arktinen

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista, s. 78.

”Suomi on vuonna 2025 maailman johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tuottaja. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä enemmän myös merestä ja maaperän rikkauksista.” Edellä mainittu ja aiemmin mm. TEM 43/2010 julkaisussa kirjattu visio ja sen toteuttamisen keskeiset kehittämistoimenpiteet esiteltiin Vuosaaressa Helsingin Sataman isännöimässä pk-yritysten verkostoyhteistyönä järjestämässä seminaarissa 2.11.2011.

Seminaarin nimi ”Pohjoinen ulottuvuus on Suomen suurin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla” kuvastaa järjestäjien näkemystä asiansa tärkeydestä. Pohjoista ulottuvuutta jo 20 vuotta tutkinut yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuudentutkija tohtori Yrjö Myllylä esitti seminaarissa ”Pohjoinen yhdistää suomalaiset” 10 teesiänsä, jotka kuvaavat visiota, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä, millä Pohjoisen ulottuvuuden mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä parhaiten suomalaisen elinkeinoelämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Katso seminaarin TIEDOTE TIEDOTE 2.11.2011, PU-Seminaari, Vuosaari, 5.0.

”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset” Yrjö Myllylän 10 teesiä (em. tiedotteen Liite 2, ks. myös blogiartikkeli).
”Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisohjelma” (em. tiedotteen Liite 1).
”Pohjoinen ulottuvuus mullistaa alueiden Euroopan”, prof. Arto Lahti, em. tiedotteen Liite 3, avaa Liite 3, Pohjoinen ulottuvuus, määritelmä, Arto Lahti)

Kutsu- ja seminaariohjelma, sisältäen em. liitteinä, avautuu tästä Kutsu ja ohjelma, PU-sem 021111 (6.0, netti).

Seminaarin isännöi Helsingin Satama ja siihen liittyi yrityskäynti Aker Arctic Technology Oy:n toimitiloissa. Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä.

Järjestäjien lämpimät kiitokset seminaaripaikan ja puitteet tarjonneelle Helsingin Satamalle, Aker Arctic Technology Oy:lle ja kaikille seminaariin ilmottautuneille, keskustelijoille ja alustajille.
***
Lisätietoja tiedotteen visiosta mm. seuraavasta teoksesta (s.78):

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Toimitettu alunperin tiedoksi erään Pohjoisen ulottuvuuden seminaarin valmistelijoille
(ks. seminaarin Tiedote: ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” tästä). Alla olevat teesit perusteluineen on nyt myös mahdollista avata ja tulostaa suoraan tästä (pdf-tiedosto).

I ”SUURVALTOJEN MIELENKIINTO POHJOISEEN KASVAA”

1. Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa (Ruotuväki)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810

2. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri, Puolustusvoimat rakennushallinto)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

3. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS Vieraskynä). Mielestäni erityisen hyvä artikkeli

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507

4. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä TEM 43/2011 (kokoava perusteos)

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

II ”POHJOISUUDESTA SUOMEN TALOUSELÄMÄN KIVIJALKA” –
POHJOISUUS PITÄÄ PALJON SISÄLLÄÄN SUOMALAISESTA LUOTTAMUKSESTA KEKSILIÄISEEN SELVIYTYJÄINSINÖÖRIKANSAAN

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/12/pohjoisuudesta-suomen-talouselaman-kivijalka/

2. Pohjoisuudesta koko Suomen teollisuuden veturi (Kaleva, Jaakonsaari)

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomesta-koko-suomen-teollinen-veturi/909150

3. Kaupallinen liikenne Koillisväylällä läpimurtovaiheessa

Aaro Tiilikainen ja Jari Jugan Alakerta-kirjoitus Kalevassa.

4. Junaliikenne aina ajankohtainen – tilataanko junat, ratikat, sotalaivat armeijan kengät Italiasta tai muualta etelästä vai luotetaanko osaamiseen täällä. Kansan Uutiset tietää vastauksen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

III POHJOISEN KEHITYSTÄ TULEE TARKASTELLA MYÖS SKENAARIOITTAIN – EI PIDÄ POLTTAA RUUTIA VAIN OPTIMISTISIMMAN SKENAARION MUKAISESTI

1. Murmanskin kehitys skenaarioiden valossa (KIDE)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

2. Murmanskin skenaariot pidemmin ja perusteellisemmin englanniksi (Kymen AMK / UPI julkaisu)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010

3. ”Luoteis-Venäjän kehitys vuoteen 2020 ja vaikutukset Pohjois-Suomen talouteen” (De Urbe Uloa)

http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

4. Koillisväylän kehitykseen myös suhtauduttava monipuolisesti ja myös skenaarioittain – kaikkia ei voi selittää ilmastonmuutoksella (Baltic Rim Economies). Perustavaa vuosien skenaariotutkimusta vaikutuksista tarvitaan

”The North East Passage is already a fact”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/08/the-north-east-passage-is-already-a-fact/

IV VALTION OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKAA TARKISTETTAVA – TÄRKEIN JA AJANKOHTAISIN, UUSI NÄKÖKULMA – KESKUSTELU PITÄÄ AVATA

1. ”Helsingin pörssiin tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja (ja muita rajallisia) hyödyntäviä yrityksiä”: Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Maaseuduntulevaisuus, Uutispäivä Demari, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat antavat ainakin tukea ajatukselle:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/09/valtion-omistajaohjauspolitiikka-arvioitava-uudelleen/

2. ”Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts” (HS) Dr. Jeffery Roberts opetti paljon – pitäisi järjestää seminaari myös Jefferyn ajattelun lähtökohdista, ts. em. kohdan lähtökohdista

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

V INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN KESKEISTÄ

1. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

2. ”Rautatiekuume iski Pohjolaan”. Lapin kansassa oli 16.12 hyvin koottu aukeaman juttuun rataverkkokysymykset. Sen perusteella voisi todeta, että asia ehkä liikkeellä kohdan 1 esitetyn vision suuntaan

Keskustelua jatkettava, tärkeintä saada prosessi, jossa venäläiset saadaan mukaan, onnistuminen riippuu tekijöistä…

VI ARKTINEN KULJETUS-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMINEN JA YRITYSTEN VERKOTTUMINEN AVAINASEMASSA – TÄMÄ STRATEGIA TOIMII USEIMMISSA VENÄJÄNKIN KEHITYKSEN SKENAARIOISSA

1. Tulevaisuusvaliokunta: ”Käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma” / ”Murmanskin alueen kehitys tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

2. Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. Teknologiateollisuus ry VISIO-lehti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

3. Satsaatnko vai eikö satsata? Se olisi luontainen mahdollisuutemme. STX investoi suurtelakan Pietariin arktiseen tuotantoon. Mitä teemme?

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/17/pietarin-telakkayhteistyo-arktisen-osaamisen-klusterin-rakentaminen-itameren-ja-pohjois-euroopan-alueelle/

4. Arktisesta kiinnostuneita yrityksiä:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja

VII METODIT JA OSAAMINEN JA OIKEAT TEKIJÄT RATKAISEVAT SYNTYYKÖ YHTEINEN NÄKEMYS/SUUNTA JA SAADAANKO LIIKETTÄ AIKAISEKSI. INFRAN, OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN ENNAKOIVA SUUNTAAMINEN KESKEISINTÄ

1. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/ ja kirjoitettiin myös Fuuturissa 3/2011 aiheesta sivulla 3 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf

2. Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus esimerkki parhaimman ennakointikäytännön soveltamisesta lyhyen tähtäimen työvoimatarpeisiin – malli pitäisi esim. kiireesti soveltaa kaivosalan tarpeisiin eri alueilla

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/teknisen-palvelun-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-tktt-raportti-ajankohtainen/

3. Satamien näkökulmasta voidaan esim. ohjata logistiikan kehittämishankkeita laaja-alaisesti metodilla. Pari-kolme casea vanhemmista harjoituksista yli 10 vuotta sitten tähän päivään. Soveltaminen toisi sisältöä seminaari- ja kehittämistoiminnalle ja voitaisiin kytkeä hyvin toisiinsa:

3.1 Delfoi-tutkimus – Itämeren alueen muuttuvat kuljetumarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren alueen yhteysverkossa

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tiejaliik95

3.2 Perämeren satamien näkökulmasta hankkeet tunnistettiin ja ohjelmoitiin pk-yrityspainotuksella – ohjelma on toteutettu – päivitys ajanmohtaista: ”Pohjois-Euroopan muuttuvat kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osan Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Suomen yhteysverkkoa”:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide96

4. Laajemminkin mahdollisuuksia analysoitaessa, logistiikka tulee aina luonnollisesti keskiöön sehän on kehittämisen väline myös muille aloille

allekirjoittaneen ”paras hanke” katsoi niin ikään vuosituhannen vaihteessa tähän päivään – olisi aika päivittää tukisi laajasti kehittämistä!

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys

5. ”Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet” kohdan 4. sovelluksena

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00

EU:n parhaimman alueellinen ennakointikäytännön valinnassa 27 maan evaluoinnissa – joka arviointi täsmällisesti kohdistui Yrjö Myllylän / RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämään malliin – painotettiin 1) yritykset saadaan mukaan (face to face haast), 2) kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan (haast + face to face raati), 3) tuottaa priorisoidun toimenpideluettelon, 4) Totetus on public-private mallilla.

6. Hiukan pidemmän aikavälin sovelluksia tästä on esim.

6.1 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (visio vuoteen 2015, 7 kuntaa Pohjois-Suomesta mukana)

http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf

6.2 Helsingin koulutustarpeiden ennakointi vuoteen 2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

6.2. Kemi-Tornion alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi + aluekehitysvisio tähän päivään

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

VIII PERUSTANA ON POHJOINEN LUOTTAMUS

Pohjoinen luottamus käsite on otettava käyttöön – se on arvoperusta, jonka varaan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/02/pohjoinen-luottamus-kasitteen-kayttoonotto/