”Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta
yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

”Suomalaiset ennakointikäytännöt arvostettuja maailmalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU:n komission vienninedistämishanke suomalaisen ja samalla EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön (TKTT-konseptin) viemiseksi Baltiaan uutisoitiin juuri.

Suomalainen rakennemuutoksen hallintaan kehitetty ja siinä käytetty alueellinen ennakointikäytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi. Käytäntö palkittiin 27 maan evaluoinnissa Brysselissä 18.10.2010 Komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa. Menetelmän kehittämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osallistunut RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylä esitteli käytäntöä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Menetelmän kehittämiseen keskeisesti osallistunut ja siihen vaikuttanut Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: ”EU-komisssio (DG Työllisyys, sosiaali- ja tasa-arvoasiat) on rahoittanut vuosina 2008-2010 ARENAS- projektia (ks. http://arenas.itcilo.org/), jossa kuvattiin jokaisen 27 EU-maan käytännöt ja menetelmät, joilla rakennemuutosta ennakoidaan ja hallitaan. Käytännössä hankkeen toteutti ILO:n alainen Torinossa sijaitseva kansainvälinen koulutuskeskus (ICT). Allekirjoittanut osallistui Suomen maaraportin kirjoittamiseen laatimalla kuvaukset Varsinais-Suomen Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) -prosessista ja Ammattibarometristä.” Ks. Suomen raportti (http://arenas.itcilo.org/countries/finland/presentation-of-nbp/national-background-paper).

Mallia on siis juuri viety mm. Baltiaan komission rahoittamassa projektissa. Mielestäni myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannattaisi ottaa malli aktiiviseen rakennemuutoksen hallintakäyttöön, mieluiten ennakoivasti sitä soveltaen, mutta jo tilanteen ollessa päällä – konsepteja ja kumppanuutta voidaan kehittää RD Aluekehityksen kanssa. Koska ennakointi vaatii myös aitoa keskustelua, osallistumista, verkostoitumisen edistämistä, vision luontia, uuden tiedon tuottamista, olisi hyvä varata vähintään puoli vuotta tällaisen alueellisen prosessin läpivientiin. Joka tapauksessa EU:n komission projektin suunnalta on pyydetty välittämään komission projektin viestiä eteenpäin:

”Dear Focus Group meeting participants,

Thank you for attending the Focus Group meeting which has been held in Helsinki last April.

Please note that the project has been concluded with success and we are pleased to inform you that the final product of the project – Synthesis Report as well as the Newsletter are now available. Please find in attachment the above mentioned documents.

Also note that the documents are available on our website at the following link: http://arenas.itcilo.org/anticipating-restructuring/synthesis-reports

We will be appreciated very much if you could share the following information through your colleagues for the further dissemination of the project outcomes.

With best wishes,

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

MITÄ SUOMESSA PITÄISI TEHDÄ ESIMERKIKSI RAKENNEMUUTOKSEN HALLITSEMISEKSI?

Avainasemassa ovat palkitun konseptin mukaisesti seuraavat sovellukset
– Alueelliset elinkeinostrategiat, ks. esim.
– Osaamis- ja koulutustarpeiden alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.
– Yksittäisen toimialan tai klusterin alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.

Keskeistä on
– Saada yritykset mukaan
– Saada muut asiaan vaikuttavat tahot mukaan
– Tuottaa priorisoitu lista toimenpiteistä
– Toteuttaa ennakointi public-private – mallilla.

Mielestäni rakennemuutospaikkakunnat voisivat paremmin vastata haasteeseen ja verorahat tulisivat käytettyä paremmin, jos niissä tehtäisiin esim. RD Aluekehityksen konseptin mukainen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä hyödyntävät sovellus rakennemuutosalueilla mieluummin ennen kriisiä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Pohdintaa esimerkiksi Keski-Karjalan esimerkin valossa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/

Koska on tullut selväksi vuosien kokemukseen perustuen, että vain harvat seutukunnat osaavat tilata itse tässä tarkoittamiani EU:n parasta käytäntöä hyödyntäviä ja kehitystä tukevia sovelluksia, olisi tärkeää, että TEM voisi vauhdittaa tällaisia prosesseja äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi.

Alla muutamia hyviä sovelluksia RD Aluekehitykseltä:

1. Kemi-Tornio 2010 (n. 6 kuntaa+Haaparanta) (toteutettu v. 2001)
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Koillis-Suomi 2025 (7 kuntaa) (toteutettu v. 2010-2011)
2. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Etenkin viimeksi mainitussa on käytetty EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä, jota suosittelen käytettäväksi rakennemuutoksen hallinnassa yleisemmenkin. Koillis-Suomen elinkeinostrategian kaikki materiaalit ovat osoitteessa http://delfoi.ning.com

Toimialakohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi alla olevat:
3. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

4. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

5. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

7. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Myös Helsingin kaupunki näyttäisi palveluvaltaisimpana kulkevan edelleen kärjessä palveluvaltaisuudessan. Eräänlainen rakennemuutoksen hallintatyö seuraavakin sovellettuna yksittäiselle koulutusasteelle tietyllä alueella (pääsasiassa ammatilliselle koulutusasteelle). Onko esitetty visio ja suositellut toimenpiteet toteutumassa?

8. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupunki, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

yt. Yrjö M.

Yhteistyöterveisin
_____________________________
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija, Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 (postiosoite)
Merivirta 5 (käyntiosoite)
02320 Espoo
www.rdmarketinfo.net
yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
_____________________________
Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com
Asiantuntijarooli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

Lisätietoa EU:n keskeiseksi valitusta alueellisesta ennakointikäytännöstä rakennemuutoksen hallintaan

Restructuring team

Jouni Marttinen
Ennakointiasiantuntija
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
Osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut
Ratapihankatu 36, 20 100 Turku
PL 236, 20101

Jouni Marttinen
Senior foresight advisor
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Centre for Economic Development, Transport and the Envirionment
for Southwest Finland
Unit for Employment, Entrepreneurship, Education and Culture
Ratapihankatu 36, Turku, Finland
P.O. Box 236, FI-20101, Finland

Ennakointitoiminnan arviointi: Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, METODI

Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi on tehokas ja vaikuttava tapa siirtää alueelle ennakointiosaamista ja parhaimpia käytäntöjä. Esimerkiksi Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminta arvioitiin mallilla, joka on tuotteena mahdollista soveltaa myös muiden seutukuntien, maakuntien, ELY-keskusten tai organisaatioiden ennakointitoiminnan arviointiin. Arvionnilla voidaan tehokkaasti siirtää myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön elementtejä alueelliseen ennakointitoimintaan, koska tässä artikkelissa esiteltävä / tarjottava arvioitsija on myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön keskeinen kehittäjä.

Katso arvioinnin pilotointicase:

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi. Salon Seudun Kehittämiskeskus 2008.23 s.

Seudullisen tai maakunnallisen ennakointitoiminnan arviointi

Alueellisen ennakointitoiminnan kehittäminen turvaa parhaimmillaan alueen jatkuvan talouskasvun. Kehittynyt ennakointitoiminta toimii innovaatiojärjestelmänä. Innovaatio on hyötykäyttöön otettu uusi kilpailuetu – tuote, palvelu tai uusi parempi käytäntö. Uusien innovaatioiden merkitys talouskasvun turvaamiseksi korostuu talouden matalasuhdanteissa – innovaatiot ovat taloussyklien keskeinen selittäjä.

Innovaatiotoiminnassa on keskeisimmin kyse innovaatiotoiminnan kannalta tärkeiden toimijoiden vuorovaikutuksesta, siksi alueellisen ennakointitoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittäminen olisi lähtökohtaisesti ennen muuta Suomessa maakuntien liittojen ja seudullisten kehittämiskeskusten tehtävä, eikä ensisijaisesti esimerkiksi ELY-keskusten tai tutkimus- ja oppilaitosten tehtävä, vaikka ne ovatkin tärkeitä innovaatiotoiminnan osapuolia. Alueellisen ennakoinnin ja osaamisen status vaihtelee tällä hetkellä alueittain, mutta siitä on tulossa nopeasti aluekehittämisen ja innovaatiojohtamisen väline. Keskeistä on tunnistaa alueen keskeiset tulevaisuutta muovaavat erilaiset päätöksentekotahot ja persoonat, ja tukea näiden välistä vuorovaikutusta. Ei pidä jäädä kehityksestä tieten tahtoen jälkeen! – Oy Aluekehitys RD on alueelliseen ennakointiin ja innovaatiotoimintaan perehtynyt korkeimman luokan asiantuntija – mm. osallistunut Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittämiseen – ja voi siten tarjota teille myös oman toimintanne statuksen / osaamisen nostoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi seuraaavasti:

Tämä tuote on pilotoitu edelläkävijyyttä edustavan seudun ja aluekeskusohjelman puitteissa Varsinais-Suomessa.

Työn sisältö

Työn sisältö koostuu seuraavista Osioista 1.-4.:

1. Tutustuminen ennakointimateriaaliin
– tutustuminen erikseen alueeltanne toimitettaviin julkaisuihin ja ennakointia käsitteleviin www sivuihin

2. Ennakoinnin kehittämiskeskustelu 2-4 tuntia organisaationne edustajien kanssa

3. Arviointiraportin laatiminen materiaaliin tutustumisen ja kehittämiskeskustelujen perusteella

4. Raportin tulosten esittely johto- tms. ryhmälle

Ennakointimateriaaliin tutustuminen käsittää esimerkiksi viiteen valitsemaanne alueellisen ennakointijulkaisuun sekä alueellista ennakointia esitteleviin www-sivuihin tutustumisen (Osio 1). Ennakoinnin kehittämiskeskustelussa keskustellaan kirjallisen analyysivaiheen esille nostamista kysymyksistä. Arviointiraportissa kuvataan nykyinen ennakointitoiminta ja arvioidaan sen lähtökohdat, tavoitteet, käytännöt yms. systemaattisesti. Tärkeimmän raportin osan muodostaa johtopäätökset, mitkä pitävät sisällään yleisarvion ja erityispiirteiden tunnistamisen ennakointimallista, ennakointitoiminnan kehittämisen kannalta olennaisia kysymyksiä, kehittämissuosituksia ml. esille nousevat ajankohtaiset ennakointiteemat. Liitteeksi voidaan liittää alueellista ennakointia tukevia toimintamallikuvauksia sekä tarvittaessa hanke-esitys ennakoinnin kehittämiseksi.

Aikataulu

Työ vie 1-2 työviikkoa. Ennakkomateriaali tulee olla arvioijan käytettävissä 2 viikkoa ennen sovittua arviointitilaisuutta ja arviointiraportin luonnos toimitetaan puolestaan kahden viikon kuluttua arvioinnista ja lopullinen arviointiraportti kuukauden kuluttua arvioinnista – ellei toisin sovita.

Optio: Arviointi voidaan laajentaa hyödyntämään Delfoi-paneelia arvioinnissa. Tämä nostaa arvioinnin kustannuksia, mutta olisi varteenotettava ja hyötykustannussuhteiltaan perusteltavissa oleva menettelytapa. Jos tavoitteena on selkeästi alueellisten toimintatapojen uudistaminen, innovaatio ( = tässä hyötykäyttöön otettu parempi käytäntö alueellisessa ennakoinnissa), optio-vaihtoehto on hyvinkin suositeltava. Optioon voidaan rakentaa sisään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tärkeimmät elementit.

Arvioijan kompetenssi

Arvioinnin suorittaa alueellisen ennakoinnin asiantuntija, YTT Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD:stä – kompetenssi on kuvattu mm. CV:ssä.

Espoo / Teijo 6.9.2011

Oy Aluekehitys RD

Yrjö Myllylä, YTT, tj.,
Alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä