COVID-ELVYTYS, 3,2 MILJARDIA SUOMEEN. Vielä viimeinen vuosilomapäivän somepäivitys. 10 ideaa, EU:n elvytysrahaston kohteeksi, millä Suomen vientiä voisi kasvattaa merkittävästi covidin aiheuttamasta taantumasta johtuen. EU:n alkuperäinen idea oli edistää vientiä covidin aiheuttaman häiriön vuoksi ja siten kohdentaa rahaa etenkin alueille, jotka kärsivät viennin menetyksistä luoden näin uutta vientiä tilalle. Tällöin hyödyt koko kansakunnalle olisivat suurimmat. Tämä pitäisi pitää mielessä rahaa käytettäessä, rahaa tulisi suunnata vientimaakuntiin ja viennin potentiaali huomioiden, ei kannattamattomiin ja kovin epävarmoihin hankkeisiin, kuten massiivisiin henkilöliikenneratoihin tms. Jakamalla rahoitusta riittävän moneen kohteeseen, pienennetään myös epäonnistumisen riskiä:
1. CLT-TUOTANNON KÄYNNISTÄMINEN KERROSTALOJA VARTEN (huom. kannattavuus, kilpailukyky huomioiden! > satama-alueet keskeisiä toiminnalle, esim. Hamina, Rauma).
CLT:n suosio kasvaa – Stora Enso satsaa tuotantoon Itävallassa ja Ruotsissa (Aarrelehti 6.11.2017)
Tulevaisuuden tuulivoimala saatetaan rakentaa puusta – ”Puu on materiaalina jäykempää”
Puusta ja laajemmin biomateriaalista on moneksi (esim. turpeen käyttö rakennuseristeenä yms. uudet avaukset). Myös tuulivoimaloiden lapojen tuottaminen rungon lisäksi, voisi olla mahdollisuus kierrätettävyyden vuoksi. (Erään tiedon mukaan aiempien testien mukaan puusta tehdyt suuret lavat ovat olleet kestävämpiä kuin kuiduista tehdyt ja kevyempiä, mutta kustannukset ovat olleet suuremmat. Robotiikalla ja suurella volyymilla, jos markkinat voitaisiin varmistaa, kenties kannattavuutta voisi löytyä.)
2. MATKAILUN EDISTÄMINEN TARINOILLA – JOULUPUKKI HYVÄN TAHDON LÄHETTILÄS ASUU SUOMESSA. Suomi harvaan asuttuna maana on covid- ja pandemiaturvallinen matkailumaa. Ykköstarina on joulupukkitarina, jolla tuetaan koko Lapin, mutta myös Suomen matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa. Pohjois-Eurooppa keskeinen EU:n intressi, Välimeren ja Karibian meren alueen tavoin, suuri mahdollisuus.
3. ENERGIARATKAISUT – MAALÄMPÖ. Maalämpö, joka on aurinkolämpöä, on Suomen vahvuus ja toimii myös viilentävästi lämpöpumppujen avulla kuumilla ja kuumenevilla alueilla. Suomi on tässä pilotointimaa- ja alue ja uudet ratkaisut esim. matkailukeskittymissä voivat toimia myynti-ikkunoina tälle. Myöskään maailman kaasuaikaan siirtymistä ei tule unohtaa. LNG ja biokaasu tulevat. Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vähentää energiankäyttöä liikenteessä voimaikkaimmin – Suomi on mm. talvipyöräily- ja maastopyöräilymaa, joilla on vienti- ja maakuvan rakentamispotentiaalia.
Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avataan Porissa – Nesteytetty maakaasu on valtaamassa alaa Suomen polttoainemarkkinoilla. Ensimmäinen kaasuterminaali otetaan käyttöön tänä viikonloppuna Porissa.
4. KAIVOSTOIMINTA – MALMINETSINTÄYHTIÖ. Malminetsintäyhtiö on avain. Uusi energiatalous ja digitaalinen aikakausi tarvitsee harvinaisia maametalleja, joita on Suomessa. Suomi on myös kultamaa, jonka kullan arvo kasvaa taantumassa. Muiden metallien arvo kasvaa maailmantalouden kasvaessa. Uusi energiatuotanto ja akkuteollisuus kysyy mm. kobolttia.
5. AKKUTEHTAAT. Siltä näyttää, että sähköautoilua tuetaan ja meidän kannattanee harkita siinä mukana olemista akkumineraalien jalostuksessa. Hamina-Kotka ovat keskeisiä tehtaiden sijaintipaikkoja ja E18-tukee toimintaa. Salossa toimii jo akkujen kokoonpanotehdas. Tukiaisiin perustuvassa toiminnassa kuitenkin aina riskinsä.
Autovalmistaja Valmet Automotive aloitti akkutuotannon Salossa – Autovalmistaja Valmet Automotive on valmistellut akkutehdasta Saloon tämän vuoden keväästä lähtien.
__
Kuva: 3,2 miljardin euron jakaminen maakuntien vuoden 2019 viennin suhteessa. Taulukon viennin luvut miljoonaa euroa.
__
6. LAIVAVÄYLIEN SYVENTÄMINEN. Maapallo on meripallo. Eurooppa on saari / niemi Aasian ja Amerikan välissä. Kun on hyvät yhteydet, riittävän syvät väylät, voidaan raaka-aineita tuoda ja vientiä harjoittaa suurilla laivoilla. Se alentaa kustannuksia. Esimerkkinä Kokkolan teollisuus, joka on vahvaa kemiassa. Tai Porin, joka jalostaa esim. nikkeliä, joka tuodaan Venäjältä.
7. SELLUTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET. Sellusta on moneksi. Lisääntyvän kartonkikysynnän lisäksi myös tekstiiliteollisuuteen ja muovia korvaaviin tuotteisiin, liukosellu ja ligniinisellu esimerkkeinä, joita viedään Suomen suurimman vientisataman HaminaKotkan kautta jo. Suomen vienti perustuu kuitenkin volyymituotteisiin, kuten maailmankauppa. Pienempiäkin mahdollisuuksia on, mutta näillä ehkä suurimpia välittömiä mahdollisuuksia. Onhan Kotkassa esim. maailman suurin Xylitol-tehdas ja raaka-aineena on sulfiittiselluloosa, jota ei Suomesta saa. Ja raaka-ainepula on kasvun pullonkaula.
Suomessa muhii jättipotti – tehdas eristi puusta aineen, josta voi tehdä ympäristöystävällisiä maaleja ja liimoja – Metsäyhtiö Stora Enso jalostaa ligniinijauhetta Sunilan tehtaassa Kotkassa.
8. KARTONKI. Internet-aikakausi kysyy pakkauskartonkeja. Muovittomuus kuluttujakartonkeja. Molemmissa on tehtävää. Voidaan lisätä älyä kartonkiin, esimerkiksi Backgage Media Oy tai korvata muovia barrier(?) kartongilla, kuten KotkaMills Oy. Näissä voitaisiin lisätä volyymia, kysymys on myös koulutuksesta esim. ohjelmistotuotantoon ja barrier-kartonkiin.
9. TELAKAT JA METALLITEOLLISUUS. Telakat ja metalliteollisuus on tärkeää viennissämme. Ne kärsivät ehkä covidista matkailun lisäksi eniten. Suomen erityinen vahvuus on kelluvat rakenteet ja jäissä toimivat sellaiset. Sillä puolen on oltava tarkkana ja tehtävä oikeita päätöksiä. Suurin markkina on arktinen Venäjä, jonka suhteen olemme tehneet huonoa politiikkaa viime aikoina sallimalla USA:n pakotteiden kohdentumisen niin, että mm. Helsingin telakan omistaja on pitänyt vaihtaa. Venäjän markkinan varmistaminen on nyt yksi tärkeimmistä ja se on osin meidän ja osin EU:n käsissä pakotepolitiikan vuoksi.
”Novatek Orders 10 Arc7 Carriers for Arctic LNG 2 from Zvezda Shipyard”, High North News,
10. DATA-CENTERIT JA TIETOINFRASTRUKTUURI. Haminassa on meneillään 1,2 miljardin investointi Googlella. Maailma muuttaa pilveen. Datacentereitä syntyy. Suomen kylmä ilmanala ja puhtaan energiatuotannon ratkaisut (mm. kaasu) lisäävät Suomen houkutusta. Tarvitaan myös kaapeliverkkoja, suuria kansainvälisiä datakaapeleita, niin, että yhden katkettua toinen toimii. Koillisväylä-kaapeli on yksi suurimmista mahdolisuuksista. Löytyisikö siitä covidin aikana yhteisymmärrystä EU:n ja Venäjän kanssa. Suomen markkinointi joka tapauksessa on tärkeää asiassa ja siihen muutama covid-elvytyseuro on perusteltu. Tänä vuonna Google on ilmoittanut yhteensä 1,2 miljardin investoinneista Haminaan.
Tietoinfrastruktuurin tulisi olla kunnossa myös laajasti haja-asutusalueita myöten. Monipaikkaisuus ja kakkosasunnoilta työskentely on muodostunut todellisuudeksi covid-pandemian aikana ja Suomesta on tullut houkutteleva työskentelymaa myös kansainvälisesti esimerkiksi aiemmin Kalifornian Piilaaksossa työskennelleille.
11. TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMINEN, OSAAVAN TYÖVOIMAN VARMISTAMINEN. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.
Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät.
Seuraavassa on valtiovarainministeriön sivuilta (29.4.2021) Kestävän kasvun ohjelman ja sen rahoituksen esittelyä (https://vm.fi/kestava-kasvu) :
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.
Ohjelman tavoitteena on
Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:
Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin.
Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma valmistui maanantaina 15. maaliskuuta 2021.
Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (tiedote 15.3.2021)
Alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma
Ks. tarkemmin: https://vm.fi/kestava-kasvu .
Artikkeli julkaistu Terra 2/2016 numerossa Yrjö Myllylän toimittamassa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna” keskustelu-puheenvuorossa. Katso muut kirjoittajat tästä. Voit tilata koko artikkelin keskustelun toimittajalta. Artikkelin pysyvä osoite on: https://www.doria.fi/handle/10024/157886.
Suomalaiset muodostavat suurimman yksittäisen 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvan väestön. Usean arvion mukaan ainakin 30 prosenttia tuon leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Pohjoisesta sijainnistaan johtuen Suomessa on runsaat luonnonvarat suhteessa väestöön. Suomi on rikas metsistä, maaperän rikkauksista, vesistöistä, luonnontuotteista ynnä muusta. Toiseksi (2) lämpötilojen vaihtelut asettavat reunaehtoja niin ihmisille kuin luonnollekin. Kylmyys, lumi, jää, tuulisuus, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet sekä herkkyys ilmastonmuutokselle näkyvät kaikkialla Suomessa. Kolmanneksi (3) Suomessa voi kohdata valon vaikutukset. Valoisa kesä ja talven kylmyys jättävät jälkensä kaikkeen kasvustoon. Neljänneksi (4) kaikki nämä olosuhteet yhdistettyinä harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja selviytymisen puitteisiin ovat luoneet erityisiä kulttuuripiirteitä ja politiikkakäytäntöjä. Keskinäinen luottamus, yhteistyökyky, talkoointo, yhdistysten suuri määrä, kolmikantasopimus, insinöörien huomattava määrä, peruskoulu; kaikki ne ovat viime kädessä seurauksia sopeutumista maantieteelliseen todellisuuteen.
Arktinen osaaminen on Suomen Sampo
Yrittäjäystäväni, lontoolainen geologian tohtori ja Impivaara Securities Ltd:n analyytikko Jeffery Roberts välitti maailman suurimpien institutionaalisten sijoittajien varoja Suomeen 1990-luvun alusta noin vuoteen 2009 saakka. Hän myi maailmalla tuntematonta Suomea sillä, että pitkän aikavälin tuottoa hakevat eläkerahastot sijoittivat mielellään rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviin yrityksiin sekä suomalaisyrityksiin, joilla oli verkostoja ja tuotto-odotuksia Venäjältä pitkällä aikavälillä. Hän välitti 1990-luvun alussa suurimmat yksittäiset sijoitukset Suomeen. Sijoitukset olivat aina pienimmillään miljoona puntaa.
Nokian matkapuhelinmenestyksen Roberts näki väliaikaisena ilmiönä alusta asti. Sen sijaan luonnonvaraperustaista toimintaa ja Venäjän kauppasuhteita hän piti pysyvämpinä mahdollisuuksina. 1990-luvun laman jälkeen vallalle nousivat kuitenkin uskomukset, joiden mukaan Suomen piti tuotannossaan keskittyä arvoketjun loppupäähän, pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Alkutuotantoa, kuten kaivostoimintaa, halveksittiin ja suomalaiset yhtiöt luopuivat kaivosoikeuksistaan pilkkahintaan; esimerkiksi kymmenien miljardien arvoisesta Soklista Savukoskella. Vastaavasti valtiollinen öljynjalostus- ja markkinointiyhtiö Neste tuki vielä 2003 tutkimusryhmäni Suomen Akatemialle jättämää hakemusta tutkia venäläisiä öljy- ja muita yhdyskuntia. Myöhemmin sen strategia muuttui ja se myi öljykenttäosuutensa Timan Petšorassa.
Lamanjälkeistä elinkeinopolitiikkaa luotaessa ei ymmärretty paikallisuuden ja alueellisuuden merkitystä, vaikka aikanaan paljon siteerattu professori Michael Porter sitä korosti muun muassa teoksessaan Kansakuntien kilpailukyky (2006). Sen sijaan keskushallinnon johtavilla paikoilla ilmeisesti tulkittiin Porterin esittävän valtion roolin alasajoa ja ryhdyttiin luopumaan luonnonvaraperäisestä taloustoiminnasta. Oliko tämä kaikin osin oikea valinta arktisessa maassa, jossa luonnonvarat ovat suhteessa tärkeämpi ympäristötekijä kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa? Suomen naapurimaissa, Norjassa ja Ruotsissa, valtion talous- ja yrityspolitiikka perustuu pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen, ja valtionyhtiöillä on suuri rooli alueiden kehittymisessä.
”Arktisten silmälasieni lävitse” katsottuna, kaikki mitä Suomesta on viety tai viedään, liittyy ympäristötekijöihin. Siitä irrotettua kestävää osaamista ei havaintojeni mukaan olekaan. Osaaminen syntyy ja kehittyy aina jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa osaajan ympäristön kanssa. Suomen kehitystä on kuitenkin selitetty oudoilla uskomuksilla. Esimerkiksi Nokian matkapuhelinteollisuuden myötä suurelle yleisölle on muodostunut jopa käsitys, että matkapuhelin keksittiin Oulussa, ja että tätä ei olisi tapahtunut ilman Innovaatiorahoituskeskus Tekesiä ja Oulun yliopistoa. Totuutta lähempänä on käsitys, että radiopuhelin oli Saloran tuotevalikoimassa jo vuonna 1963. Saloraksi vuonna 1945 muutettu Nordell & Koskisen radiotehdas Salossa perusti yhteisyrityksen Nokian kanssa Saloon vuonna 1979. Nokia osti yrityksen vuonna 1984. Salon yksikkö oli loppuun asti suurin Nokian matkapuhelinyksikkö. Salon radiopuhelinosaamisen taustalta löytyvät yrittäjyys, maantieteelliset tekijät sekä julkisen sektorin tilaukset, unohtamatta Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa.
Viime vuosina Suomeen on syntynyt LED-valoyrityksiä vastoin julkisen vallan erityistä tietoista pyrkimystä tukea alaa koulutuksella tai rakentamalla klusteria. Oulun ja Salon Seudulla, Kainuussa, Kuopiossa ja muualla LED-valoyritysten liikevaihto on usein kasvanut jopa kymmeniä prosentteja viime vuosina. Jatkuva tarve elää pimeydessä ja tehdä työtä pakottaa suomalaiset luontaisesti kehittämään siihen energiatehokkaita ratkaisuja. Samankaltainen osaamistarina liittyy maailman suurimpaan parvekelasien valmistajaan, Lumoniin Kouvolassa. Haastattelin taannoin yrityksen vientipäällikköä, joka totesi yhtiön vievän parvekelasia myös lämpimiin maihin. Suomessa lasi torjuu kylmyyttä, lämpimissä maissa puolestaan lämpöä ilmastointilaitteiden tuella.
Vaikka Suomen ympäristö on ainutlaatuinen, on lähes kaikilla tänne kehitetyillä ratkaisuilla laajat, usein hyvin kansainväliset markkinat. Havaintojeni mukaan lähes kaiken suomalaiseen ympäristöön kehitetyn teknologian markkinat ovat yllättävän laajat. Arktisen ympäristön hyödyntämätön potentiaali on valtava niin maataloudessa, kaivostoiminnassa, metsätaloudessa kuin muilla luonnonvaraperustaisilla aloillakin, matkailusta sekä näihin kaikkiin liittyvästä teknologisesta ja kulttuurisesta osaamisesta puhumattakaan.
Mielenkiinto pohjoista kohtaan kasvaa
Maantieteen väitöskirjani Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 on hyväksytty myös tulevaisuudentutkimuksen väitöskirjaksi (Myllylä 2008; ks. myös Myllylä ym. 2016). Käsittelin työssäni ”vahvoja ennakoivia trendejä”, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvonantaja Osmo Kuusen luomaan käsitteeseen tukeutuen. Vahva ennakoiva trendi on megatrendin synonyymi. Väitöskirjassani (Myllylä 2008: 21–22) totean:
Vahva ennakoiva trendi koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta. Määrittelyssä on keskeistä, että on havaittavissa aikasarja tai muulla tavoin havaittu ilmiö, jonka jatkumisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä (määrättyyn tarkasteluhetkeen saakka). Käytännössä trendin tulee myös olla oleellinen ja vaikuttava tutkittavan ilmiön kannalta, jotta sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi. Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutuksiltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan. Vahvan ennakoivan trendin voi taittaa heikko signaali tai villi kortti. Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esim. käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen. Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua SPT-trendiksi.
Aluepolitiikan kehittämistarpeita pohdittaessa pitää tehdä pitkän aikavälin trendianalyysi, johon on syytä kytkeä myös niin sanottujen heikkojen signaalien ja villien korttien analyysi. Heikot signaalit tarkoittavat uusia nousevia ilmiötä, jotka eivät ole vielä trendejä. Villit kortit ovat puolestaan merkittäviä tapahtumia, jotka voivat muuttaa trendien kehityskulun. Olen useissa tilaustöissäni arvioinut Suomessa vaikuttavia vahvoja ennakoivia trendejä. Aluepolitiikka edellyttäisi oman analyysinsä. Niin sanotun SMARCTIC-hankkeen aineiston pohjalta koostamamme artikkeli (Myllylä ym. 2016) vastaa tähän tarpeeseen osittain. Tiivistän keskeisimmät hahmottamamme Suomen liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavat trendit vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla taulukkoon 1.
Taulukko 1. Liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta keskeisimmät arktisen toimintaympäristön vahvat ennakoivat avaintrendit tarkastelujaksolla 2020–2025 sekä muita vahvoja liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavia trendejä (Myllylä ym. 2016).
Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoituksella Oulun yliopiston Center for Environment and Energy (CEE) yksikölle tekemässäni tilaustutkimuksessa esitin näiden trendien perusteella johtopäätöksiä aluepoliittisista toimenpiteistä Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaava huolellinen trendianalyysi pitäisi tehdä myös erikseen valtakunnan tasolla ja kunkin maakunnan alueella aluepolitiikan ja muun suunnittelun tueksi. Analyysin tueksi olisi syytä määritellä jokin klusteri tai klusterit, johon tarkastelu kohdistuu:
Klusterin ytimenä on tuote, tuoteryhmä (esim. kaivosrikasteet), palvelu, palveluryhmä (esim. kaivosten kunnossapitopalvelut), usein veturiyrityksen tai useiden sellaisten ylläpitämä (esim. kaivosyhtiöt), jota yritysverkosto (esim. logistiikka-alan yritykset) ja muut toimijat, kuten klustereiden osaamishuollosta vastaava julkinen TKI-toiminta tukee mm. osaajia klusteriin kouluttamalla. (Hintsala & Myllylä 2015)
Vahvat ennakoivat trendit vaikuttavat klustereiden kehitykseen päätöksenteon kautta. Trendit tukevat tarkastelemallani aikavälillä muun muassa seuraavien klustereiden kehitystä Suomessa:
Metsän, meren, maaperän ja osaamisen Suomi
Tulevien vuosikymmenten projektina ja aluepolitiikan perustana tulisi Suomessa olla pohjoisen erityislaatuisuuden ymmärtäminen. Pohjoisuus ohjaa suomalaista identiteettiä sekä vaikuttaa tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin läpäisten koko yhteiskunnan. Pohjoisuus yhdistää myös maahanmuuttajat kantasuomalaisiin.
Pohjoisuus kannattaisi nostaa tulevien vuosikymmenten aluepolitiikan lähtökohdaksi. Suomella on tässä paljon opittavaa pohjoisten verrokkimaiden aluepolitiikasta. Hyviä käytäntöjä voi omaksua Norjasta, Ruotsista, Islannista, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Näissä maissa väkiluku kasvaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ennusteen mukaan 14–31 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2050. Suomessa vastaava luku on vain kaksi prosenttia. Nämä hieman eteläisemmät pohjoiset maat suhtautuvat luonnonvarojen merkitykseen ja maahanmuuttoon Suomea suopeammin.
Visioni mukaan Suomi elää metsän lisäksi yhä enemmän merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Aluepolitiikka ei ole tässä katsannossa ensisijaisesti kustannus vaan keino hyödyntää arktisen maan resurssit kansakunnan ja maailman parhaaksi. Eri alueiden välinen vastakkainasettelu johtaa Suomen taantumiseen. Kokonaisuuden näkeminen sekä alueiden vuorovaikutuksen ja keskinäisriippuvaisuuden ymmärtäminen johtaa puolestaan menestykseen. 1800-luvulla herättiin Suomen erityisyyteen idän ja lännen välissä. Nyt on aika havahtua Suomea ja suomalaisia syvästi määrittävään pohjoisuuteen.
KIRJALLISUUS
Hintsala, H. & Y. Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta PohjoisPohjanmaalla. 96 s. Center for Environment and Energy & Thule-institute, University of Oulu & Council of Oulu Region.
Myllylä, Y. (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus vuoteen 2025. 317 s. Oy Aluekehitys RD, Espoo.
Myllylä, Y. & J. Kaivo-oja (2014). Trends relevant the Arctic. Teoksessa: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialization, 11–17. Oulun yliopisto, Thule-instituutti & Oulun ammattikorkeakoulu & VTT & Tekes.
Myllylä, Y., J. Kaivo-oja & J. Juga (2016). Strong prospective trends in the Arctic and future opportunities in logistics. Polar Geography. DOI: 10.1080/1088937X.2016.1184723.
Porter, M. E. (2006). Kansakuntien kilpailukyky. 946 s. Talentum, Helsinki. Smith, L. C. ( 2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. Ursan julkaisuja 125. 378 s.
YRJÖ MYLLYLÄ
RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
__
Artikkelin pysyvä osoite on: https://www.doria.fi/handle/10024/157886.
Yrjö Myllylä 