Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki – voimmeko oppia siitä?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki – voimmeko oppia siitä?.

Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki. Voimmeko oppia siitä?

Täydennyskoulutusta tarjolla: Uusi luento- ja work shop -konsepti tukee innovaatioita, luo opiskelijalle henkilökohtaisen vision valitussa teemassa ja rohkaisee toimimaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kouluttaja YTT Yrjö Myllylä piti 15.4.2014 koulutustilaisuuden Aalto University Executive Education Oy:n tilauksesta. Tilaisuuden toteutuksen suunnittelu ja toteutus olivat innovatiivisia. Kyseessä oli uusi koulutustuote, joka toimii, kun tilaaja haluaa 1 päivän lähiopetuspäivän (ks. mm. 1/2-2 h:n tuote-esimerkkejä tästä.) Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.4.2014.

: Kouluttaja työssään.

Uutta oli mm. vahvojen ennakoivien trendien (Strong Prospective Trend, SPT) käyttö koulutuksessa sekä luento-osuudessa että work shop osuudessa. Work shop -osuus toteutettiin lisäksi hyödyntäen sekä SPT-käsitettä että metodologisesti tulevaisuusverstasta. Täydennyskoulutussuunnittelijoita pyydetään huomioimaan uusi koulutuskonsepti, johon perinteisesti kuuluu lisäksi pyrkimys kannustavuuteen ja toimintaan. Konsepti sopii mm. seuraaviin teemoihin, joihin kouluttaja on käytettävissä jatkossakin (linkeissä referenssi- tai muuta havainnemateriaalia):

Pohjoinen ulottuvuus
Arktinen ulottuvuus
Venäjä, Murmansk
Ympäristö, Energia, ja Logistiikka-ala
Vahvat ennakoivat trendit
Delfoi, Ennakointi, Tulevaisuudentutkimus, menetelmät ja käsitteet
EU:n paras alueellisen ennakoinnin (lue rakennemuutoksen hallinta) käytäntö
Kuinka tulevaisuus tehdään?
Ym. teemat (ks. esim. aiemmat hyvinvointi , ICT, rakentaminen, matkailu, ravintolapalvelu, siivous, kotitalouspalvelu, vähittäiskauppa, kaivos– yms. alakohtaiset, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, toimialakohtainen työvoima- ja muiden tarpeiden ennakointi, kansainvälistyminen, verkostoituminen tai yrittäjyys , koulutus– ja tutkimusohjelmasuunnittelu jne.)

Lisätietoja

Esimerkkihankkeita ja koulutuksen tausta-aineistoa, ks. CV Yrjö Myllylä
Viime aikaisia yliopistollisia koulutustilaisuuksia 2014
Koulutusmalleja

Myös pikatoimeksiannot voivat sopia hyvin ohjelmaan. Koulutuksen yleisiä periaatteita mm. tässä linkissä.

Tuore Aalto-esimerkki

Aalto University Executive Education Oy:n tilaus:

15.4.2014 päivän luento Aalto-yliopistossa work shopeineen.
Koulutus liittyi kurssiin Ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutus
Esitelmän ja work shopin nimi oli Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudetLuoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla. Esitelmän ja work shopin malli sopii yhtä hyvin hyvinvointi, kuin energia- ja ympäristöalalle tai muuhun valittuun teemaan ja opiskelijan kannalta tärkeään ilmiöön.

Suosittelijana kouluttajaksi toimi Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, jonka kanssa olemme keskustelleet, kehitelleet ja pitäneet Pohjoisen ulottuvuuden teeman alla seminaareja ja muuta toimintaa.

Work shop rakennettiin yhdistäen SMARCTIC-hankkeen – jossa kouluttaja on ollut strategisessa roolissa – ja mm. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaan elementtejä/asetelmia – joka on kokonaisvastuullisesti kouluttajan RD Aluekehityksen nimissä toteuttama projekti (www.amtuusimaa.net ). Work shop on saanut virikkeitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuusverstasmetodista ja em. hankkeista, jotka on toteutettu mm. kehittämispäällikkö Olli Hietasen ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa yhteystoteutuksissa vuosina 2011-2013 Myllylän koordinoimissa hankkeissa.
Verstasryhmillä oli lähtöteemat ”Rakentaminen, rakennettu ympäristö ja liikenne” sekä ”Energian tuotanto ja jakelu”. Teemoittelussa ja ryhmäytymisessä oli huomioitu edustajien taustaorganisaatiot. Molemmat ryhmät päätyivät kehittämään samaa Älykkyyttä hyödyntävää lopputuotetta,. miettien asiakkaita ja toteuttajia.
Po. verstasmetodisovellus on innovatiivinen ja tuottaa jossakin määrin ennalta arvaamattoman tuloksen sekä sen toteuttamisen ja edistämisen strategian myös henkilökohtaisella tasolla, koulutuksen teemasta riippumatta. Henkilökohtaisen vision selkiinnyttämistä ja henkistä rohkaisua kouluttaja pitääkin usein myös koulutuksen tavoitteena tuoreen uskottavan asiatiedon lisäksi.

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran vuosikokouksen yhteydessä pidetty esitelmä.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy. Arktisen keskuksen tiedote.

Tulossa lähiaikoina, mm. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Toivottavasti pääsemme yhteistyössä toteuttamaan koulutusta ja suunnittelemaan koulutusohjelmia myös kanssanne!

Ks. vuoden 2014 tärkeimmät tilatut koulutustilaisuudet tästä:

Lappeenrannen teknillinen korkeakoulu / Wirma Lappeenranta Oy,
Porin yliopistokeskus / Industria Oy,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Aalto EE Oy,
Maanpuolutuskorkeakoulu
Loppi-seura / Lopen kunta
Oulun yliopisto, VTT, OAMK / SMARCTIC-hanke (tulevaisuusverstas toteuttu 2013 ja loppu work shop tulossa 2014 syksyllä)

Huomioi linkissä myös mm. seuraavat 2013 tilaisuudet

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency
Valtakunnallinen Yrittäjän päivä Kuusamossa
Asiantuntijoiden valinta ja tiedon käyttö yhteiskuntaa kehitettäessä, Otavan Opiston Osuukunta / Otavan opisto, Mäntyharju
Hitsaustekniikan ajankohtaispäivät, Raahe
Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Helsinki

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta sovittaessa

(esiintyminen myös yliopisto taustaorganisaationa sovittaessa mahdollista)

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

Lopen päivän 3.8.2014 teemana loppilaislähtöinen Karl Wilkman ja hänen kaksi poikaansa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Loppi-seuran tiedote (AK) – Julkaisuvapaa 23.7.2014:

WILKMANIT – LOPELTA LÄHTÖISIN

Uutta tietoa tehtailija- ja sotilassuvusta

Karl Wilkman vuonna 1912. Loppilaislähtöinen Karl Wilkman toimi mm. Helsingin rakentajana rakentaen Kämpin ja monta muuta tunnettua rakennusta. Myöhemmin hän vaikutti Espossa mm. Espoon ensimmäisenä tiilitehtailijana. Kuvan lähde: Espoon kaupunginmuseo. Julkaistu Espoon kaupunginmuseon luvalla. Kuvan käytän lupa annettu vain Lopen päivän 3.8.2014 tiedottamista varten.

Lopen päivän juhlassa sunnuntaina 3.8.2014 keskitytään Wilkmanin sukuun. Suku on lähtöisin Lopelta. Suku toimi merkittävällä tavalla tiiliteollisuuden perustajana Espoossa sekä sotilaina eri puolilla Eurooppaa ja maatamme. Päivä aloitetaan perinteisesti messulla sekä kukkatervehdyksillä sankarihaudalla ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla. Juhla alkaa Loppi-salissa kello 13.00.

Karl Wilkman (1844-1914) syntyi Jalaistuksen talossa. Nyt Jalaistuksen tila tunnetaan parhaiten Mikkolan Suoramyynnistä. Wilkman-suvun juuret ovat Lopella alunperin Lopenkylän Pietilässä. Karl hankki muurarin taidot ja alkoi urakoida isoja rakennuksia, muassa Kämpin hotellirakennuksen Helsingissä. Hän muutti perheineen Espoon Kauklahteen vuonna 1886, jossa hän oli hankkinut Åminnen kartanon. Samana vuonna hän perusti Kauklahteen tiilitehtaan.

Tiilitehdas kasvatti alueen väestöä; suomenkielisen väestön osuus kasvoi 1870-luvulla lähes kaksinkertaiseksi – joka viides kauklahtelainen puhui suomea. Karl Wilkman tarjosi monen sen ajan tehtailijan tapaan sekä työtä että huolenpitoa. Wilkman perusti vuonna 1891 pitäjän ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun, kymmenkunta vuotta ennen kun kunta otti kouluasian hoitoonsa. Wilkman toimi myös saarnamiehenä. Espoon ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kallvikissa vuonna 1902, tehtaan tuomaa sekin.

Karl Wilkmanin pojat, sotilasveljekset

KUVA 19.1.Vilkama_Karl_Fredrik_kenrm_1180-92H, Sotavalokuvam

Jalkaväenkenraali Karl Wilkama. Wilkama toimi Suomen ensimmäisenä rauhanajan sotaväenpäällikkönä vuosina 1918-26. Kuvan lähde: Sotavalo-kuvamuseo / Myllylä 2007.

Eversti Oskari Vilkama. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunaryk-mentissä. Kuvan lähde: Sotavalokuvamuseo / Myllylä 2007, ks. ao. julk.

Karl Fredrik Wilkman (1876-1947) tunnetaan paremmin myöhemmällä nimellä Wilkama. Hänen uransa alkoi Suomen kadettikoulussa. Tehtäviä oli jo ennen I maailmansotaa ja maailmasodassa hän toimi muun muassa Galitsiassa. Suomen vapaussodassa hän komensi muun muassa Jämsän ryhmää. Taisteluihin hän osallistui Länkipohjassa, Tampereella ja Viipurissa.

Suomen senaatti nimitti 31.5.1918 Karlin Suomen tasavallan joukkojen ylipäälliköksi. Joukkojen vahvuus oli tuolloin noin 100 000 miestä. Karl toimi Suomen sotaväen päällikkönä vuoteen 1926. Viime sotiin hän osallistui toimien ylipäällikön käytössä.

Oskar Alfred Wilkman, myöhemmin Vilkama (1880-1951) hankki sotilaan taidot Suomen kadettikoulussa ja Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunarykmentissä. Sotilaan tehtävien ohella hän oli huippu-urheilija. Miekkailussa hän saavutti Venäjän armeijan mestaruuden. Olympialaissa Oskar otteli Suomen tunnusten alla, Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.

Suomalaisten upseerien tapaan Oskar osallistui vapaussotaan. Hän jatkoi vuodesta 1919 alkaen Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana liki kymmenen vuotta. Hän jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1936.

Lopen päivän juhlassa Wilkmanien vaiheita selostavat Kari Keskinen, Katri Lahdenpää, Yrjö Myllylä ja Terttu Pietilä. Juhlan musiikista vastaavat Seppo Lankinen ja Lopen mieslaulajat. Mieslaulajia johtaa Petri Lindberg. AK

Kuvateksti – tiedosto KarlWilkmanEKk0037010

Karl Wilkman, Jalaistuksessa syntynyt, vuonna 1912. Kuva Espoon kaupunginmuseon kokoelmista.

Ks. koko Lopen päivän 2014 ja edeltävän päivän ohjelma tästä.

Ks. myös