Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat – National strategicchoices for RDI policy and activities -lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Lataa Yrjö Myllylän lausunto suoraan tästä:

Lausuntopyyntö ja kaikki lausunnot osoitteessa lausuntopalvelu.fi:

Johdanto

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vahvuudet huomioiden.

Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tunnistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) johdolla osallistavassa ja avoimessa prosessissa. Osana valintojen valmistelua järjestetään lausuntokierros 26.2.–10.3. sekä avoin sidosryhmätilaisuus 28.2.2025 (vn.fi/tin). Neuvoston asiantuntijoista koostuva valmisteleva kokoonpano ja sihteeristö ovat valmistelleet laajan aineiston ja sidosryhmäkeskustelujen pohjalta alustavia valinta-aihioita, joiden laatimisessa on hyödynnetty myös ennakointiaineistoa.

Tarkoitus on, että tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa valinnoista ennen puoliväliriihtä maaliskuussa ja hyväksyy niitä koskevan raportin kesäkuussa 2025. Lopullista valintakokonaisuutta muokataan ja täsmennetään lausuntokierroksen jälkeen.

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa tavoitteeseen pääsemistä tällä vaalikaudella yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan. T&K-investoinneilla tavoitellaan kestävää talouskasvua sekä laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston kesäkuussa 2024 hyväksymä valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma linjaa osaltaan T&K-lisärahoituksen kohdennuksia. Kansallisia TKI-politiikan ja toiminnan strategisia valintoja tehdään monivuotisen suunnitelman rinnalla ja siihen tukeutuen.

Valintojen valmistelu aloitettiin avoimessa seminaarissa 8.11.2024, mitä seurasi sidosryhmäkysely marras–joulukuun vaihteessa. Sidosryhmät painottivat muun muassa pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden ja osaajien merkitystä sekä tekivät ehdotuksia valintojen teemoiksi.

Valinta-aihioiden valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin tunnistamia vahvuuksia, jo tehtyjä valintoja sekä ennakointitietoa. Valintojen raekoon tulee olla sellainen, että se tukee eri puolilla tehtävää päätöksentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle. Valinnat linkittyvät toisiinsa ja vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden rajapinnoilla.

TKI-järjestelmässä tehdään valintoja koko ajan. Jatkossa kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. Järjestelmän kehittämisessä noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Käynnissä oleva valintaprosessi tehdään tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ensimmäistä kertaa, ja sitä kehitetään opitun perusteella. TIN seuraa toimintaympäristöä jatkuvasti ja jatkaa valintojen tunnistamista tarpeen mukaan.

Tavoitteet

Strategiset valinnat kokoavat voimavaroja ja vahvistavat TKI-toimintaa ja TKI-toimijoiden yhteistyötä valituilla osa-alueilla. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Ne myös tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omia valintoja, rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä.
Valinnat tarjoavat yrityksille ja tutkijoille ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta painopisteisiin, tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä TKI-kentässä, houkutellen osaajia, investoijia ja kumppaneita.”

Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice -konferenssiesitelmä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice. Conference presentation on 12 June 2025 at ”Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations”, 10–12 June 2025, Turku, Finland. Abstract available on Gerasymenko, Iryna & Riikka Saarimaa (eds.) Book of Abstracts. Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations 10–12 June 2025, Turku, Finland, p. 95–96.

”Konferenssiesitelmän taustalla on Vantaan kaupungin tilaama Vantaan puolijohdealan ennakoinnin pilotti syksyltä 2024. Kyseessä oli Vantaalle kaavaillun alueellisen ennakointimallin mukainen lyhyen aikavälin ennakointia painottava ennakointisovellus.  Toimintamallia on tarkoitus soveltaa Vantaalla vuosittain valituille toimialoille. Konsulttina työssä on toiminut RD Aluekehitys Oy, Delfoi-manager, dosentti Yrjö Myllylän johdolla. Konseptin keskeiset vaiheet haastatteluineen ja tulevaisuuspajoineen toteutettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tieteellisenä neuvonantajana on toiminut Jari Kaivo-oja etenkin jatkovaiheissa mallin syventämiseksi muun muassa Futures of Technologies -konferenssia varten. Kaivo-oja on korostanut mm. hankkeen tapaustutkimus- ja hybridiennakointiluonnetta.”

Tehdyn työn ja konferenssiesityksen pohjalta julkistettiin seuraava kokoava blogiartikkeli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilla (Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osa Turun kauppakorkeakoulua, Turun yliopistoa):

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

”Puolijohdeteollisuus kasvaa maailmanlaajuisesti hurjaa vauhtia, ja myös Suomessa on havahduttu alan strategiseen merkitykseen osana vihreää siirtymää ja teknologista kehitystä. Vuonna 2024 julkaistun Chips from the North -strategian tavoitteet ovat kunnianhimoisia: kolminkertaistaa työpaikat ja moninkertaistaa taloudelliset vaikutukset. Vantaalla puolijohdeala on noussut osaksi kaupunkipolitiikkaa, ja alueesta on kehittymässä merkittävä kansallinen osaamiskeskittymä. Vantaa ei kuitenkaan ole vain toimintaympäristö, vaan aktiivinen toimija: se sovelsi ensimmäisenä kuntana EU:n palkittua ennakointimenetelmää yritysyhteistyön ja koulutusratkaisujen kehittämiseksi.

Tämä blogikirjoitus avaa lukijoille sitä, miten kunnat voivat vaikuttaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen – ei vain Vantaalla vaan kaikkialla Suomessa. Kuntien omistamat oppilaitokset, elinvoimapalvelut ja strateginen ennakointi voivat tarjota ratkaisuja teknologiateollisuuden kasvun pullonkauloihin. Esimerkkitapaus Vantaalta osoittaa, että kunnilla on välineitä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin – kunhan tahtoa ja yhteistyötä riittää. Ennakointitutkimuksen yhteydessä on hyvä ottaa oppia alan tapaustutkimuksista.Lue koko blogiartikkeli tästä.

Aiheesta on julkaistu muun muassa seuraavat yleistajuiset sanomalehtiartikkelit konferenssiesitykseen liittyen:

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Mielipidekirjoitus: Puolijohdealan työpaikkojen triplaus voi onnistua Vantaan ennakointimallilla.  Kauppalehti, Debatti  9.6.2025.

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Puolijohdealan kasvu tuo tuhansia työpaikkoja Vantaalle. Talouselämä 23.5.2025 <https://www.talouselama.fi/uutiset/puolijohdealan-kasvu-tuo-tuhansia-tyopaikkoja-vantaalle/5720f0e8-54b6-4cab-a9a8-5a899e4009f2>

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Kunnat avainasemassa puolijohdealan työpaikkojen triplaamisessa. Kaleva, Puheenvuoro, 25.5.2025. <https://www.kaleva.fi/kunnat-avainasemassa-puolijohdealan-tyopaikkojen-t/11638202 >

Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – vertaisarvioitu tutkimusartikkeli

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Vuosina 2017-2018 ja 2021-2022 toteutettujen Delfoi-haastattelukierrosten perusteella on luotu Kuuden vaiheen kannattavan kasvun porrasmalli. Tutkimustyön tekemisestä on vastannut Delfoi-manager, YTT, alukehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä. Malli on ollut tilaajan Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n aktiivikäytössä ja sen pohjalta on luotu myös KasvuApp ammattimainen johtamisjärjestelmäsovellus.

Työstä on kirjoitettu tutkimusraportteja kirjoina, lukuisia yleistajuisia artikkeleita, ISPIM-innovaatiokonferenssiesitys (KasvuAppia painottaen) sekä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. Katso myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkistettiin 18.2.2025 Journal of Economics and Business Management -lehdessä. Seuraavassa on tämän artikkelin tiedot. Artikkeli on avoimesti saatavissa verkosta ja sen tiedot ovat alla:

Myllylä, Y., & Kaivo-oja, J. (2025). The six-stage model of profitable growth and entrepreneurship in Finland: a Delphi study. Journal of Business Economics and Management, 26(1), 89–109. https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902 .

Abstract

Our research has focused on addressing the following research questions for the growth strategies of SMEs: (1) What are the stages of profitable growth, and what factors contribute to these growth stages? (2) Which critical factors must be addressed for an organization to progress to the next stages of growth? (3) What is the importance of management in identifying and addressing critical growth factors? We have utilized the Delphi method and emphasized the role of company managers who have experienced profitable growth process as experts. Based on our findings, we have developed a Six-Stage Model of Profitable Growth (SSMPG), which we explain in detail in the article. The SSMPG model is compared to the prevailing Death Valley and Startup growth company development models. The article identifies the most crucial factors for the profitable growth of SMEs at different stages of growth within the SSMPG model. This model emphasizes sales, profitability, the individual characteristics of the entrepreneur, and leadership, in contrast to the debt-driven growth models emphasized in the other approaches. Further research could explore developing a start-up business culture using the new phasing model in Europe and elsewhere. In the future, it is important to consider profitability at both the company level and within clusters and regions.


Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös julkisen innovaatioympäristön kehittämiseksi kannattavaa kasvua tukevaksi. Tämä voisi tarkoittaa alueellisia strategioita kannattavan kasvun ja porrasmallin lähtökohdista, koulutuksen kehittämistä ja suuntaamista. Katso ehdotuksia myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkelin Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? (2025) Ole yhteydessä tekijöihin ja kysy lisätietoja sovellusmahdollisuuksista!