Sponsorointimahdollisuus yrittäjyyden ja aluekehittämisen puolestapuhujille

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Artikkelimme Jari Kaivo-ojan kanssa sai julkaisupäätöksen viime viikolla ja odotamme sen valmistumista julkisena artikkelina:

”Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi
foresight – A pilot study from Finland”

Nyt mahdollisuus sanoa, mitä ajattelee yrittäjyydestä käytännössä ja sponsoroida vastinetta vastaan. 4 vuotta talkoilla tekemämme artikkeli hyväksyttiin korkeatasoiseen tieteelliseen julkaisuun European Journal of Futures Research. Siinä RD Aluekehitys Oy:n yrityksen ja yrittäjän käytännössä vuodesta 2000 soveltama Delfoin yhteensovittaminen Bostonin Consulting Groupin tuoteportfoliomatriisiin kuvattiin ja osoitettiin miten BCG analyysin laatu paranee toteutuksessa. Pilottihankkeena pidettiin erityisesti Arktisen meriteknologian ennakointia ja väitettiin, että siinä sovellettu BCG analyysi ja sen tulokset sekä sen viestintä osaltaan vaikutti telakkateollisuuden arvon nousuun meriklusterin lypsylehmän rooliss (TEM päätyi 2013 näkemykseen kilpailukykytyöryhmässään mm. kalvojensa perusteella, että laitevalmistjat etc. ovat veturi).

Yrittäjänä Jari Kaivo-ojan kanssa olen kirjoittanut artikkelin. Kiitos Jarin, että tämä tuli mahdolliseksi. Artikkeliin jatkossa viittaaminen tuo rahaa yliopiston kassaan opetusminsterin kautta, ei minun. Rahaa tulee oletettavasti moninkertainen määrä alla oleviin sponsorointitiedusteluihin verrattuna. Olen nyt RD Aluekehitys Oy:n tuella satannut melkoisesti myös rahaa, jotta 4 vuoden artikkeli on saatu.

OLISIKO JOLLAKIN HALUA, ESIMERKIKSI YLIOPISTOLLA, JONKA NIMEÄ TUON ARTIKKELISSA ESILLE TAUSTANA, TAI YKSITYISELLÄ HENKILÖLLE, YRITYKSELLÄ, TUKEA ARTIKKELISTA ERIPAINOSTEN OSTOA JA SAADA VASTINEEKSI ERIPAINOKSIA (oletettavasti n. 20-25 sivuisia, sis. 4 värikuvaa). ESIMERKIKSI

  • 300 €, 20 KPL,
  • 500 €, 50 KPL.

ILMAN TÄHÄN TARJOUKSEEN REAGOIMISTA, ARTIKKELISTA EI OTETA ERIPAINOKSIA VAAN SE ON KÄYTETTÄVISSÄ VAIN SÄHKÖISESTI.

Artikkelin mallia voidaan soveltaa erityisesti aluekehittämisessä, klusterikehittämisessä ja yrityskehittämisessä. Sponsorointi auttaisi merkittävästi Suomen alueiden kehittymistä.

AIKAIKKUNA SPONSOROINTIIN ON VAIN HETKEN. KUN ARTIKKELI PAINETAAN LÄHIPÄIVINÄ, ON MYÖHÄISTÄ.

Ota yhteyttä, jos kiinnostuit

yt. Yrjö Myllylä

p. 0500 450 578.

Sähköposti: ymy@saunalahti.fi,  yrjo.myllyla@aluekehitys.fi (tulossa)

Lue lisää, mistä artikkelin BCG-analyysin tuoteportfolianalyysissä on kysymys:

http://amtuusimaa.files.wordpress.com/2012/08/bcg-pp-20-8-2012-2-0.jpg?w=683&h=512

Esimerkki aiemmin sponsoroinnilla rahoitetutusta tutkimusjulkaisusta ja asiantuntija-artikkelista.

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.