LVM, TEM ja YM esittävät: Käynnistettävä Perämeren rannikolle sijoittuvan kansainvälisen arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksen suunnitteluvaihe

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

LVM, TEM ja YM esittävät: Käynnistettävä Perämeren rannikolle sijoittuvan kansainvälisen arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksen suunnitteluvaihe.

SMARCTIC-hankkeen loppuraportti on ilmestynyt – TEKESin strateginen avaus johti Arktiset Meret -ohjelmaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

A Roadmap to a smart Arctic specialisation.

SMARCTIC – A roadmap to smart Arctic specialisation. Loppuraportin etukansi.

Raportin löydät tästä linkistä.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiedote ”Arktisessa toimintaympäristössä piilee suuret liiketoimintamahdollisuudet” .

SMARCTIC-hanke oli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES:n rahoittama hanke, jolla pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktisen toimintaympäristön ja siihen liittyvien muutosten pohjalta. Hankkeen osapuolia olivat Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu OAMK. Lisäksi hankkeella on lukuisia yhteistyötahoja, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta, jonka nimissä mm. erikoistutkija Yrjö Myllylä yhteistyössä tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa toimi hankkeessa. Seuraavassa on esitetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimintamalli em. henkilöiden osalta ja heidän tuki hankkeelle sen eri vaiheissa. Malli osoittaa, että volyymiltaan vähäisellä, mutta strategisella roolilla on mahdollista tuoda lisäarvoa erilaisiin hankeprosesseihin jatkossakin:

1) Arktiseen toimintaympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas pidettiin Oulun yliopistolla 5.4.2013.

Jari Kaivo-oja (vas) matkasi tulevaisuusverstaasta suoraan Kiinan tiedeakatemian asiantuntijavieraaksi. Saattajana artikkelin kirjoittajan ja kuvanottajan lisäksi liikennementori Mauri Myllylä. Kuva Oulunsalon lentokentältä 5.4.2013.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistui SMARCTIC-hankkeen toteutukseen mm. tuottamalla 5.4.2013 pidetyn tulevaisuusverstaan hankkeen tueksi.

Tulevaisuusverstaan päätarkoitus oli tukea SMARCTIC-hankkeen työpakettien työtä. SMARCTIC-hankkeen keskeiset työpaketit olivat

TP 2: Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka,

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö,

TP 4: Luonnonvarojen hallinta ja talous,

TP 5: Ihminen pohjoisessa

sekä näitä työpaketteja tukevat työpaketit

TP 1: Arktinen konteksti (mm. ajurit etc.),

TP 7: Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet ja

TP 6: Tiekartat arktiseen osaamiseen.

2) Työpakettia Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö syvennettiin erillistyössä

Älytekniikkaa asennetaan Oulussa moottoritien ylkikulkusillan kohdalla. Nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet on arktisen ympäristön ominaisuus ja siinä mm. älytekniikka auttaa ja tuottaa turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Tämän lisäksi keväällä 2013 Yrjö Myllylä osallistui työpakettiin numero 3: ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” laatimalla aiheesta erillisen syventävän asiakirjan / artikkelipaperin tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta.

Artikkelissa tarkastellaan arktisen toimintaympäristön muutostrendejä, niiden vaikutuksia klusterikehitykseen erityisesti Suomessa. Artikkelipaperin esipuheessa todetaan mm. seuraavasti:

”Klusterit, tässä etenkin tuotannolliset alueelliset yhteistyöverkostot osaamishuoltokytkentöineen, ovat maantieteellinen ilmiö, joihin liittyy myös logistiikkaa kuten mm. materiaalivirtoja, tietovirtoja sekä näiden tarvitsemia fyysisiä rakenteita eli infrastruktuuria, mukaan lukien palveluinfrastruktuuri. Artikkelissa pohditaan edellä kuvatun tutkimusasetelman valossa, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyy trendien tukemaan klusterikehitykseen erityisesti logistiikka- ja infrastruktuuri -teemassa. Lopuksi arvioidaan tutkimusasetelman toimivuutta, sen vahvuuksia ja puutteita arktisen toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia työpakettiteemassa tarkasteltaessa. Tässä hyödynnetään mm. kirjoittajan aikaisempia tutkimuksia ja kokemusta.”

3) Hankkeen loppuvaiheessa pidettiin työpaja Oulussa

Alustavien eri työpakettien johtajien johdolla laadittujen yhteenvetopaperien perusteella kokoonnuttiin käsittelemään loppuraportin kirjoittamista Ouluun.

SMARCTIC-työpaja 9.9.2014

Päivän mittaisen työpajan tavoitteena oli Integroidaan substanssityöpakettien (TP2-5), liiketoimintatyöpaketin (TP 7) ja tiekarttatyöpaketin (TP 6) tulokset. Lopputyöpajassa roolina oli esitellä hankkeen alussa Tulevaisuusverstaan pohjalta valittuja tärkeimpiä arktiseen toimintaympäristön ns. vahvoja ennakoivia trendejä ja tuoda esille näkemyksiä niiden vaikutuksista liiketoimintamahdollisuuksiin.

Avaussessiossa

”Arktisen toimintaympäristön trendit – motivointi päivän töihin, Yrjö Myllylä”

Työpajan pohjalta sovittiin loppuraportin kirjoittamisen yksityiskohdat. Yrjö Myllylä & Jari Kaivo-oja vastasivat loppuraportissa osiosta 2 Trends relevant for Arctic (sivut 11-17).

PROSESSI JATKUU

Wihurin rahoittamassa osuudessa

SK Puheenvuoro 15.11.2013, Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö artikkelipaperin edelleen syventäminen sai Wihuri-säätiön rahoituksen syksyllä 2013 Yrjö Myllylän johtamalle konsortiolle, johon osallistuvat lisäksi professori Jari Juga (TP 3:n koordinaattori, Oulun yliopiston taloustieteellisestä tiedekunnast) ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja.

Mm. TEKESin Arktiset Meret 100 miljoonan ohjelmassa

Hankkeen tarkoituksena oli alunperin tunnistaa mahdolliset strategiset kehittämisrahoituksen kohteet, joita Tekes voisi jatkossa rahoittaa. Jo hankkeen aikana päädyttiin perustaa ns. Arktiset Meret -ohjelma Tekesin toimesta, jossa tavoitellaan noin 100 miljoonan ohjelmarahoitusta lähivuosille. Ohjelman painopisteet näkyvätkin mm. SMARCTCI-raportin kansikuvien valinnassa.

Upeasti sähköisesti avautuva SMARCTIC-raportti löytyy alla olevasta linkistä:

http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Prosessin keskeiset edeltävät dokumentit Kaivo-oja & Myllylältä:

Myllylä, Yrjö (2013). Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas 5.4.2013 – yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
Kaivo-oja Jari & Yrjö Myllylä (2013). Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTE-trendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen 5.4.2013. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.

SMARCTIC-hankkeen yhtenä perusteluna oli myös edeltävä strateginen Delfoi-tutkimus:

Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus, <http://www.oulu.fi/nornet/>

Aineiston pohjalta tuotettiin myös korkeatasoinen referee-artikkeli Polar Geograhpy lehteen merenkulkuneuvos Jenni ja Antti Wihurin säätiön rahoituksen tukemana:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, DOI: 10.1080/1088937X.2016.1184723. To link to this article: <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> Funding by Wihuri Foundation.

Katso myös

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen sivusto ja loppuraportti.

Prosessin aikana kirjoitettuja Kalevan Alakerta-kirjoituksia teemaan liittyen:

Annettuja haastatteluita:

Kirjoitettuja artikkeleita:

Liikenteen suunta 2/2013: Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä.

Lopuksi – kiitos tilaajille, yhteistyötahoille, seminaareihin ja verstaisiin osallistuneille, tukijoille ja kannustajille mahdollisuudesta olla mukana. Tulokset siirtyvät parhaiten käytäntöön koulutuksessa ja alueellisissa ja muissa jatkosovelluksissa – Ota yhteyttä!

Esimerkki jatkosoveltamisesta koulutuksen kautta, ely-tilaus:

Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo Suomea kasvuun

Oululaisilla on moottoritieongelma, ratkaisu vaatii ymmärrystä: Kaupunkimoottoritien liikenteenvälityskyky ei nouse nopeutta nostamalla, 80 km / h on tarpeeksi

7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Sain kimmokkeen artikkelin tekemiseen juuri ilmestyneen YLE:n uutisen perusteella ja ajaessani viimeksi 2 vrk sitten samaista moottoritietä: ”Kolme loukkaantui vakavasti nokkakolarissa Oulun lähellä – Nokkakolari tapahtui moottoritiellä, jossa kaistojen välissä on aita.” (YLE 16.11.2014 klo 14:48, alla oleva artikkeli valmis klo 17.30, nyt lasketaan milloin muutos tulee ja montako kolaria tai ihmishenkeä otetaan. Muutos ei maksa mitään ja voidaan toteuttaa halutessa heti. Facebookissa keskustelua aiheesta on tässä linkissä.)

— väliseuranta ja artikkelin implementointi —

Ex-tieviranomainen: Vaarallisen moottoritien nopeudet heti alas (YLE 30.1.2015)

— — —

Oulussa moottoritiellä rytisee, vaikka oululaisten liikennejärjestelmä on muuten monin tavoin esimerkkillinen. Kuvassa Pohjantien moottoritie, joka ylittää Oulujoen. Sumu on arktinen ominaisuus ja on läsnä myös Oulun moottoritiellä ajoittain Kuvan kohta on onnettomuusaltis suuren liikennetiheyden ja ennen ja jälkeen osuuden kohdan suurten nopeusten vuoksi. Muistan jo Oulussa asuessani 80-luvulla nähneeni tässä kohdassa viereistä kevyen liikenteen väylää kävellässäni auton sinkoutumisen vastaantulevale kaistelle loskan vuoksi. Silloin ei ollut keskikaidetta. Suurilla nopeuksilla ajettaessa keskikaidekaan ei pidä autoja välttämättä omilla ajoradoillaan. Kuva YMy, syyskuu 2014.

Moottoritien / Pohjantien / Nelostien onnettomuuksia voi seurata ”on-line ajassa” mm. piipaa.infosta, Kalevasta tai YLE:n uutisista:

Olen vieraillut viime aikoina kotikaupungissani Oulussa ja saanut kuulla, että moottoritiellä jytisee entistä tiuhempaan. Moottoritie on usein tukossa onnettomuuksien vuoksi. Tavoitellut aikasäästöt ja moottoritien suuri liikenteenvälityskyky eivät Oulussa toteudu toivotusti. Olen saanut vuosikymmeniä seurata keskustelua moottoritien nopeusrajoituksista Oulussa ja muusta kädenväännöstä, ainakin sivusta. Uskomukset mikä on tien tarkoitus, tieismit ja -opit törmäilevät vähintään yhtä paljon kuin autot moottoritiellä, jota on totuttu pitämään turvallisimpana tienä ajosuoritteisiin nähden. Etenkin Pohjantien moottoritiellä tällä hetkellä vallassa on perinteinen tielaitoksen oppi. Ennen kuin liikennemäärät olivat pienempiä jossa kussa mutkassa ongelma oli, että autot lensivät tieltä sillan kaiteeseen tai muuten ulos. Nyt liikennemäärien kasvettua peräänajot yms. ovat yleistyneet.

Oululaisilla on siis tällä hetkellä aitoja ongelmia moottoritiensä kanssa. Moottoritie on aikoinaan esimerkillisesti yleiskaavoitettu nykyiselle paikalleen jo 1940-luvulla Otto Iivari Meurmannin toimesta ja rakennettu 1960-luvulla ja se on hyvä ja toimiva tie. Siitä voisi olla ylpeäkin, kun on näin ennakoitu tie oikealla paikalleen ja kun se kulkee kaupungin keskellä eikä laidalla rinnakkaisteineen. Tie on pysynyt paikoillaan. Ongelmien lähtökohta on pyrkimys pitää liian suurta nopeusrajoitusta liikennetiheyksiin nähden etenkin moottoritien vilkaisliikenteisimmällä osuudella. Virallinen valtiollinen tiehallinto (nyk. Liikennevirasto ja ely-keskus, liikenne) on meillä tavoitellut aina suuria nopeuksia moottoritiellä ja pääteillä. Tienpitäjä on mieluusti tavoittelemassa uusia suuria hankkeita, jota luovuttamaton periaate, pääteiden nopeus 100 tai 120 tukee. Tätä mielellään maakuntien politiikot tukevat, saadaanhaan maakuntaan rahaa ja hankkeita ja ansio siitä myös politikoille.

On syytä mennä ja oppia tässä asiassa moottoriteiden kotimaahan USAhan tai ”Suomen Amerikkaan”, Espooseen ja erityisesti sen Länsiväylälle. Länsiväylä toimii ja välittää liikennettä sujuvasti ilman oululaisten kaipaamia jatkuvia liikenneonnettomuuksia erittäin suurilla liikennetiheyksillä. Töihin ehtii autolla Helsinkiinkin, 80 km / h, nopeuksien väliaikainen putoaminen esim. Kehä I kohdalla ei haittaa, kokonaisuutena matka sujuu yllättävän hyvin, vaikka tie on täynnä autoja (myös joukkoliikenne). Oululaiset esittävät – siis jotkut muut kuin minä sieltä kotoisin oleva – ratkaisuksi käytännössä hulluja asioita, kuten rinnakkaistien rakentamista alituisten onnettomuuksien johdosta tai lisäkaistoja. Kenellä siihen on varaa? Lisäkaistat liikennetiheydeltään suurimpaan kohtaan voitaneen hyväksyä, jos ensin pudotetaan nopeudet välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta oikealle tasolle – ei vain teoriassa, vaan myös käytännössä. Tien yksinkertainen rakenne muuttuu samalla monimutkaisemmaksi. Teitä on jo Suomessa tarpeeksi kansankunnan kukkaroa ja tarpeita ajatellen, olisi alettava purkaa jo jostakin päästä. Oulussa Oulujoen ylitys pitää hoitaa hallitusti, mutta siinä nopeuksien kasvattaminen ei lisää mahdollisuuksia. Ilmaiseksi voisi päästä onnettomuuksista eroon ja töihin ajoissa neuvolla numero 1:

RATKAISU AJATTELUSSA JA ÄLYSSÄ – EIKÄ MAKSA JUURI MITÄÄN !

Tässä oululaisille kustannuksia, peltiä ja ihmishenkiä säästävä erittäin tuottava ohje asiantuntijoilta välitettynä ilmaiseksi (tilatkaa kuitenkin joskus jotakin, että tullaan toimeen):

Alennatte nopeuden kaupunkimoottoritielle sopivalle tasolle, esim 80 km/h. Tien välityskyky nousee ja onnettomuuksien määrä minimioituu. Matka töihin tai kotiin nopeutuu nykyisestä. Peltipoliisit valvomaan nopeusrajoituksia.
Vaihtoehtoisesti lisätkää älyä liikenteessä niin, että nopeudet vaihtelevat liikennemäärien mukaan, esim. sitten vaikka 70-100 km/ h (tasainen nopeus myös muuhun liikenneverkkon nähden parempi).

Nopeusrajoitusten noudattaminen moottoritielläkin vaatii seurannan!

Ratkaisu on ajattelussa tai ajattelussa ja uudessa teknologiassa. Ensimmäinen vaihtoehto ei maksa mitään! Toinen vaihtoehto maksaa, mutta ei paljoa verrattuna uusien teiden tekemiseen. Peltipoliisit valvomaan moottoritiellä optimoitua noin 80 km / h ajovauhtia. Kuva Oulusta moottoritien eritasoristeyksen päältä. Kuva YMy, syyskuu 2014.

On epä-älykästä hakea tuollaista jatkuvaa kolarointia vuodesta toiseen ajattelemattomuudella tai järjettömillä uskomuksilla. Tarvitaan älyä liikenteeseen. Äly ei ole vain tietotekniikkaa vaan laajempaa järjen käyttöä. Merkille pantavaa tosin on, että peltipoliiseja ei moottoritiellä näy, vaikka niihin teknologia antaisia mahdollisuuksia. Sen sijaan moottoritien jälkeisillä osuuksilla niitä näkyy.

Kun nyt yliopiston liikennetekniikan yksikkö lakkautettiin vuonna 1996, perusteena painopisteen siirtämiseen osaamiseen Oulun yliopistossa eli ICT:hen, niin tässä 2. vaihtoehdossa joudutaan turvautumaan konsultteihin tai muihin yliopistoihin matemaattisten liikenteenohjausmallien ja älysovellusten käyttöönottamiseksi. (Sama analogia myös kaivosten ympäristöongelmien ratkaisuun, johon liittyvä osaamista menetettiin rakennustekniikan yksikön lakkauttamisen vuoksi.)

Vahvalla rintaäänellä asiantuntemusta oululaisille tässä asiassa välittäen. Nelostie on vaatinut paljon uhreja, minäkin olin hautaamassa yhtä nuoruudessani. Miksi niitä tieten tahtoen hakea lisää – eikö liikenneturvallisuuden hakeminen ole vastuullisinta politiikkaa ja kun se ei lisäksi tässä maksa mitään – pelkkä nopeuden pudotus pelastaa tilanteen? Nyt eletään kuin aikoinaan vahvan markan politiikkaa, joku vannoo jonkun opin nimeen, kunnes kaikki romahtaa. Nyt laput 80:een, peltipoliisit töihin ja miettimään sitten älyohjausta ja lisäkaistoja tarvittaessa. Lasken oululaisten todellisen älykkyysosamäärän sillä, että montako viikkoa tästä kirjoituksesta nopeuksien tasapainottamiseen muu liikenneympäristö huomioiden Pohjantiellä menee.

Teknologiakaupunki Oulu tunnetaan esimerkillisestä yritysten, kunnan ja yliopiston yhteistyössä teknologian alalla, jonka seuruksena syntyi pörssiyhtiö Technopolis. Nyt pitäisi viisautta saada moottoritien käyttöoppiin. Mm. vuonna 1996 ICT:n hyväksi lakkautetun yliopiston liikennetekniikan yksikön vuoksi, parhaimmat neuvot voi saada alan konsulteilta. Kuva YMy, syyskuu 2014

Moottotien / Pohjantien onnettomuuksien seurantaa lyhyeltä aikaväliltä:

RD Aluekehitys Oy:n tukeman Liikennementorin sivuston suosituimmat artikkelit tätä blogiartikkelia kirjoitettaessa.

Ks. myös seuraavat:

Lisättyjä artikkeleita 2.2.2015

Pohjantien rajoitukset kiihdyttävät mieltä (Kaleva 16.8.2002)
Tilannehuone-seuraa on line Pohjantien onnettomuustilannetta politiikkojen odotellessa rahoja onnettomuuksien perusteella nopeuden alentamisen tai nopeusrajoitusten noudattamisen valvomisen sijaan
Ex-tieviranomainen: Vaarallisen moottoritien nopeudet heti alas (YLE 30.1.2015)

30.3.2016