7. Logistiikka ja yhteydet

Salon kaupunkiin kuuluva TEIJO VALITTIIN VUODEN KYLÄKSI!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEIJO ON VUODEN KYLÄ 2011!

Vuonna 2009 Teijo sai kunniakirjan maakunnallisessa kyläkilpailussa. Vuonna 2010 Teijo valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo (tarkemmin Teijon alueen kylät) valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kylätoiminta ry:n toimesta.

Espoolainen RD Aluekehitys toimii myös Teijolla ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin Teijon hyviin käytäntöihin tutustumiseksi ja niiden ”siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä (esim. Leader-toiminta) ennakointitoiminnan arviointi (vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Tervetuloa tutustumaan Teijoon vaikka laskettelun, golfin tai retkeilyn merkeissä! Alla olevasta linkistä saat lisätietoja metsähallituksen retkeilyalueesta ja löydät myös alla olevan uutisen Vuoden Kylästä.

”Vuoden Kyläksi 2011 valittiin Teijon alueen kylät” (Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

”Suomen Kylätoiminta ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2011 Teijon alueen kylät Varsinais-Suomesta Salosta. Teijon alueen kyliin kuuluu neljä kylää: Teijo, Mutainen, Kirjakkala ja Mathildedal. Vuoden Kylä 2011 valittiin maakuntien nimeämistä ehdokkaista 27. kerran.

Merelliset Teijon alueen kylät kuuluvat Salon kaupunkiin. Teijon alue tunnetaan Meri-Teijon matkailualueesta, historiallisesta Teijon kartanosta ja kolmesta ruukkialueesta. Alueella sijaitsevat Suomen pienin kivikirkko, kyläsauna, retkeilyalue ja golf-kenttä. Palveluihin kuuluvat kaksi kauppaa, kyläkoulu, päiväkoti, asiamiesposti ja kaksi vierasvenesatamaa.

Valintaraati kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Teijon alueen kylät ovat tehneet usean vuoden ajan suunnitelmallista maaseudun kehittämistyötä ja edistäneet alueen matkailua. Toiminta perustuu vapaaehtoistyön voimaan, oma-aloitteisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Kylät ideoivat uusia kehittämishankkeita ja toteuttavat tuloksellisesti vuonna 2010 päivitettyä kyläsuunnitelmaa.
Aktiivista yhteistoimintaa

Teijon alueen kylät ovat tehneet merkittävää matkailuyhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa eli PARAS-hankkeessa kylät ovat olleet erittäin aktiivisia. Salon kaupunki nimesi palvelustrategiassaan Teijon alueen kylät ”koulukyläksi”. Kyläyhdistys markkinoi aktiivisesti kyläkoulua ja maaseutua uusille asukkaille sekä matkailijoille.

Valintaraadin mielestä Teijon alueen kylät ovat oivaltaneet erinomaisesti ajan hengen. Kylät luovat kiireisille nykyihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua kylätoimintaan ja kokea ole-vansa osa kyläyhteisöä. Teijon Alueen Kyläyhdistys ry toimii yhdessätoista eri tiimissä.

Teijon alueen kylien asukasluku on 730 henkilöä. Kesällä asukkaita on 1500 (kesäasukkaat mukaan lukien). Etäisyys Salon keskustaan on 20 kilometriä ja Helsinkiin 110 kilometriä. Alue kuului vuoteen 2009 saakka Perniön kuntaan.”

(Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

*** *** ***
Ks. myös blogiartikkelit:

Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö valittu

ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma(2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.)

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita mm. ennakointiin.

Teknisen palvelun työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) raportti ajankohtainen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

Varsinais-Suomen Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) on sisällön puolesta edelleen ajankohtainen. Raportti on toteutettu EU:n parhainta alueellista ennakointikäytäntöä noudattaen, minkä kehittämiseen RD Aluekehitys on osallistunut ratkaisevalla panoksella. Tämän case-raportin Varsinais-Suomen TE-keskuksen sivuilla julkistettu lehdistötiedote on raportin tietojen jälkeen alla.

Vastaavalla konseptilla pitäisi tehdä tutkimuksia ajankohtaisissa toimialateemoissa eri alueilla, mmm. kaivostoiminnassa. Samalla on syytä huomata, että EU-tunnustus tuli myös public-private TKTT-konseptin toteutuksesta, mikä on tärkeää huomata sen lisäksi, että public-private toteutus on kehittänyt konseptia palkintoon johtavalla ratkaisevalla tavalla. EU siis kannustaa tunnustuksellaan muitakin kuin Varsinais-Suomen ELY-keskusta avamaan toteutus ainakin osittain yksityisille palvelun tuottajille.

Myllylä, Yrjö (2008). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2008 – Yhteenveto teknisen palvelun työnantajahaastatteluista ja asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1/2009.

Teknisen palvelun Tiivistelmäesite avautuu tästä.

***
VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS TIEDOTTAA

Merja Heinonen, Pvm 15.4.2009, Julkaistavissa heti
040 595 4920

Tekninen palveluala Varsinais-Suomessa:
UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA ETSITTÄVÄ MM. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNOLOGIAN ALOILTA

Varsinais-Suomen teknisen palvelualan yritykset eli insinööritoimistot ja muut alan kehittämiseen vaikuttavat toimijat pitävät ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja selvittämistä kiireellisenä. Uusia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia voi olla muun muassa jätteiden hyötykäytössä, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, energiansäästöteemassa, lähialueiden energiainvestoinneissa ja kuljetuksissa, Aasian kasvavissa tarpeissa ja jopa Itämeren suojeluun liittyvissä ratkaisuissa. Myös nykyiseen taloustilanteeseen liittyvä työvoimakoulutus ja teknikkotason koulutuksen kehittäminen osana ammattikorkeakoulun toimintaa ovat tärkeitä jatkotoimien kohteita. Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen TE-keskuksen toteuttamasta teknistä palvelualaa koskevan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT) loppuraportista. Loppuraportti jatkotoimenpidesuosituksineen ja tiivistelmä löytyvät osoitteesta www.luotain.fi / esitykset ja linkit > TKTT-yhteenvetoraportit.

TKTT-tutkimuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstö haastatteli 29 insinööritoimiston edustajat Varsinais-Suomen eri TE-toimistojen alueilla syys-marraskuun aikana 2008. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli 779 henkilöä. Yritykset edustivat noin kolmannesta Varsinais-Suomen kaikkien teknisen palvelualan yritysten henkilöstöstä. Alan yritykset voidaan jakaa riippumattomiin toimistoihin, kuten usein vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamiseen liittyvät toimistot sekä teollisuuden projekti-insinööritoimistoihin, kuten vaikkapa koneita ja kuljetusvälineitä tai niiden osakomponentteja suunnittelevat ja toimittavat toimistot. Haastateltavat yritykset käsittivät molempien pääryhmien toimistoja.

Verkostot ja projektiosaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia
Tutkimuksen aikana laaditun SWOT-analyysin tuloksena toimialan tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat verkostot ja kokonaistoimittamisen tuotteet ja osaaminen, monipuolinen kokemus ja osaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne, erikoisosaaminen ympäristötekniikassa, arktinen meriteollisuus ja projektiosaaminen. Merkittävimpinä heikkouksina pidetään yritysten pientä kokoa ja kapeita toimialoja, kaukomaille kansainvälistymistä haittaavaa sijaintia, tekniikan korkeakoulutuksen vähäisyyttä ja puuttumista osin kokonaan, pulaa kokeneista ammattilaisista sekä suunnittelupuolen vähäistä verkottumista. Tärkeimpinä mahdollisuuksina nähdään innovatiivinen tuotekehitys, voimien yhdistäminen (erityisesti yritykset ja oppilaitokset), arktisen osaamisen myyminen ja hyödyntäminen, Venäjän ja Kiinan rajattomat markkinat. Uhkina nähdään mm. laman pitkittyminen (mm. hiljaisen tiedon siirrossa tulee katkoksia), Aasian kasvun huomiotta jättäminen, teknisten palvelualojen siirtyminen pois Suomesta, konepajojen siirtyminen ulkomaille ja henkilöstön saanti.

Tutkimukseen yhteydessä toteutetun Delfoi-kyselyn mukaan keskeisimmät, alan ulkopuolelta tulevat muutostrendit Varsinais-Suomessa ovat toimintojen verkottuminen, ekokilpailukyky, finanssikriisi, globalisoituminen ja tietoteknologinen kehitys. Alalle tuo muutoksia myös mm. mallintavan suunnittelun yleistyminen, rakennuttaminen ja asiakkaiden asioiden hoito kapealla alueella, kuten lupaprosesseissa. Niin ikään kiinteistöjen energiatodistusten laadinta saattaa tarjota yhden lisätyömahdollisuuden alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tulevaisuuskuva.

Teknisen palvelun henkilöstö kasvanut yli 10 % 2000-luvulla
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alan liikevaihto on noussut Varsinais-Suomessa 56 % vuodesta 2000 vuoteen 2006; liikevaihto vuonna 2006 oli 497,8 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana henkilöstön määrä on kasvanut 10,9 %, ollen 2752 henkeä vuonna 2006. Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat työvoiman määrän tästä eteenpäin kasvavan puolessa vuodessa 2,3 % ja vuoden kuluttua 4,4 %. Haastatteluhetkellä ei talouskriisin vaikutuksia tosin välttämättä osattu ottaa vielä täysimääräisesti huomioon

Koulutukselle kysyntää
Toimialalla välittömästi koulutustarpeessa on 135 henkilöä ja seuraavan vuoden kuluessa 94 henkeä. Eniten koulutusta kaivataan koneinsinööreille Turun alueella: 103 henkilöä välittömästi ja vuoden kuluttua 48 henkeä. Kysyntää olisi etenkin laatu- ja kielikoulutukselle. Myös rakentamisen alalla on merkittävää koulutustarvetta. Välittömästi koulutusta vailla on 28 ja vuoden kuluttua 40 henkilöä. Aiheena näissä muun muassa suunnitteluun vaikuttavat EU-direktiivit.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpide-ehdotukset ovat toimeenpantuna innovaatioita
Tutkimuksen pohjalta syntyi yhteensä 14 konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla toimialaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeimmiksi nousivat Ympäristö- ja energiateknologian uudet liiketoimintamahdollisuudet –selvityksen tekeminen, toimialaa koskevan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian laatiminen, henkilöstön kouluttaminen matalasuhdanteen aikana sekä arktisen kuljetus- ja energiateknologian toimittamisen yhteistyömahdollisuudet.

Tiedotteen liitteenä on seuraavat taulukot:
· yritysten arvioima suhdannetilanne toimialalla nyt ja vuoden kuluttua
· työvoiman käyttöaste toimialalla
· työvoimatarpeen kehitys seuraavien viiden vuoden aikana
· yhteenveto toimialan kehittämisen jatkotoimenpiteistä

Lisätietoja:
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22718, sähköposti jouni.marttinen@te-keskus.fi;

Yksikön päällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22771, sähköposti tuula.purmonen@te-keskus.fi;

Tutkimuskonsultti, alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD, puh. 0500 450 578, sähköposti yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

***

Ks. myös

Suomen Yrittäjien tiedote em. TKTT-konseptin julkistamisesta tästä.

Ks. blogiartikkeli EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) konsepti valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, sivu 3.

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi em. lisäksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011, lopullinen versio http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf. Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

”Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteistyö”

RD Aluekehitys ja Teijon alueen kylät Vuoden Kylä 2011

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Salon kaupunkiin kuuluva Teijon alueen kylät sai vuonna 2009 kunniamaininnan maakunnallisessa kyläarvioinnissa. Vuonna 2010 Teijon alueen kylät valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kyläyhdistys ry:n toimesta.  Teijon alueen kylät ovat Mutainen, Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal. Kylien muodostama alue tunnetaan myös Meri-Teijon nimellä. Tunnustukset ovat tulleet vuosien, ellei vuosikymmenten työstä. Katso lisää palkinnon perusteluista Teijon Alueen Kyläyhdistys ry:n sivuilta.

Myös maaseutualueiden kehittäjänä tunnettu (ks. esim. referenssilinkit artikkelin lopusta) Espoolainen RD Aluekehitys on toiminut myös Teijolla vuodesta 2008 ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin ja Teijon hyviin käytäntöihin – kuten tiimit ja kyläsuunnitelmamallit – tutustumiseksi ja niiden “siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä ennakointitoiminnan arviointi (esim. Leader-toiminta, vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Teijo on monipuolinen kylä, jossa monipuolinen yrittäjyys juontaa juurensa osittain Teijon rautaruukkihistoriasta. 1980-luvulla oululaisena rakennusyrittäjänä aiemmin tunnettu Reijo Meriläinen uskoi vahvasti alueen matkailulliseen tulevaisuuteen ja pyrki kehittämään aluetta tästä näkökulmasta (ks. Teijon alueen historiasta lisää tästä). Nykyisin alueelle matkailu on hyvin tärkeää. Kolmantena elinkeinollisena piirteenä on asuminen ja siinä erityisesti ns. luovan luokan, kuten taiteilijoiden ja korkeasti koulutettujen, nousu. Teijoon muutetaan myös työn perässä Helsingistä ja ulkomailta. Telakka- ja veneteollisuus on keskeinen työnantaja (ks. esim. Turun Sanomat: ”Teijon rautakourat tekevät risteilijän”).

”Teijon ruukki” on tiettävästi ainoana Suomessa jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti 1600-luvulta alkaen. Syynä on erityisesti se, että aikoinaan oikealla hetkellä noin 100 vuotta sitten Ruotsista tulleen ruukinpatruunan päätöksellä luovuttiin raakaraudan tekemisestä malmista ja siirryttiin omaehtoisella päätöksellä jalostusketjussa ylöspäin. Useimmat muut ruukit jatkoivat raudanvalmistamista, kunnes seinä tuli vastaan ja ruukit kylmenivät. Teijon tuotannolla on koneellistettu Suomen maataloutta, on valmistettu ajoneuvoja moottorikelkoista kuorma-autoihin, tehty työvälineitä ruohonleikkureista puimureihin. Myös kautta Suomen hautasmaiden rautaristit ovat Teijolla tehtyjä. Usein tuotteissa on ollut Teijo-tuotemerkki, kuten Teijo-puimuri tai Teijo-kuorma-auto (Tänä päivänä Teijo-nimi esiintyy mm. Suomen ainoan valmistalotehtaan Teijo-Talot yrityksen nimessä).

Rautateollisuus tuli alueelle alunperin hyvien mäntykankaiden – nykyisin pääosin metsähallituksen retkeilyaluetta – ja alueen järvien vuoksi sekä vesitieyhteyksien vuoksi. Raudan valmistuksessa tarvittiin puuhiiltä ja koskienergiaa. Samat tekijät olivat koko Etelä-Suomen 1600-1700 -lukujen rautateollisuuden synnyn syynä. Työvoima ja raaka-aine (malmi) eivät olleet määräävässä asemassa, kun teollisuus tuli alueelle. Teijoa ja laajemmin Saloa kutsutaan muun muassa Ruukin avain kesäteatterin käsikirjoituksessa ”Nokialandiaksi”: Salon elektroniikkateollisuuden ja sitä myöten osaltaan myös Nokia-tarinan nähdään juontuvan Teijon rautateollisuudesta. Salossa onkin edelleen maailmanlaajuisesti Nokian suurin työpaikkakeskittymä, joka odottaa nyt Nokian uuden vaiheen tuomia mahdollisuuksia alueelle. Myös Teijolla on toiminut tähän päivään asti elektroniikkateollisuutta, joka on varhaisempaa perua kuin nykyinen Nokian matkapuhelinliiketoiminta. Nykyisin Teijolla toimii mm. seuraavia tunnettuja yrityksiä:

  • RD Aluekehitys. Valtakunnallinen vaikuttaja, alueellinen kehittäjä, paikallinen toimija. EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja soveltaja.
  • Salo Seaport Kuivalastit & teollisuuden raaka-aine- ja erityismerikuljetukset.
  • Marine Alutech Uusii Merivartioston noin 20 alusta, valmistaa työveneitä.
  • Western Shipyard Teijon telakka, uudistaa vanhoja ja tekee uusia pohjoisessa toimivia aluksia.
  • Teijo-Talot Tehtaita kaivospaikkakunta Sodankylää myöten.
  • Teijon kartano. Historia vahvasti läsnä, USAtakin vanhempi 1770 valmistunut ”rautaruukin pääkonttori”.
  • Teijon koulu Yli 140-vuotiaan koulun oppilasmäärät hienoisessa kasvussa.

Lisäksi on paljon muita yrityksiä, kuten Metsähallituksen opastuskeskus ohjelmapalveluyrityksineen, joihin voit tutustua vaikka paikan päällä. Majoitusyritysten linkkejä löydät Teijon kyläyhdistyksen sivuilta tästä tai Meri-Teijo Centerin sivuilta.

***

Ks. Yle-uutinen 28.11.2012

Suot, korvet ja kalliot ovat Teijon valtteina kansallispuistokisassa

Uusi kansallispuisto olisi lounaisen rannikon ainoa mannerpuisto ja luonnollinen lisä Saaristomeren kansallispuiston kylkeen.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun – edelleen sovelluskelpoista tietoa.)

Teijon alueen tyyppisille kylille alueelliset kehittämiskeskukset, maakuntien liitot ja muut organisaatiot voisivat antaa parasta tukea strategiaprosesseilla, jotka tehtäisiin ao. casen tapaan:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Blogiartikkeli 24.4.2011: Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN (sis. mm. Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehden artikkelin aiheesta).

Talouselämä 15.10.2012: “Marine Alutech toimittaa tusinan veneitä Merivoimille – 150 henkilötyövuotta”

Blogiartikkeli 22.8.2011: EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita, kuten RD Aluekehityksen mm. maaseudun ennakointiin.