Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat – National strategicchoices for RDI policy and activities -lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Lataa Yrjö Myllylän lausunto suoraan tästä:

Lausuntopyyntö ja kaikki lausunnot osoitteessa lausuntopalvelu.fi:

Johdanto

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vahvuudet huomioiden.

Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tunnistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) johdolla osallistavassa ja avoimessa prosessissa. Osana valintojen valmistelua järjestetään lausuntokierros 26.2.–10.3. sekä avoin sidosryhmätilaisuus 28.2.2025 (vn.fi/tin). Neuvoston asiantuntijoista koostuva valmisteleva kokoonpano ja sihteeristö ovat valmistelleet laajan aineiston ja sidosryhmäkeskustelujen pohjalta alustavia valinta-aihioita, joiden laatimisessa on hyödynnetty myös ennakointiaineistoa.

Tarkoitus on, että tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa valinnoista ennen puoliväliriihtä maaliskuussa ja hyväksyy niitä koskevan raportin kesäkuussa 2025. Lopullista valintakokonaisuutta muokataan ja täsmennetään lausuntokierroksen jälkeen.

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa tavoitteeseen pääsemistä tällä vaalikaudella yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan. T&K-investoinneilla tavoitellaan kestävää talouskasvua sekä laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston kesäkuussa 2024 hyväksymä valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma linjaa osaltaan T&K-lisärahoituksen kohdennuksia. Kansallisia TKI-politiikan ja toiminnan strategisia valintoja tehdään monivuotisen suunnitelman rinnalla ja siihen tukeutuen.

Valintojen valmistelu aloitettiin avoimessa seminaarissa 8.11.2024, mitä seurasi sidosryhmäkysely marras–joulukuun vaihteessa. Sidosryhmät painottivat muun muassa pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden ja osaajien merkitystä sekä tekivät ehdotuksia valintojen teemoiksi.

Valinta-aihioiden valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin tunnistamia vahvuuksia, jo tehtyjä valintoja sekä ennakointitietoa. Valintojen raekoon tulee olla sellainen, että se tukee eri puolilla tehtävää päätöksentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle. Valinnat linkittyvät toisiinsa ja vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden rajapinnoilla.

TKI-järjestelmässä tehdään valintoja koko ajan. Jatkossa kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. Järjestelmän kehittämisessä noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Käynnissä oleva valintaprosessi tehdään tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ensimmäistä kertaa, ja sitä kehitetään opitun perusteella. TIN seuraa toimintaympäristöä jatkuvasti ja jatkaa valintojen tunnistamista tarpeen mukaan.

Tavoitteet

Strategiset valinnat kokoavat voimavaroja ja vahvistavat TKI-toimintaa ja TKI-toimijoiden yhteistyötä valituilla osa-alueilla. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Ne myös tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omia valintoja, rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä.
Valinnat tarjoavat yrityksille ja tutkijoille ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta painopisteisiin, tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä TKI-kentässä, houkutellen osaajia, investoijia ja kumppaneita.”

Arktisen politiikan strategia – lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Katso Yrjö Myllylän Arktisen politiikan strategian -koko lausunto tästä pdf:nä. Lausunnon lähde: Lausuntopalvelu.fi :

TIIVISTELMÄ

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN: Ilmastonmuutoksen lisäksi arktisen alueen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti Venäjän pohjoistuminen Neuvostoliiton hajoamisprosessin seurauksena, luonnonvarojen kasvava kysyntä ja raaka-aineiden hinnan nousu sekä arktisen teknologian kehitys. Erityisesti arktisen meriteknologian kehitys on avain teknologiassa arktiseen.  Ilmastonmuutoksen pysähtyminen ei pysäytä kehitystä arktisessa.  (<https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/12/03/suomen-kuvalehti-15-11-2013-myos-suomen-tulee-hyotya-arktisesta/>).  ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Ympäristönsuojeluteknologiaa tarvitaan kaivoksissa ja öljyntuotannossa – molempien tuotanto- ja kuljetusmäärät arktisessa kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana (<https://rdaluekehitys.net/2013/11/27/ymparistonsuojeluteknologialla-mahdollisuuksia-arktisessa-kaleva-alakerta/>   <https://amtuusimaa.wordpress.com/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/> ).  ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Arktisen strategian tavoitteena pitäisi olla Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen ja ILO-sopimuksen 169 vahvistaminen <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/03/07/suomi-on-yhtioittamassa-metsahallitusta-kenelle-kuuluvat-kultaharkot-maassa/>. STRATEGINEN HANKEALOITE: Arktinen Delfoi-paneeli – pilotti ja vakiinnuttaminen Suomen johdolla (ks. Liite, jatkotoimenpidekohta no 1).

Kuvituskuva Yrjö Myllylä, Copilot-tekoälyllä, 9.7.2025: Luonnonvarojen, kaasun ja malmirikasteiden kuljetusta arktisessa ja alkuperäiskansan toimintaa.

LIITE  Johtopäätöskalvo Arktinen tulevaisuus vuoteen 2030 esitelmästäni

”Keskiviikkona 9.11.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505, Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela.”

(Paavo Lipposen sijaisena toimi Barentskeskus Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl)

TRENDIT

1)     Venäjän sisäinen kehitysdynamiikka tulisi ymmärtää ja sen vaikutus Venäjän pohjoisen politiikkaan ja Koillisväylään. Se on myös suuri mahdollisuus Suomelle, kärkenä erityisesti meriteollisuus.

2)     Kaikkea ei pitäisi selittää ilmastonmuutoksella – voi tulla kalliiksi, jos se on investointien peruste. Investointien perusteista (esim. Koillisväylän kasvavasta Aasia-Eurooppa liikenteestä) pitää löytyä myös käytännön evidenssiä.

3)     Kaasu on toteutuva villi kortti, mutta päättäjillä on heikko kyky käsitellä asiaa.

KLUSTERIT

4)     Heikon tilanne on kaivostoiminnan ymmärtämisessä,

5)     Matkailussa esim. joulun ja joulupukin nostaminen kansallisesti oikeaan arvoon on ajankohtaista.

6)     Energiassa investointisuunnitelmat arktisessa eivät kohdistu siinä määrin biotalouteen kuin Suomessa puhutaan. LNG tulee ottaa vakavasti.

OSAAMINEN

7)     Osaamisen käsitteen ymmärtäminen, tutkimuksen ja koulutuksen kohdentamisessa tarpeeseen – esim. rakentamisen ja energia-alan tarpeet Oulun seudulla

8)     Maahanmuuton lisääminen pohjoisen töihin.

KLUSTERIT – YHTEENVETO VISIO SUOMELLE: ”SUOMI ELÄÄ TULEVAISUUDESSA YHÄ ENEMMÄN METSÄN LISÄKSI MERESTÄ JA MAAPERÄN RIKKAUKSISTA SEKÄ MUUSTA ARKTISEEN YMPÄRISTÖÖN KYTKETYSTÄ OSAAMISESTA.” Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, 1.1.2014.

JATKOTOIMENPITEET, HANKKEET (linkit lisätty 16.2.2021)

1.      Arktinen Delfoi-paneeli – valmistelu saatava käyntiin välittömästi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden 2017-2019 alla. Pysyvä Delfoi-paneeli Suomen lahja kautensa jälkeen. Aloite ja koordinaatio Yrjö Myllylä / RD Aluekehitys – Jari Kaivo-oja / TUTU täydennettynä asian valmisteluryhmällä.  Vrt. esim. iKNOW, YK:n millennium-projekti tms. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/delphi-study-case-iknow-delphi-2-0-national-survey-country-report-finland/ , https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079 .

2.      Oulun yliopiston rakennusteknillisen yksikön palauttaminen (toteutettu 2017 – siltasuunnittelusta rakennustekniikan yksi lippulaiva laivojen ja merimoottoreiden tapaan. 50 milj €/ 10 v, OPM. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/11/kaleva-mielipide-27-8-1996-pak.jpg

3.      Pohjoinen rataverkko valtakunnallisiin maankäytön kehittämistavoitteisiin – vastuu on Helsingin ministeriöillä – YM, LVM, VNK. Kuka aloittaa vaikuttamisen? Ks. mm. Terra 182. https://rdaluekehitys.net/2017/11/05/jaameren-rata-paasy-jaamerelle-koko-suomen-etu/

4.      Suomessa olevaa maailman parasta talvipyöräilyosaamista edistettävä – Montrealin  talvipyöräilykongressiin tarvitaan julkaisusponsoria. Yhteydenotot RD Aluekehitykseen. http://www.bikinginpractice.wordpress.com

5.      Helsinki-Tallinnan junalauttaliikenteen kehittäminen. Yhteydenotot Yrjö Myllylään.

6.      Tulevaisuuden aluepolitiikan muotoilu arktisista lähtökohdista. (RD Aluekehitys / SMS)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

7.      Joulupukki ja Suomi. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. Caseja, esim. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006237565.html

8.      LNG:stä todellinen päästöjen vähentämisen keino ja uuden teknologian markkinan luoja suomalaisille yrityksille, edellytyksiä edistettävä. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. lisätietoja. https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ , https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lng-n-yleistyminen-voi-lisata-talouskasvua-1.2141047 .

___

Em. kommentoitu Suomen arktisen politiikan strategia oli Suomen kolmas. Sen päivittämisestä on keskusteltu. Ensimmäisen arktisen strategian aikoihin lausuja, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, tuotti Työ- ja elinkeinoministeriön sarjassa julkaisun, joka jaettiin mm. strategiaa toteuttavien työryhmien käyttöön. Julkaisutiedot ovat alla:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice -konferenssiesitelmä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice. Conference presentation on 12 June 2025 at ”Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations”, 10–12 June 2025, Turku, Finland. Abstract available on Gerasymenko, Iryna & Riikka Saarimaa (eds.) Book of Abstracts. Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations 10–12 June 2025, Turku, Finland, p. 95–96.

”Konferenssiesitelmän taustalla on Vantaan kaupungin tilaama Vantaan puolijohdealan ennakoinnin pilotti syksyltä 2024. Kyseessä oli Vantaalle kaavaillun alueellisen ennakointimallin mukainen lyhyen aikavälin ennakointia painottava ennakointisovellus.  Toimintamallia on tarkoitus soveltaa Vantaalla vuosittain valituille toimialoille. Konsulttina työssä on toiminut RD Aluekehitys Oy, Delfoi-manager, dosentti Yrjö Myllylän johdolla. Konseptin keskeiset vaiheet haastatteluineen ja tulevaisuuspajoineen toteutettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tieteellisenä neuvonantajana on toiminut Jari Kaivo-oja etenkin jatkovaiheissa mallin syventämiseksi muun muassa Futures of Technologies -konferenssia varten. Kaivo-oja on korostanut mm. hankkeen tapaustutkimus- ja hybridiennakointiluonnetta.”

Tehdyn työn ja konferenssiesityksen pohjalta julkistettiin seuraava kokoava blogiartikkeli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilla (Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osa Turun kauppakorkeakoulua, Turun yliopistoa):

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

”Puolijohdeteollisuus kasvaa maailmanlaajuisesti hurjaa vauhtia, ja myös Suomessa on havahduttu alan strategiseen merkitykseen osana vihreää siirtymää ja teknologista kehitystä. Vuonna 2024 julkaistun Chips from the North -strategian tavoitteet ovat kunnianhimoisia: kolminkertaistaa työpaikat ja moninkertaistaa taloudelliset vaikutukset. Vantaalla puolijohdeala on noussut osaksi kaupunkipolitiikkaa, ja alueesta on kehittymässä merkittävä kansallinen osaamiskeskittymä. Vantaa ei kuitenkaan ole vain toimintaympäristö, vaan aktiivinen toimija: se sovelsi ensimmäisenä kuntana EU:n palkittua ennakointimenetelmää yritysyhteistyön ja koulutusratkaisujen kehittämiseksi.

Tämä blogikirjoitus avaa lukijoille sitä, miten kunnat voivat vaikuttaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen – ei vain Vantaalla vaan kaikkialla Suomessa. Kuntien omistamat oppilaitokset, elinvoimapalvelut ja strateginen ennakointi voivat tarjota ratkaisuja teknologiateollisuuden kasvun pullonkauloihin. Esimerkkitapaus Vantaalta osoittaa, että kunnilla on välineitä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin – kunhan tahtoa ja yhteistyötä riittää. Ennakointitutkimuksen yhteydessä on hyvä ottaa oppia alan tapaustutkimuksista.Lue koko blogiartikkeli tästä.

Aiheesta on julkaistu muun muassa seuraavat yleistajuiset sanomalehtiartikkelit konferenssiesitykseen liittyen:

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Mielipidekirjoitus: Puolijohdealan työpaikkojen triplaus voi onnistua Vantaan ennakointimallilla.  Kauppalehti, Debatti  9.6.2025.

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Puolijohdealan kasvu tuo tuhansia työpaikkoja Vantaalle. Talouselämä 23.5.2025 <https://www.talouselama.fi/uutiset/puolijohdealan-kasvu-tuo-tuhansia-tyopaikkoja-vantaalle/5720f0e8-54b6-4cab-a9a8-5a899e4009f2>

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Kunnat avainasemassa puolijohdealan työpaikkojen triplaamisessa. Kaleva, Puheenvuoro, 25.5.2025. <https://www.kaleva.fi/kunnat-avainasemassa-puolijohdealan-tyopaikkojen-t/11638202 >