More than 30 ice-class LNG Carrier in services or ordered since 2014 to transport LNG from the Northern Russia to market

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH

More than 30 ice-class LNG Carrier in services or ordered since 2014 to transport LNG from the Northern Russia to market

Yrjö Myllylä esittelee merihistorian suurinta moottoritilausta yleisölle Oulussa. Tämä näkyy myös Pohjois-Suomessa. 1 mrd tilaus merisektorille tuo 2,5 mrd Bkt:n kasvun.

Toimialakohtaisen ennakointikonseptin ja ammattibarometrin kehittäminen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi

Toimialakohtainen ennakointikonsepti, jota Suomessa on sovellettu, on arvioitu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi (ks. mm. Futuuri 3/2011, Futura 4/2012). Jo tämän kansainvälisen mielenkiinnon ja kysynnän vuoksi meillä on velvollisuus pitää konseptia esillä. Se on toimiva ratkaisu työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmiin, osaamisen pullonkaulojen ja rekrytointiongelmiin, mihin viime hallitukset ovat toivoneet löydettävän ratkaisuja. Kaikkea ei kannata aloittaa alusta vaan hyödyntää parhaimpien käytäntöjen parhaimpia elementtejä ja kehittää sen pohjalle uutta. Tässä on hyödyksi myös näiden menettelytapojen kehittämisessä mukanaolleiden kokemus.

Konseptilla on vuosikymmenten historia ja se on tuotu Suomeen Ruotsista ensin Pohjanmaalle Vaasan seudulle, sitten Varsinais-Suomeen ja sitä on sovellettu jossain määrin useiden muiden ELY-keskusten ja maakuntien alueella 2000-luvulla. Ruotsissa sen soveltaminen on edelleen aktiivista, samoin Tanskassa. Vaasan ja Turun seutu ovat olleet menestyviä vientikeskuksia, eikä suotta. Seinäjoki valittiin parhaimmaksi yrittäjäkaupungiksi 2018. Sielläkin sovelletaan tätä käytäntöä (YLE 23.5.2018). Käytännöillä maittain on kuitenkin pieniä eroja ja nimenomaan etenkin 2010 paikkeilla Varsinais-Suomessa käytössä ollut konseptimalli oli EU:n arvioinnin kohteena. Keskeinen lähtökohta konseptissa on alusta asti ollut työnantajahaastattelut, työnantajien tarpeiden systemaattinen kartoitus toimiala- ja aluekohtaisesti. Toimialakohtaista ennakointiprosessia Suomessa kehitettäessä, on syntynyt myös Ammattibarometri-konsepti, joka on tehnyt jo kansallisen ja kansainvälisen läpimurron ja tunnetaan jo laajasti. Nyt olisi toimialakohtaisen ennakointikonseptin vuoro saada vastaava huomioarvo sekä varmistaa Ammattibarometrin kehittyminen ja jatkuvuus.

Toimialakohtainen ennakointikonsepti on asetettu uudelleen kehitettäväksi Kymenlaaksossa aluksi osana Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihanketta ja sitten otettu käyttöön ja jatkuvan kehittämisen kohteeksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa jatkuvan oppimisen koordinaattorin Tarja Kähärän koordinoidessa toimintaa (ks. artikkeli ”Etiäinen-hankkeen pilotoima toimialakohtainen ennakointikonsepti juurtuu Kymenlaaksoon”). Konsepti on päätetty ottaa käyttöön Kymenlaakson mallin mukaan myös Etelä-Karjalassa. Konseptissa on Kaakkois-Suomessa monia uusia elementtejä: 1) Kymenlaakson mallissa on saatu rakennettua niin sanottu jatkuvan oppimisen tiimi, jossa on laajasti alueen oppilaitosten edustajia mukaan lukien vapaan sivistystyön oppilaitokset, 2) Yhteistyö on sovittu TE-toimiston ja alueen keskeisten oppilaitosten kanssa haastatteluiden toteuttamisessa, haastatteluja tulkitsevan asiantuntijaraatien organisoimisessa ja ELY-keskuksen kanssa tietojenkäsittelyssä ja raportoinnissa, 3) Haastatteluita on opittu tekemään korona-ajan vaatimukset huomioiden ja 4) Aiemmin livenä pidetty asiantuntijaraati verkkototeutuksena.

Merkittävimmän työn tähän asti toimialakohtaisen ennakoinnin kehittämisessä Suomessa on tehnyt Jouni Marttinen. Hänen luvallaan toimitan alla olevat ajatukset toimialakohtaisen ennakointikonseptin ja Ammattibarometrin edelleen kehittämiseksi.

Jouni Marttinen 19.10.2020

TOIMIALAHAASTATTELUIDEN KEHITTÄMINEN:

  1. Toimialahaastattelukonseptin tuotteistaminen. Jotta toimialahaastatteluita voidaan levittää edelleen eri maakuntiin tai vaikka kansainvälisesti, prosessi pitäisi kuvata tarkasti. Tässä voisi hyödyntää prosessikuvausta, joka on tehty konseptista aiemmin. Tuotteen/palvelun tuotteistaminen lienee oma prosessinsa, josta oppilaitoksilla lienee parempaa asiantuntemusta.
  2. Haastatteluiden ’digitalisointi’. TEM:n projektissa vuosina 2013-2015 kehitettiin kyselypalvelu, joka helpottaa haastatteluiden tekoa sekä haastatteluiden tulosten käsittelyä ja analysointia. Kymenlaakso voisi pilottihankkeena käynnistää tällaisen projektin. Kyselypalvelusta löytyy kuvaus sen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä sekä loppuraportti. Hankkeen käynnistäminen edellyttää keskusteluja TEM/KEHA:n kanssa.
  3. Kansainvälinen työnantajahaastatteluiden benchmarkaus ja vertaisarviointi. Ruotsissa TE-toimistot haastattelevat erikseen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työnantajia. Haastatteluiden teemat ovat suunnilleen samanlaisia kuin meillä. Selvitettävää olisi esimerkiksi siinä, miten haastatteluita tehdään, miten heidän tietokantansa toimii sekä miten haastatteluiden tuloksia tulkitaan ja hyödynnetään. Tiedän, että haastattelut edeltävät Ruotsin ammattibarometrin (yrkesbarometer) laatimista ja tuloksia hyödynnetään aktiivisesti koulutuksen suunnittelussa ja työnvälitystoiminnassa.

Myös Tanskassa tehdään työnantajahaastatteluita. Suurimmissa TE-toimistoissa on erillinen osasto, joka on keskittynyt haastatteluiden tekemiseen.

AMMATTIBAROMETRIIN LIITTYVÄT HANKKEET

  1. Ammattibarometrin tuotteistaminen. Tällä hetkellä ammattibarometristä on olemassa 50-sivuinen suomenkielinen tekninen kuvaus, jossa on esitetty ns. intranet-tietokannan rakenne ja toiminta. Tuotteistaminen tulisi helpottamaan barometrin markkinointia ja sen myyntiä kansainvälisillä markkinoilla.  Muun muassa Viro haluaisi ostaa ammattibarometrin ns. ”koodin”. Tätä hanketta ei voida toteuttaa ilman yhteistyötä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
  2. Ammattibarometrin aikajänteen pidentäminen. Pitempikestoisen koulutuksen suunnittelua varten tarvittaisiin lyhyen aikajänteen lisäksi keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) tietoa ammattien ja työmarkkinoiden näkymistä. Nykyinen ammattibarometri voisi tarjota alustan tällaiselle keskipitkän aikajänteen barometrille. Haasteena on, mistä löytyvät asiantuntijat, jotka pystyvät tekemään tällaisia keskipitkän aikajänteen arvioita. Yhteistyökumppanina pitäisi olla OKM/OPH. Ruotsin ammattibarometrissä on esitetty myös keskipitkän aikajänteen näkymät.
  3. Kansainvälisen hankkeen käynnistäminen. Ammattibarometri on herättynyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää kansainvälinen hanke, johon kootaan maita, jotka jo toteuttavat ammattibarometriä ja toisaalta maita, jotka ovat suunnittelemassa sen toteuttamista.
Asiantuntijaraati purkaa sosiaalialan työnantajahaastatteluita Kymenlaaksossa 4.12.2019. Kuva Yrjö Myllylä. Kuva myös raportissa ”Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi”.

Ks. myös Jouni Marttisen artikkeli ”Ely-keskusten valtakunnallisen ennakointihanke – tuloksia ja kokemuksia” kirjasta:

Kymenlaakso ennakoi – ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin” (ks. s. 31-41)

12 teesiä yrittäjyydestä – erään maakunnan yrittäjyysstrategian taustapohdintoja

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

Minulta pyydettiin erään maakunnan yrittäjyysstrategian päivityksen taustalle muutamia ajatuksia ja nostoja. Seuraavia pidin erityisen tärkeänä etenkin ottaen huomioon, että kohderyhmänä on nuoret.

1. ”Ihminen on kehittynyt työtä tekemällä ja yrittämällä.” https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/03/murrosajan-filosofia-ja-uuden-sukupolven-toivo-ja-mahdollisuudet/ . Jokainen voi asemastaan riippumatta yrittää.

2. ”Yrittäjyys on vastuunottamista. Ensimmäinen askel yrittäjyyteen on projektioppiminen, jota voidaan opettaa jo peruskoulussa.” https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/ (VNK 12/2006, s. 55)

3. ”Yrittäjyys on riskinottamista henkisesti eli itsensä päivittäistä ylittämistä, riskinottamista sosiaalisesti eli kaikkien hyväksyntää ei voi saada ja riskinottoa taloudellisesti.” ”Sanonta onkin, että jos menetät rahat, menetät vähän, jos menetät terveyden, menetät paljon, jos menetät rohkeutesi, menetät kaikki.” https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/ (VNK 12/2006, s. 32)

4. ”Yrittäjyyden keskeinen merkitys palveluiden tuottamisen ja työllistämisen lisäksi on yrittäjyyden kautta yhteiskunnan ja sen toimintojen uudistamisessa – yrittäjä voi olla merkittävä yhteisölle, vaikka ei työllistäisikään itsensä lisäksi muita tai vaikkei saisi itse edes kunnollista toimeentuloa – yhteisölle uudistumisen aineksia tuodessaan hän saattaa silti vaikuttaa useiden työpaikkojen syntyyn.” ”Koska suuyritysten on erikoistuttava kapeisiin tuotesegmentteihin, palvelevalle pk-yritykselle on aina tilaa.”

5. ”Yrittäjän on luotettava itseensä, yrittäjyys rakentuu yritystoiminnan alkuvaiheessa täysin persoonan ympärille. Tämä olisi tunnustettava myös yrittäjyyskasvatuksessa.”  https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)

6. ”Kannattavan liiketoiminnan ensimmäinen askel jo ennen toiseksi tulevaa myyntiä on asiakashankinnan keinojen määrittely niin, että myyntiä voidaan kohdentaa potentiaalisille asiakkaille ei-potentiaalisten sijaan.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)

7. ”Digitalisaatio tarjoaa toimialasta riippumatta tärkeän asiakashankintakeinon. Esimerkiksi yrityksen nettisivustoja tulee kehittää niin, että siellä vierailevan on jätettävä  yhteystiedot esimerkiksi ilmaiseksi ladatavaa opasta tms. vastaan. Yhteystietonsa jättänyt on ilmoittanut kiinnostuksensa yrityksen tuotteisiin ja siten kuuluu potentiaaliseen asiakasryhmään, jonka tarpeet kannattaa selvittää tarkemmin esimerkiksi palveluja tarjoamalla eli myymällä.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

8. ”Kasvuyrittäjän kannattaa katsoa alusta asti yrityksestään itselleen luotettava sparrauskumppania ja rakentaa toimintaa tukevaa verkostoa.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)

9. ”Kasvuyrittäjän on luotettava itsensä lisäksi myös toisiin. Vain yhdessä organisaation kyvykkyyttä nostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.) Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaan avauspuheenvuorot: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/osaava-kymenlaakso-2030-tulevaisuusverstas-kasarminmaella-1-4-2020/

10. ”Yrityksen kasvattamisen pullonkaula on yrittäjän aika. Siksi kasvuyrittäminen on jatkuvaa organisointia esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyn muodossa ja vastuun antamista yrityksessä muille. Jos yrittäjä ei kykene tähän, yritys törmää ns. kasvun lasikattoon.”   https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)

11. ”Saksan ja Suomen esimerkit osoittavat, että vientiteollisuus on edelleen tärkeä kannattavan yrittäjyyden moottori. Palveluyhteiskunta ei ole ainakaan vielä irronnut teollisuusyhteiskuntakytköksestään, jopa päin vastoin, kun teollisuudesta on irronnut tehtäviä pk-yritysten hoidettavaksi.” https://esaimaa.fi/mielipide/lukijalta/f8d518f2-b881-41e0-af63-d3531d21d800 / https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/selvitysmiesjulkaisu-vuokratyovoiman-kayton-syita-yrityksissa-joissa-on-kayty-yt-neuvotteluita/

12. ”Pääosa olemassa olevista työpaikoista on suurilla ja perinteisillä aloilla – kuten teollisuudessa, sote-alalla, logistiikassa, kaupassa – jotka kärsivät vetovoimaisuuden puutteesta niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden saamiseksi. Ammattinimikkeitä ja koulutusnimikkeitä on päivitettävä. Uudet yritykset ja yrittäjyys voi olla tässä näyttämässä osaltaan suuntaa. Näiden alojen työvoiman saanti on tärkeää, jotta uusille ja kasvaville aloilla riittää ”sijoitettavaa”. Uudet ja nopeasti kasvavat alat – kuten ICT, matkailu, ympäristö- ja energia – puolestaan tarvitsevat enemmän TKI-panostuksia, missä yrittäjyyden rooli voi olla myös suuri.” https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/26fd3cfc-c3a2-4fe1-bd65-58aa51947ac1

Lopuksi Suomen visio

Suomen visio 1.1.2014  Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:

”Suomi – Pohjoisen luottamuksen rakentaja:

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030  johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tuottaja.“

Peliteollisuus, robotiikka, ICT,  bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on  pyrittävä  kytkemään näihin ilmiöihin – irroitettuna edellä mainituista ne eivät  ole Suomessa kestävällä pohjalla.  Arktinen toimintaympäristö kattaa  myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin  Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivasti ja jättää  jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa.

Viimeksi mainitun lauseen sisällön ja vision pääpiirteissään Yrjö  Myllylä toimitti viestinä kutsujalle / ”Suomelle”, kun häntä kutsuttiin  Säätytalolle filosofi Pekka Himasen Sinisen kirjan väliraportin  julkistamistilaisuuteen (estyneenä tulemasta itse tilaisuuteen).