Kaasun käytön lisääntyminen  on hyvin todennäköinen villikortti, jonka käsittelyyn päätöksentekijöillä on heikot valmiudet.

Tämä käy ilmi Euroopan unionin komissiolle tekemästämme tutkimuksesta. Näin on tutkimuksemme mukaan, etenkin jätteistä tuotettavan kaasun osalta, sama koskenee laajemminkin maakaasuja.  Joillakin alueilla, kuten Kouvolassa, ollaan jo pitkällä. Kymen Vesi Oy:n kaasulaitos tuottaa yhdyskuntajätteestä kaasua valtakunnalliseen maakaasuputkistoverkkoon: ”Helsingin Energian, Gasumin ja Kymen Veden ratkaisut ennakoivat samansuuntaista kehitystä. Kymen Vesi tuottaa jo yhdyskuntajätteestä maakaasua Gasumin maakaasuverkkoon ja Helsingin Energia harkitsee siirtymistä puukaasun käyttöön.” (Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lehdistötiedote 29.11.2011). Muutamissa kaupungeissa on kaavailtu mm. joukkoliikenteen energiamuodoksi vastaavaa. Kaatopaikkojen jätteistä riittäisi moniksi vuosiksi kaasua myös muulle henkilöliikenteelle. Olisikohan tässä edellytyksiä ns. innovatiiviselle tilaamiselle ja kansallisen työllisyyden tukemiselle? Miten suomalaisille pk-yrityksille ja teollisuudelle voitaisiin antaa mahdollisuus todennököisen kaasuajan  teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä?

Kaasun käytön lisääntyminen on villi kortti.

Viitattu tutkimusraportti:

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0  Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.< www.iknowfutures.eu>   <http://ffrc.utu.fi/ajankohtaista/iknow.html>      <http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/jatteista-tuotettavasta-kaasusta-tarkea-energialahde.html>