Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43/2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 43.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> <https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf>

Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten toimijoiden roolin arviointi hankkeiden toteutuksen edistäjinä mm. sijoittajina, logistiikassa, lopputuotteen käyttäjänä (27). Maailmantalouden kehitys synnyttää Pohjois-Suomeen kuin myös muualle Suomeen, etenkin Itä-Suomeen, Pohjoiskalottiin ja Barentsin alueelle runsaasti uusia kaivoksia (mm. Roberts 2003). Hyödyntämisessä keskeistä on kuljetuslogistiikka. Tässä joudutaan tekemään uusia ratkaisuja ja innovaatiota. Yksi esimerkki on Soklin fosforimalmin (+ rauta) hyödyntäminen, joka lähti käyntiin kaivosoikeuksien siirryttyä Kemiralta norjalaiselle Yaralle. Ajankohtaista on mm. noin 100 km:n mittaisen radan rakentaminen kaivosalueelta Kemijärvelle tai Kemijärvi-Sallan Kelloselkä ratayhteyteen liittyen. On pohdittu fosfaattimineraalin rikastamista mm. Kuolan alueen jalostuslaitoksissa, jotka ovat syntyneet rikkaiden fosfaattimalmioiden ympärille Apatiitti-Kirovskin alueella ja lähelle Suomen rajaa Kovdorin alueelle. Kaivostoiminnan tehokas hyödyntäminen edellyttäisikin kokonaisvaltaisempaa strategiaa ja siinä Suomen tavoitteiden asettamista sekä mm. venäläisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden roolin arviointia sijoittajina, jalostajina, logistiikassa ja lopputuotteen käyttämisessä (vrt. esim. Talvivaaran nikkelin hyödyntäminen venäläisomisteisessa Harjavallan nikkelitehtaassa). Soklin ja Talvivaaran lisäksi ajankohtainen kaivostoimintaan liittyvä ”megahanke” on Pajala-Kolarin rautamalmikaivos, jota Northland Resources on käynnistämässä. Itä-Lapin Soklin tuotannon on arveltu alkavan 2015, Länsi-Lapin Pajala-Kolarin 2011 ja Kainuun Talvivaaran 2008. Investoinnit tuotannon käynnistämiseen vaihtelevat 452 miljoonasta 700 miljoonaan euroon. Mainitut kaivoshankkeet ovat vireillä olevista taloudellisilta vaikutuksiltaan maakuntien kehitykseen suurimmat. Niiden työllisyysvaikutukset huippuvuonna 2014 olisi 11 779 työpaikkaa. Muita mainittavia lähiaikoina tuontantonsa mahdollisesti käynnistäviä tai käynnistäneitä em. lisäksi ovat Suurikuusikko, Laivakangas, Pampalo, Kylylahti ja Kevitsa. (ks. erit. Törmä & Reini 2009). Suurikuusikko (kulta) sijaitsee Kittilässä, Kevitsa (nikkeli, kupari) Sodankylässä. Em. Laivakangas (kulta) sijaitsee Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla, Länttä (litium-karbonaatti) Ullavalla Keski-Pohjanmaalla, Kylynlahti (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta) ja Pampalo (kulta) sijaitsevat Polvijärvellä ja Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa.
***
Lisäksi on syytä mainita ajankohtaisista kaivoshankkeista mm. Taivalkosken Mustavaaran rautamalmi- ja vanadidi-kaivoshanke, useat Kuusamon alueella sijaitsevat kultakaivoshankkeet sekä mm. Ranua-Posio-Taivalkoski-Kuusamo Venäjälle jatkuva platinametallivöhyke (PMG / Platina Medals Group) , joka on Suomessa suhteellisesti ottaen tiedossa olevista paras PMG-vyöhyke (Myllylä & Perttunen 2011). Hitech-teollisuudessa käytettävien platinametallien merkitys noussee lähivuosina mm. Kiinan rajoittaessa harvinaisten maametallien tuontia. Suomen ja sen alueiden tulisikin miettiä nyt, mikä sen rooli on mm. harvinaisten maametallien, esim. PMG-metallien, jalostamisessa jatkotuotteiksi. Olisiko esimerkiksi järkevää, että Oulun seudulla keskityttäisiin joiden hyvinvointiklusteriin liittyvien metallien jalostusprosesseihin tai mahdollisesti myös muun hitec-teollisuuden, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemien tiettyihin harvinaisten maametallien jalostamiseen.

Olisi käynnistettävä esimerkiksi maakuntien liittojen tilaama prosessi, jossa em. asioita selvitetään. Menetelmäksi sopisi hyvin kirjoittajan panoksella keskeisesti kehitetty Euroopan unionin parhaimmaksi valittu alueellisen ennakoinnin käytännön sovellus Koillis-Suomen elinkeinostrategian laadintaprosessin tapaan sovellettuna.

Artikkelissa viitattu kirjallisuus:

Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/>

Myllylä, Yrjö (2011). Euroopan unionin paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Blogiartikkeli, sisältää linkin videoesitykseen po. seminaarista.

Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja:

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010. < https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/in-memoriam-jeff-roberts-lapin-kansa-6.2.20102.pdf >

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/hs-190210-jeffery-roberts-in-memoriam.pdf>

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Monilahjainen analyytikko. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/in-memoriam-jeff-roberts-kaleva-4.2.2010.pdf>

Jeffery Robertsin/Impivaara Securities Ltd:n perustamat Soklin markkinointisivut http://www.vmine.net/pomor.com/sokli/sokli-en.shtml

Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.

Ks. myös blogiartikkelit

”Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä”

”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta”

Ks. myös Arja Mikkolan tekemä haastattelu Kalevassa

”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

Ottakaa kantaa kyselyyn

Tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 44.

Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys (29). Arktisilla alueilla lisääntyvä öljyn- ja kaasunporaus sekä tietotekniikan kasvava kysyntä maailmalla vaatii uudenlaisia mineraaleja. Pohjoisilla alueilla ainakin Murmanskin alueella / Kuolan niemimaalla on erilaisia mineraaleja näihin tarkoituksiin, mm. entisen Suomen ns. Sallan latvan alueella (Roberts 2003). Olisikin syytä myös erikseen arvioida näiden maailmanlaajuisesti kehittyvien ja nousevien alojen tarpeita ja Suomen omaa roolia näihin vastaamisessa.
***
Erityisesti olisi mietittävä missä uusissa aiemmin täällä hyödyntämättömissä mineraaleissa Suomi pyrkii lisäämään omaa jalostusta. Tämä on keskeistä mm. jos halutaan kääntää logistisia virtoja toivotusti mm. Pohjanlahden suuntaan Jäämeren sijaan. Olisiko suomalaisten mahdollisuus jatkojalostukseen juuri esimerkiksi tietotekniikan ja muun hitech-teollisuuden tarvitsemissa harvinaisissa maametalleissa? Esimerkiksi platinametallien ryhmässä? Suhteellisesti vahvin platinametalliesiintymä kulkee Ranuan, Posion, Taivalkosken ja Kuusamon kautta Venäjälle (Myllylä 2011). Lähivuosina harvinaisten maametallien kysymys nousee tärkeäksi ja ajankohtaiseksi Suomessa. Nyt olisi korkea aika käynnistää prosesseja, jossa luodaan yhteistä tahtotilaa ja visiota sekä tehdään tarpeellisia valintoja jalostusasteen nostamiseksi kaivannaistuotteisiin liittyen, ja vahvistetaan näin mineraaliklusterin asemaa Suomessa.

Viitattu lähde aloitteessa:

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.
<http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf>