) kirjassa innovaatio määritellään osuvasti: ”Innovaatio on uusi ja vaikutuksiltaan merkittävä keksintö, joka on otettu käyttöön (tuotteistettu).” ”Tuotteistettu” sana voi johtaa ansaan tulkita innovaatio keksinnöksi, patentiksi, prototyypiksi tms. ja näin ollen vääriin johtopäätöksiin, koska se saattaa unohtaa yrittäjän tai palvelun tuottajan, jota ilman useinkaan innovaatiota ei saada aikaiseksi.
Perehtyminen ”matkapuhelin-Nokian” syntyyn osoittaa, että yrittäjä Fjalar Nordell oli avainasemassa. Saloran tuotevalikoimassa matkapuhelin oli jo vuodesta 1963. Matkapuhelin ei syntynyt varsinaisesti yliopistoissa eikä ”Tekesin” rahoituksella, vaikka niillä olikin merkitys kehitystyössä ja toiminnan skaalaamisessa (ks. mm. Myllylä & Kiviaho 2019).
EU pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä. Innovaatioekosysteemi oli puolestaan avainkäsite vuoden 2018 VNK:n toimeksiannossa, jonka vastuullisena tutkijana Myllylä toimi (Myllylä, Kaivo-oja & Inkeröinen 2018, 14): Innovaatioekosysteemit ovat tiiviitä, dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. (Ks. myös Harmaakorpi ja Rinkinen 2015, Ståhle ja Pirttivaara 2015.
Osa korostaa innovaatioajattelussa tutkimus- ja tuotekehityslähtöisyyttä, osa markkinalähtöisyyttä, osa suuria yrityksiä, unohtaen esim. 1-hengen yritykset. Kun huolehditaan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa toimivien riittävästä vuorovaikutuksesta markkinatoimijoiden kanssa, innovaatioita syntyy.
Delfoi-menetelmällä voidaan luoda innovaatioekosysteemiä tukeva innovaatioympäristö. Se lähtee ideoiden keräämisestä jalostaen niitä yhteiseksi näkemykseksi tavoiteltavista innovaatiosta ja edistäen niiden toimeenpanoa.
Innovaatiosta
Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0
Ståhle, Pirjo & Pirttivaara, Mika (toim.) (2015) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit. Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.
Yrjö Myllylä 