METODI

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta – Tutkimusraportti 61/2018: Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

VNK 61,2018

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Lehdistötiedote.

Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Policy Brief: <https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=28801>

Tutkimusraportin tiivistelmä ja linkki: <https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-612-6>     

Hankkeen-esittely: <https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/vertailulaboratoriotoiminnan-ennakointi-ymparistomittauksissa>

Hankkeen viestintäsivut, sis. muut julkaisut: <www.labrat2030.fi>

(Loppuraportin julkistamispäivä 19.11.2018)

Ks. myös VNK-Tietokäyttöön blogiartikkeli: <Luottamus yhteiskunnassa edellyttää luotettavaa tietoa>

Mitä on ennakointi?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Yrjö Myllylä, 20.9.2018              

 IMG_20180919_172351.jpg

Ennakointitieto, mitä on?

  • Faktatieto/Tosiasiatieto + Näkemys = Tulevaisuustieto/Ennakointitieto (Pentti Malaska 2011/2013)

Ennakointi-toiminta, mitä on?

  • Yrjö Myllylän korostama malli EU:n alueellisen ennakointioppaan mukaan tulkittuna: 1)  Uuden tiedon tuottaminen, 2) Osallistumismahdollisuuksien tuottaminen, 3) Verkottumisen edistäminen, 4) Vision luonti, 5) Päätöksenteon tukeminen (1. Etiäinen Ory-esitelmä).
  • Jouni Marttisen korostama malli, Michael Godetista tulkittuna (ks. Futura 4/2012, Myllylä et al)

AAA:                   Anticipate,              Appreciate,   Action

TTT:                    Tulevaisuustieto,   Tulkinta,       Toiminta

Välitön reagointi akuuttiin ongelmaan ei ole ennakointia (nolla A).  Ennakointitiedon (yksi A) pohjalta tehdyt ennakoivat päätökset ovat ennakointia (AAA).  AAA ennakointia ei siten ole em. määritelmien mukaan pelkästään esim.  ”putkelta” automaattisesti saatava tieto, jos sen tuottamiseen eivät osallistu näkijät ja tekijät ja, jos tietoa ei tulkita päätöksentekijöiden kanssa ja tehdä päätöksiä tulkinnan pohjalta. ”Artikkelissa esiteltävän EU:n rakennemuutoksen hallintamenetelmiä arvioineen ARENAS-hankkeen loppuraportin mukaan Suomen ennakointi-käytäntöjen haaste ei ole tiedon tuottamisen määrä vaan relevantin tiedon tuottaminen päätök-senteon kannalta ja tämän tiedon kytkentä demokraattiseen päätöksentekoon.” (em. Futura)

Millaista ennakointitietoa  esimerkiksi maakunnassa käytetään?

Kansainväliset

Valtakunnalliset, joissa alueellinen vastaajajoukko ja aineisto ja tulostus, (lyhyt aikaväli)

  • Pk-barometri, Suomen Yrittäjät et al, , 2 kertaa vuodessa, 1/2018
  • EK-barometri, Elinkeinoelämän keskusliitto, 4 kertaa vuodessa, 8/2018, 31.10. seuraava
  • Ammattibarometri, 2 kertaa vuodessa, kunnittain, Kaakkois-Suomi, 1/2018, kehittäjästä

Maakunnalliset (lyhyt ja pitkä)

  • Etiäisen pohjalta syntyvää tietoa – jos edetään esitetyn suunnitelman mukaan

Seudulliset

  • Elinkeinoyhtiön tulevaisuuskyselyt yrityksille ja ennakointiseminaarit

 

Mitä ennakointitoimijoita maakunnassa on?

  • Kaikki voivat ja on hyvä ennakoida, ekaluokkalaisesta kaupunginhallitukseen (ks. esim. Tulevaisuuspäivä peruskoulussa 2018 tai kaupunginhallitukset  (Kuntaliitto), yritykset, case Ramboll.
  • Lain mukaan nyt mm. ely-keskuksella on vastuulla lyhyen aikavälin ennakointi (esim. 1-3 v) ja maakunnan liitolla pitkän aikavälin ennakointi.

Miten ennakoidaan?

Faktatiedon kerääminen

  • Tilastoanalyysit kehitystrendeistä (esimerkkinä maakunnan väestö, väestö)

Näkemystiedon kerääminen, ”asiantuntijatiedon  käyttöjärjestelmät”

  • Haastattelumetodit, joista Delfoi-haastattelut tulevaisuudentutkimuksen piirissä tunnetuin ja kehittynein muoto (vahvuutena mm. anonyymi osallistuminen ja tehokas panelistin ajankäyttö, haastattelut voidaan kohdentaa hyvin haluttuihin tahoihin), Aavistus.fi
  • Ryhmätyömenetelmät, work shopit ja Tulevaisuusverstaat (vahvuutena mm. osallistumisen tunne ja verkottumismahdollisuus, tiedon välittäminen), case http://labrat2030.fi/?page_id=331

Em. käyttöjärjestelmillä käytetään asiantuntijoita eli näkijöitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat tutkittavan ilmiön tulevaisuuteen. Niillä haetaan sisältöä mm. teoreettisille ennakoinnin tai tulevaisuudentutkimuksen käsitteille:

Mitkä ovat tärkeimpiä ennakoinnin teoreettisia käsitteitä?

Voidaan tutkia asiantuntijoilla näiden vaikutuksia tutkittavaan ilmiöön, esim. ”Trendit+Heikot signaalit+Villit kortit>Klusterit ja toimialat vuonna  2030>Osaamis- ja koulutustarpeet” (Etiäisen malli pitkän aikavälin ennakointimalli).

Mitä muuta voidaan käyttää em. käyttöjärjestelmillä?

  • Voidaan tehdä esim. Boston Consulting Groupin tuoteportfolioanalyysiä toimialakohtaisesti tai alueellisesti osana ennakointia, SWOT ia ja muita perinteisiä analyysejä. Case meriteollisuus Suomessa 2030, European Journal of Futures Studies 2015 .

Ks. myös:

Mitä on ennakointi? -video vuodelta 2021

Pääministeri Turussa: Kohti seuraavaa sataa, Turun yliopisto 12.3.2018

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

raj

 

KOHTI SEURAAVAA SATAA.

Osallistuin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen edustajana työpajaan ”Kasvu ja työpaikat: Miten varmistetaan eri toimialojen tarvitsema osaaminen?” Laadin sitä varten alla olevan Top 10 muistilistan ja tulostin kolme sarjaa siinä mainituista keskeisimmistä artikkeleista jaettavaksi  pääministerin vetämässä Tulevaisuusverstaassa Turussa 12.3.2018. Päätavoitteeni oli tuoda esille EU:n parhaimmaksi arvioitu ennakointimalli tarkoitukseen (erityisesti ao. kohdat 1.-3.). Siinä jossakin määrin onnistuin siinä mielessä, että työryhmätyöskentelyn jälkeen asia ja nimeni mainittiin yhteenvetotilaisuudessa juuri kuvassa näkyvässä tilanteessa Turun kauppakorkeakoulun dekaanin toimesta (kuvassa).

  1. TKTT, Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus – EU:n paras työvoiman ennakointimalli käyttöön. (developed by Regional Development Ltd and Varsinais-Suomen ely-keskus, Jouni Marttinen)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ (Ks. Liite)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TKTT ja AMMATTIBAROMETRI muodostavat toimivan lyhyen tähtäimen 1-5 vuoden ennakointiproseduurin. Linkin Futuran referee-artikkelissa EU:n ennakointikäytännöistä laveammin, mukana myös läpimurron tehnyt ammattibarometri em. TKTT-mallin lisäksi.

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TEKNISET PALVELUT CASE. Käytännön esimerkki em. TKTT-mallista, mitä insinööritoimistot tarvitsevat – tämä pitäisi uusia (laivansuunnittelu, arkkitehtitoimistot ja muut)

https://rdaluekehitys.net/2016/09/18/teknisen-palvelun-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/ (Ks. Liite)

  1. EAKR-kulttuuria muutettava – yksityiset yritykset tasavertaisiksi julkisomisteisten yhtiöiden kanssa koulutuksessa ja kehittämisessä.
    https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/09/07/suomenmaa-2-9-2015-suomen-eakr-kaytannot-estavat-suomen-alueellisen-uusiutumisen/ (Ks. Liite)
  2. KANNATTAVAN KASVUN EDISTÄMINEN LISÄÄ TYÖPAIKKOJA – YRITYSTEN TARPEET LÄHTÖKOHDAKSI.

Myös liiketoiminnassa tarvittava liiketoimintaosaaminen on varmistettava:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.226589 (Ks. Liite)

Vientialueiden osaamistarpeita ei pidä unohtaa – vientiä on vähän ”kasvukeskuksista”

https://rdaluekehitys.net/2017/11/14/keski-pohjanmaa-suomen-vientiykkonen-tavaraviennissa-asukas-vuonna-2016-kymelle-hopeaa-lapille-pronssia-pohjanmaalle-kunniamaininta/

  1. KOULUTUS JA SEN SUUNTAAMINEN HYVINVOINTIVALTION TÄRKEIN PERUSTA Osaavaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia tarvitaan: ”Pohjoismaista ainoastaan Suomi purkaa hyvinvointivaltiota”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2017/03/16/kaleva-15-2-2017-pohjoismaista-suomi-purkaa-ainoana-hyvinvointivaltiota/ (Ks. Liite)

  1. MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS: Osaamistarpeiden ennakointi ja suuntaaminen tärkein yksittäinen tekijä aluekehittämisessä pidemmällä aikavälillä.

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Aluepolitiikan tulevaisuuskomitea tarvitaan – ympäristöstä irroitettu osaamiskeskuspolitiikka johtaa työvoimapulaan vientialoilla ja yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin.

https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/aluepolitiikka-terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

  1. OSAAMINEN ON KYTKETTÄVÄ TAKAISIN MAANTIETEESEEN – esim. pelkkä työnjohtotason koulutuksen käynnistäminen olisi vaikuttavin koulutusjärjestelmän kehittämistoimi (kaikki alat potevat työnjohtotason pulaa, järjestelmämme ei tuota johtajia ja toimeenpanijoita); Oulun yliopistoon energiaosaamista jne:

https://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/ (Ks. Liite)

https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/arktinen-ennakointi-rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/

Tässä varsinainen Jokeri-vastaus, jos pyörisi säännöllisesti ja oikein toteutettuna:

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Logistiset käytävät toimivat myös aluekehityksemme moottoreina – koulutusta suunnattava niiden tarpeisiin.

https://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/ (Ks. Liite)

Osaajia saataisiin välittömästi tarpeeseen ja työllisyysastetta ylös myös pitkän matkan pendelöintimalleja kehittämällä:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/09/02/kaivostoiminta-pitkan-matkan-pendelointimalli-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-luovat-tyota/

Turun Sanomat, Alio 26.7.2013: ”LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus”

https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ (Ks. Liite)
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lng-n-yleistyminen-voi-lis%C3%A4t%C3%A4-talouskasvua-1.2141047 (Ks. Liite)

  1. ”ARKTINEN OSAAMINEN ON SUOMEN SAMPO” . Kaikki mitä viemme, perustuu maantieteeseen.

https://rdaluekehitys.net/2014/06/23/kaleva-25-5-2013-arktinen-osaaminen-on-suomen-sampo/

(Ks. Liite)

  1. SUOMEN VISIO KOHDALLEEN: Suomen visio 1.1.2014 Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys:

”Suomi – Pohjoisen luottamuksen rakentaja:

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030 johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknogian tuottaja.“

Peliteollisuus, robotiikka, ICT, bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on pyrittävä kytkemään näihin ilmiöihin – irroitettuna edellä mainituista ne eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Arktinen toimintaympäristö kattaa myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivasti ja jättää jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa.

https://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

DELFOI-menetelmä / asiantuntijatiedon hallintaosaaminen keskiöön – kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Delfoi-menetelmä tutkitusti paras käyttöjärjestelmä osaamistarpeiden ennakoinnissa.

https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Delfoi-BCG analyysi hyvä väline myös alueellisessa ja klusterikohtaisessa osaamistarpeiden ennakoinnissa – ks. referee-artikkeli EJFR:ssä:

https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/ (Ks. Liite)
EU:N TULEVAISUUS: ”Tehdään vähemmän, mutta tehokkaammin”

https://www.facebook.com/aluekehitys/posts/1798719250418572

Yrjö Myllylä 11.3.2018/18.3.2018