Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.

Täydennyskoulutusta tarjolla: Uusi luento- ja work shop -konsepti tukee innovaatioita, luo opiskelijalle henkilökohtaisen vision valitussa teemassa ja rohkaisee toimimaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kouluttaja YTT Yrjö Myllylä piti 15.4.2014 koulutustilaisuuden Aalto University Executive Education Oy:n tilauksesta. Tilaisuuden toteutuksen suunnittelu ja toteutus olivat  innovatiivisia. Kyseessä oli  uusi koulutustuote, joka toimii, kun tilaaja haluaa 1 päivän lähiopetuspäivän (ks. mm. 1/2-2 h:n tuote-esimerkkejä tästä.) Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.4.2014.

.
Kouluttaja työssään.

Uutta oli mm. vahvojen ennakoivien trendien (Strong Prospective Trend, SPT) käyttö koulutuksessa sekä luento-osuudessa että work shop osuudessa. Work shop -osuus toteutettiin lisäksi hyödyntäen sekä SPT-käsitettä että metodologisesti tulevaisuusverstasta. Täydennyskoulutussuunnittelijoita pyydetään huomioimaan uusi koulutuskonsepti, johon perinteisesti kuuluu lisäksi pyrkimys kannustavuuteen ja toimintaanKonsepti sopii mm. seuraaviin teemoihin, joihin kouluttaja on  käytettävissä jatkossakin (linkeissä referenssi- tai muuta havainnemateriaalia):

Lisätietoja

Myös pikatoimeksiannot voivat sopia hyvin ohjelmaan. Koulutuksen yleisiä periaatteita mm. tässä linkissä.

Tuore Aalto-esimerkki

Aalto University Executive Education Oy:n tilaus:

  • 15.4.2014  päivän luento Aalto-yliopistossa work shopeineen.
  • Koulutus liittyi kurssiin Ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutus
  • Esitelmän ja work shopin  nimi oli Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudetLuoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla.  Esitelmän ja work shopin malli sopii yhtä hyvin hyvinvointi, kuin energia- ja ympäristöalalle tai muuhun valittuun teemaan ja opiskelijan kannalta tärkeään ilmiöön.

Suosittelijana kouluttajaksi toimi Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, jonka kanssa olemme keskustelleet, kehitelleet ja pitäneet Pohjoisen ulottuvuuden teeman alla seminaareja ja muuta toimintaa.

  •  Work shop rakennettiin yhdistäen SMARCTIC-hankkeen – jossa kouluttaja on ollut strategisessa roolissa –  ja mm. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaan elementtejä/asetelmia – joka on kokonaisvastuullisesti kouluttajan RD Aluekehityksen nimissä toteuttama projekti (www.amtuusimaa.net ). Work shop on saanut virikkeitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuusverstasmetodista ja em. hankkeista, jotka on toteutettu mm. kehittämispäällikkö Olli Hietasen ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa yhteystoteutuksissa vuosina 2011-2013 Myllylän koordinoimissa hankkeissa.
  • Verstasryhmillä oli lähtöteemat ”Rakentaminen, rakennettu ympäristö ja liikenne” sekä ”Energian tuotanto ja jakelu”. Teemoittelussa ja ryhmäytymisessä oli huomioitu edustajien taustaorganisaatiot.  Molemmat ryhmät päätyivät kehittämään samaa Älykkyyttä hyödyntävää lopputuotetta,. miettien asiakkaita ja toteuttajia.
  • Po. verstasmetodisovellus on innovatiivinen ja tuottaa jossakin määrin ennalta arvaamattoman tuloksen sekä sen toteuttamisen ja edistämisen strategian myös henkilökohtaisella tasolla, koulutuksen teemasta riippumatta. Henkilökohtaisen vision selkiinnyttämistä ja henkistä rohkaisua kouluttaja pitääkin  usein myös koulutuksen tavoitteena tuoreen uskottavan asiatiedon lisäksi.

 

.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy. Arktisen keskuksen tiedote.

.

.

Tulossa lähiaikoina, mm. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Toivottavasti pääsemme yhteistyössä toteuttamaan koulutusta ja suunnittelemaan koulutusohjelmia  myös kanssanne!

Ks.  vuoden 2014  tärkeimmät tilatut koulutustilaisuudet tästä:

  • Lappeenrannen teknillinen korkeakoulu / Wirma Lappeenranta Oy,
  • Porin yliopistokeskus / Industria Oy,
  • Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Aalto EE Oy,
  • Maanpuolutuskorkeakoulu
  • Loppi-seura / Lopen kunta
  • Oulun yliopisto, VTT, OAMK / SMARCTIC-hanke (tulevaisuusverstas toteuttu 2013 ja loppu work shop tulossa 2014 syksyllä)

Huomioi linkissä myös mm. seuraavat 2013 tilaisuudet

  • Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
  • Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency
  • Valtakunnallinen Yrittäjän päivä Kuusamossa
  • Asiantuntijoiden valinta ja tiedon käyttö yhteiskuntaa kehitettäessä, Otavan Opiston Osuukunta / Otavan opisto, Mäntyharju
  • Hitsaustekniikan ajankohtaispäivät, Raahe
  • Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Helsinki

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta sovittaessa

(esiintyminen myös yliopisto taustaorganisaationa sovittaessa mahdollista)

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, RD Aluekehitys Oy

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Yrjö Myllylä

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Arktinen meriteknologia