”Regional foresight is one of the regional planning approaches that increase the ability to deal with uncertainty and changes. This study aims to provide an overview of regional foresight studies and domain map to evaluate their merits and defects and direct future studies in this field. For this purpose, 111 papers related to regional foresight were identified at the “Web of Science” in the period 2000 to 2019 and used as the basis for further analysis. These papers have been reviewed in various aspects. In addition, the domain map of regional foresight and its intellectual bases was drawn based on co-citation analysis of these papers and their 4194 references. The domain map includes five main clusters of research areas or intellectual bases for regional foresight: normative forecasting, participation, foresight in policy and strategy, innovation systems, and multi-level governance. Finally, the merits and defects of regional foresight studies are evaluated based on research results and some suggestions are provided for future studies.” (Amini, Jabalameli & Ramesht, 2021.)
Yhteensä tutkijat tunnistivat 111 merkittävää alue-ennakointiin liittyvää artikkelia. Näistä kaksi oli Yrjö Myllylän tutkijakollegojensa kanssa kirjoittamaa. Artikkelissa ovat olleet mukana seuraavat kaksi artikkelia:
Maantiede Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin
Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat jäiset. Viimeisenä syynä pidetään oppositioaktiivi Aleksei Navalnyin vangitsemista hänen tervehdyttyään myrkytysyrityksestä. Navalnyita Venäjällä on tukenut ilman lupaa järjestetyt mielenosoitukset. Mielenosoittajien kovaa kohtelua on moitittu lännessä. Mielenosoituksiin kytkettyjä diplomaatteja on karkotettu Venäjältä.
Negatiivinen kehityskierre vauhdittui EU:n ja Venäjän suhteissa Itä-Ukrainan miehityksen ja Krimin valtaamisen seurauksena vuonna 2014, josta syytettiin Venäjää. EU ja Yhdysvallat asettivat talouspakotteita Venäjää kohtaan. Heijastusvaikutukset ovat olleet moninaiset. Suuria energia- ja logistiikkahankkeita kehitys ei ole kokonaan estänyt.
Tilanteen juuret ovat vähintään Neuvostoliiton hajoamisessa ja sen jälkeisen prosessin väärinymmärtämisessä. Aiemmin Neuvostoliittoon tai Venäjään kuuluneet itsenäistyneet maat ovat monessa mielessä toiminnallinen osa Venäjää. Suomea, Baltian maita, Valko-Venäjää ja Ukrainaa voisi verrata talollisten tontteihin. Tonteilla on tyypillisesti tiettyjä rasitteita, kuten naapurin kulkuyhteyksiä varsinkin jonkun aikaa tonttien lohkomisen jälkeen. Jos naapureilla on hyvät suhteet ja rasitteesta saa käyvän korvauksen, sitä halutaan jopa ylläpitää. Suomen ja sen satamien kautta viedään tavaroita Venäjälle ja Venäjän logistiikan hoitaminen toimii aluekehityksen moottorina. Itä-Suomen tavaraliikenne vastaavasti käyttää Venäjän puolen Saimaan kanavaa hyväkseen. Baltian ja Ukrainan kautta on rakentunut tärkeä öljy- ja kaasuputkisto Venäjän tärkeimmälle vientiartikkelille energialle läntiseen Eurooppaan. Näihin liittyvien poliittisten riskien vuoksi Venäjä pyrkii keskittämään energiakuljetukset omiin satamiin ja reitteihin, joita se voi itse kontrolloida. Nordstream-kaasuputken rakentaminen ja Itämeren kasvava öljyliikenne Koiviston saarelta ovat esimerkkejä. Vientiväyliin liittyy turvallisuuspoliittisia intressejä, kuljetukset halutaan turvata.
Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja sen Euroopan puoleinen osa on Euroopan suurin valtiollinen alue. Sillä on Euroopan ja maailman mittakaavassa suuret luonnonvarat. Venäjällä on suurimmat konventionaaliset kaasureservit, vaikka Yhdysvallat menikin liuskekaasutuotantonsa vuoksi tuotantomäärissä sen ohi reilut 10 vuotta sitten. Venäjän Euroopan puolella asuva väestö on Euroopan suurin. Venäjälle EU on ylivoimaisen tärkeä markkina-alue, koska Aasian markkinoille on pitkä matka sen keskeisimmiltä nykyisiltä energiatuotantoalueilta ja väestökeskittymistä. Kaasun suhteellinen ja absoluuttinen tuotantomäärä maailmassa lähivuosikymmeninä kasvaa, vaikka fossiilittomaan maailman pyritään. Kaasu korvaa hiiltä ja sillä on siten ilmastoa puhdistava vaikutus. Mannermaisena valtiona Venäjällä on vähän mahdollisuuksia energian ulkomaankaupan reittien valinnassa, joita se voisi itse hallita. Käytännössä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta ovat sen vaihtoehdot resursseiltaan ja väestöltään tärkeän Euroopan puolella.
Keskeinen syy suhteiden jäähtymiseen Venäjän sekä EU:n ja muun läntisen maailman välillä, on Ukrainan EU:n kanssa allekirjoittama assosiaatiosopimus vuonna 2014. Ukraina ei kuullut tässä yhteydessä naapuritontin talollista, Venäjää, jolla kuitenkin oli mainittuja kaasunkuljetusyhteyksiä Ukrainan alueella. Ukrainalla oli muitakin tonttirasitteita, kuten Venäjän sotakompleksin teollisuutta, sotilastukikohta Krimillä Mustanmeren ja Ukrainan kautta tapahtuvien kuljetustensa turvaksi. Euroopan unioni teki virheen tässä kohtaa jättämättä huomiotta sopimuksessa Venäjän elintärkeät intressit.
Yhdysvaltojen uuden presidentin johdolla Nato-kumppaneita, kuten Norjaa vahvistetaan tuomalla Trondheimin alueelle siellä ennen näkemättömiä Yhdysvaltojen B-1 -pommikoneita. Jos Euroopan unioni ja sen jäsenmaat eivät myönnä erhettään, pahimmillaan jännityksen jatkuva kiristyminen johtaa sotilaalliseen konfliktiin.
Maailmassa on menossa strategisen irtautumisen aikakausi, jolla tutkijat tarkoittavat USA:n ja Kiinan suhteiden ja intressien erkaantuvaa kehitystä. Kiina on voimistumassa oman suunnitelmansa mukaan maailman voimakkaimmaksi vuoteen 2049 mennessä. Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia Kiinan hegemonian haastamiseen. Olisi luontevaa, että se hakisi Euroopasta Venäjä mukaan lukien yhteistyön rintamaa. Euroopan unionille konfliktien välttämiseksi ja talouden turvaamiseksi olisi perusteltua hakea Venäjän kanssa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tapaista asetelmaa sovitettuna EU:n ja Venäjän yhteistyöhön. Muuten EU:sta tulee väliinputoaja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välisten suhteiden kehityksessä.
Osana ratkaisua on Venäjän intressien tunnustaminen mm. logistiikassa Ukrainassa ja Minskin rauhansuunnitelman aito edistäminen. Venäjän läheiset naapurivaltiot , Suomi mukaan lukien, ovat historiallisesti keskusjohtoisia ja maakuntaitsehallinto tai alueiden autonomia on kehittymätöntä. Venäjän rauhansuunnitelmassa esittämää autonomiaa Itä-Ukrainaan olisi aika edistää tosissaan EU:n tuella.
Yrjö Myllylä, YTT
Kirjoittaja on Murmanskin ja Luoteis-Venäjän alueen tulevaisuudesta väitellyt yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija.
__
Aiheesta on pidetty myös webinaariesitelmä (n. 40 min + keskustelu toiset 40 min). Webinaariesitelmä on nähtävissä Suuntana Venäjä –Facebook-ryhmän sivustoilla. Esitelmän voi nähdä liittymällä ryhmään. Ryhmän pääasiallinen tarkoitus on hakea Venäjään liittyen rakentavia mahdollisuuksia yrittäjille, kansalaisille ja muille toimijoille:
”Yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö Myllylä aloittaa keskiviikkona 3.3.2021 klo 18.30 uuden webinaari -sarjamme, jossa puhumme mielenkiintoisista aiheista Venäjän suunnalla. Tässä esimmäisessä webinaarissa Yrjö alustaa aiheesta ”Maantiede Venäjän politiikan lähtökohtana myös jatkossa”. Yrjön alustuksen jälkeen voivat jäsenemme esittää hänelle kysymyksiä ja keskustella muutenkin aiheesta. Alla Yrjön mielipidekirjoitus webinaariaiheesta. Tämä kirjoitus on jo julkaistu mm. Maaseudun Tulevaisuus- ja Lapin Kansa -sanomalehdissä.” (Ari Huhtala, Suuntana Venäjä -FB-ryhmän postauksessa 28.2.2021.)
”Nyt katsottavissa Suuntana Venäjä -ryhmän ensimmäinen webinaari – Yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö Myllylä:”Maantiede Venäjän politiikan lähtökohtana”Yrjö oli valmistaututunut tähän esitykseensä huolella ja teki hyvän esityksen. Tämä video kannattaa katsoa läpi, koska takuulla opitte uutta ja saatte uutta näkökulmaa Venäjään. Videon alussa oli ”organisatorista” ohjeistusta mutta itse asia alkaa n. 1.00 (minuutin) kohdalla.Mielenkiintoista kuuntelusessiota!” (Ari Huhtala, Suuntana Venäjä -FB-ryhmän postauksessa 11.3.2021.)
Esitelmässä käsitellyistä esittelykalvoista alla on keskeisimmät. Esityksen sisältö on lyhyesti luettavissa myös ennen tilaisuutta ilmestyneissä seuraavissa sanomalehtiartikkeleissa:
Myllylä Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin. Turun Sanomat 3.3.2021. <https://www.ts.fi/puheenvuorot/5241093> (maksumuurin takana)