Selvitysmiestehtävä
Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011. < http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf> <TEM_29_2011_netti>
Julkaistuja lehdistötiedotteita ao. linkissä:
”Tutkimus: vuokratyövoiman käytöllä hallitaan kysynnän vaihteluita”
Yrjö Myllylä toteutti hankkeen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston nimissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön sarjassa ilmestyi 1.7.2011 seuraava raportti:
Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluita. 45 s. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ- ja yrittäjyys, 29/2011.
Hankkeen tiedote, tiivistelmä tai uutinen löytyvät mm. seuraavasti:
Työ- ja elinkeinoministeriö
(Tiivistelmä suomeksi, Svenska Sammandrag, Summary in English)
Valtioneuvosto
Kauppalehti
Taloussanomat
YLE
Alla valtioneuvoston sivuilta kopioitu tiedote:
Työ- ja elinkeinoministeriö
1.7.2011 8.00
Tutkimus: vuokratyövoiman käytöllä hallitaan kysynnän vaihteluita
Vuokratyövoiman käytöllä yritykset pyrkivät vastaamaan kysynnän vaihteluihin, selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä. Vuokratyövoimaa käytetään erityisesti ruuhkahuppujen tasaamiseen, sesonkien ja sairaslomasijaisuuksien hoitamiseen sekä oman työtaakan helpottamiseen. Erikoistutkija Yrjö Myllylän tekemän selvityksen kohteena olivat yritykset, joissa on käyty yt-neuvotteluja vuonna 2010.
Selvityksen perusteella vuokratyövoiman käyttö yt-neuvottelujen aikana vuoden 2011 alkupuolella vaikuttaisi olevan vähäisempää kuin vuonna 2010. Keskimääräinen luku, jolla vuokratyövoiman määrää kuvattiin sitä käyttäneissä yrityksissä vuonna 2010, on 6,7 %. Vuokratyöntekijöiden työsuhteiden keskimääräisen pituuden arvioitiin olevan 122 päivää. Keskimäärin 17 % heistä työllistyi käyttäjäyrityksiin. Vastausten perusteella vuokratyöntekijöiden ottamista pidetään myös rekrytointikeinona.
Teollisuuden ja palvelualan yrityksillä on eroja vuokratyövoiman käytön syissä. Teollisuus käyttää palvelualaa enemmän vuokratyövoimaa toimintansa kehittämiseen. Lisäksi lakisääteiset poissaolot ovat teollisuudelle suurempi syy käyttää vuokratyövoimaa kuin palvelualalle. Palveluyritykselle työvoiman nopea saanti sisään ja ulos on teollisuusyrityksiä tärkeämpää. Yt-neuvottelujen aikana käytettävän vuokratyövoiman perusteena on muun muassa irtisanottujen ennakoitua nopeampi irtaantuminen palveluksesta.
Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin mahdollisia vuokratyövoiman käyttöön vaikuttavia uusia ilmiöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Esille nousivat muun muassa seuraavat: 1) tulevaisuuden henkilöstöpalvelut erikoistuvat, 2) yritykset kehittävät omia vuokratyövoiman käyttöön verrattavissa olevia käytäntöjä, 3) vuokratyövoimaa käytetään asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä, 4) kuormitusvaihteluiden nopeus tulee kasvamaan, mikä lisää vuokratyövoiman kysyntää ja 5) työvoiman saatavuuden heiketessä työvoiman käyttöä ja kilpailua rajoittava sääntely tulee lievenemään alalla.
Selvitys vuokratyövoiman käytön syistä tehtiin kyselytutkimuksena käyttäjäyrityksille sekä niiden henkilöstön edustajille. Kysely toteutettiin toukokuussa 2011.
Selvitys ”Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja” löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut
Lisätiedot:
vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen, TEM, puh. 010 604 8938
TEM 43,2010
Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 45-46.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen (mm. Pohjois-Suomen kaivos- ja Luoteis-Venäjän energiatuotantoon liittyen) (32). Pohjoisen äärialueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on mm. Venäjällä käytössä uudentyyppiset ratkaisut, jossa työntekijät tulevat jopa tuhansien kilometrien päästä työskennelläkseen 12 tunnin työpäiviä kahden viikon ajan, jonka jälkeen heillä on puolestaan kahden viikon vapaa kotona. Tällainen esimerkki löytyy esimerkiksi Nesteen aiemmin osittain omistamalta ja hallinnoimalta öljykentältä Timan Petšoran alueelta SeverTEKin kentältä (Spies 2009). Olisikin perusteltua käynnistää esimerkiksi skenaariotutkimus, jossa arvioidaan millaiset ovat tulevaisuuden tavat turvata kaivosten, öljy- ja kaasukenttien, miksei myös matkailukeskusten työvoimatarpeet ja mitkä ovat näiden vaikutukset aluerakenteeseen. Miten esimerkiksi energian / liikkumisen kallistuminen vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Tutkimus sopisi yhteistyössä esimerkiksi aluetieteilijöiden ja tulevaisuudentutkijoiden toteuttavaksi (Itä-Suomen yliopistossa vahvaa perehtyneisyyttä tematiikkaan, ks. mm. Rautio & Tykkyläinen 2008, huomioi myös Törmä & Reini 2009).
***
Saamieni tuoreiden tietojen mukaan kaivosyhtiöt ovat jo hyvin kiinnostuneita myös ulkomaisesta alan vuokrattyövoimasta, koska kotimaasta ei ole riittävästi tarjolla työvoimaa. (Koulutusjärjestelmän kannattaisi ottaa nyt vahva etunoja kaivosalan ammattilaisten kouluttamiseksi, ja käynnistää tarvittaessa vaikka ns. TKTT-konseptin mukaisia työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusennakointisovelluksia aiheesta, ks. lisää mallista artikkelista ”EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu”.)
Viittaukset
Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (toim.) (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 91-111. Kikimora Publications. University of Helsinki.
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Spies, Mattias (2008). Shift-work Employment and Labour Relations on a Remote Oil Field in the Russian North. Teoksessa Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 73-90. Kikimora Publications. University of Helsinki.
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010.
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010.
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.
Ks. myös blogiartikkeli https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/13/pohjoiskalotin-uusien-yhteystarpeiden-ennakointi/
Yrjö Myllylä 