Delfoi-menetelmä johtamismenetelmien ja analyysivälineiden käyttöjärjestelmänä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, METODI

Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja (2024). A Hybrid Foresight Study of the Environmental Reference Laboratory System in Finland: A Foresight Study for the Government of Finland.  European Journal of  Futures 2 (2024). ©Springer.   https://doi.org/10.1186/s40309-023-00223-z

Uusin artikkelimme julkistettiin European Journal of Futures Research tieteellisessä aikakausikirjassa 31.1.2024. Se kertoo, miten Delfoi-menetelmä toimii käyttöjärjestelmänä. Itse vertaisin Delfoin roolia kehittyneessä ennakointitoiminnassa juurikin Windowsiin, Androidiin tms. käyttöjärjestelmään, millä käytetään muita ohjelmia ja välineitä.

Delfoihin yhdistetään muita johtamisen ja strategisen suunnittelun menetelmiä, jotta saadaan luotettavia ja monipuolisia vastauksia päätöksentekijöiden kaipaamiin kysymyksiin. Artikkelissa esitelty viisi komboa, kuten Delfoi-SWOT, Delfoi-BCG-analyysi, Delfoi-Tulevaisuusverstas-skenaarioanalyysi ja pari muuta seikkaperäisinä esimerkkeinä, joilla vastattiin 10 alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. On huomioitava, että myös Delfoi-menetelmällä on paljon eri variantteja, joten yksinkertaisen asian monimutkaistamiseksi, pitää tietää millaista Delfoin varianttia käytetään missäkin kombossa. Tietenkin osallistuvat asiantuntijat pitää osata myös valita oikein ja sitäkin on artikkelissamme käsitelty.



Allekirjoittaneen lähes kaikissa sovelluksissa noin 25 vuoden ajan läsnä ollut tapa on tässä nyt argumentoitu globaalille yleisölle. Jos ei muut, niin ainakin kiinalaiset lukevat ja omaksuvat tämän, kuten edellisenkin tässä lehdessä olleen artikkelimme, sekin samasta ideasta keskittyen Delfoi-BCG-matriisin yhteiskäyttöön. Malli on käytössä Kiinassa maakunnissa, jossa yhteydessä viitataan artikkeliimme. Olemmekin näissä merkeissä valmiina tuottamaan vaikutuksia myös Suomessa tutkimussovelluksin tai tarvittaessa koulutuksella aiheesta. Tässä aluekehitys- ja taloustilanteessa kiinalaisten mallilla (siis em. RD Aluekehityksen linkissä olevalla EJFR-artikkelin, Delfoi-BCG mallilla) osaamisemme soveltaminen Suomessa kaikilla alueilla tuottaisi varmasti tulosta ja kasvua. Mallia voisi soveltaa myös pelkästään yksittäisiin klustereihin ja toimialoihin, kuten artikkelissamme arktinen meriteollisuus casena. Toimii myös osaamis- ja koulutustarpeiden pitkän aikavälin ennakoinnin hyvänä osana ja perusteena.

Tämä uusi hybridi-ennakointiartikkelimme taustalla oli vuonna 2018 toteutettu kilpailutettu tilaustyö. Tähän tilaustyönä VNK:lle tuotettuun raporttiin pääset blogiartikkelista. Esittelimme myös PASCAL 2022 konferenssissa tuloksia välissä kaupunkien huoltovarmuuden näkökulmasta. Asiaan liittyi myös esimerkiksi pandemian mittaustoiminta, mikä oli hyvä esimerkki ympäristöalan mittauksesta, joka noudatti hankkeessamme tehtyä huoltovarmuusskenaariota. Kun osaaminen oli pandemian aikana kotimaassa, vaikkakin analysointi aluksi ulkomailla, mittaustoiminnan volyymi voitiin skaalata ylös ja tuoda analysointi lähemmäs.

Koko artikkelimme European Journal of Futures Research -lehdessä löytyy tästä:

”A Hybrid Foresight Study of the Environmental Reference Laboratory System in Finland: A Foresight Study for the Government of Finland”

Ennakoinnin tunteet ”RD sovelluksissa” – toivo, innostus, luottamus

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Ykkösaamussa puhuttiin ennakoinnin tunteesta. Siinä todettiin, että toivo laittaa tavoittelemaan epätodennäköisiä asioita, kuten tieteen rahoitusta Suomesta, jossa tiettävästi samaan aikaa kansallista tiederahoitusta leikataan. Minua haastettiin Facebookissa ottamaan kantaa keskusteluun, mitkä ovat ennakoinnin tunteita.

Omista johtamistani ennakointiprojekteista, joissa katson soveltavani ns. ”RD Konseptia” joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä, voisin sanoa, että tyypillisessä riittävästi resurssoidussa ennakointiprosessissa ohjausryhmät ja laajemmin osallistujat kokevat pääasiassa seuraavia tunteita: toivo, innostus, luottamus. Nämä tunteet koetaan lähtökohtaisesti 1/2 vuoden työpanosta resurssoivassa hankkeessa jo hyvin, ja sitä voimakkaammin, mitä enemmän resursseja on. Lisäresursseilla mm. vahvistetaan ja juurrutetaan toimintamalleja, joilla tunteet saavat yhä kestävämmän maaperän.

Hankkeen alussa voi jotkut olla luonnollisesti pienellä kysymyksellä, että mitähän tuosta tulee, mikä se tuollainen hankkeen aikainen viestintäsuunnitelma on yms. kysymyksillä.

Kun Delfoi-prosessi on saatu käyntiin ja ensimmäisen Delfoi-paneelin yhteenvetotulokset esitellään, on havaittavissa ja aistittava TOIVO, kun yhteinen näkemys toimintaympäristön muutoksesta ja tavoitteista hahmottuu, syntyy ikään kuin visio, mitä kohti halutaan mennä. Tässä vaiheessa on jo havaittavissa myös selvä INNOSTUS, joka vahvistuu hankkeen edetessä tulevilla Delfoi-haastattelukierroksilla tai Tulevaisuusverstaissa.

Kun jo ensimmäisen varsinaisen laajemman ja strukturoidun haastattelukierroksen jälkeen, mutta etenkin toisen, jälkeen on jo jatkotoimenpiteet hahmollaan ja niitä käytännössä osin jo laitetaan toimeen, on havaittavissa LUOTTAMUS (ks. esim. VNK-blogiartikkelini luottamuksesta). Luottamus syntyy mm. konkreettisten tulosten ja hyötyjen kautta.

Kaikkinensa tunteet voidaan kuvata seuraavasti RD konseptin mukaisessa toteutuksessa. Kaava on toistunut jo 25 vuotta.

1. Joku uskaltaa ottaa riskin ja palkata hommiin/antaa toimeksiannon (lopputulosta, kun ei voi täsmällisesti tietää, mutta 2-10 kohdat tapahtuvat).

2. Joukoissa jotkut yksittäiset epäilevät uusia toimintatapoja.

3. TOIVO syntyy, yhteinen näkemys, visio, ongelman ratkaisussa

4. Kehittämisen painopisteet ja konkreettisemmat toimenpidesuositukset hahmottuvat.

5. INNOSTUS, viimeistään 1. Delfoi-haastattelukierrosten tulosyhteenvedon jälkeen, jo edellisessä kohdassa.

6. Tuloksia, käytännön toimenpiteitä eri organisaatioissa. Erilaista näkyvää saadaan aikaan, esim. uusia koulutusohjelmia tai sisältöjä.

7. LUOTTAMUS syntyy.

8. ENERGISOITUMINEN eli VOIMAANTUMINEN. Syntyy myös halu jatkaa periaatteessa yhteistyötä ”RD Konseptin” kanssa (projektikulttuurissa julkisella puolella haastavaa, pallo tilaajalla, poikkeuksiakin.)

9. Hankkeen osalliset ja osattomat hyötyvät ja keräävät pisteet, saavat ylennyksiä.

10. Joku vaihtaa työpaikkaakin johtopäätöksenä.

Ehkä kiteyttäisin kolme tärkeintä tunnetta kauttani saatujen hankkeiden tuloksena: TOIVO-INNOSTUS-LUOTTAMUS. Eli RD sovellukset tuottavat ennen muuta TIL-tunteita, mutta tilaajapalautteen mukaan myös E:tä pitäisi pitää esillä, eli ENERGISOITUMINEN, siis, TILE-tunteita.

Blogiartikkelini syntyi, kun minua haastettiin pohtimaan Facebookissa ”ennakoinnin tunteita” seuraavan Ykkösaamun (28.7.2021) kolumnin pohjalta:

Katri Saarikiven kolumni: Tiedemaailma on tehnyt minusta taikauskoisen

”Kasvun jatkuminen vaatii toimivia ennakointimalleja”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
  1. Myllylä, Yrjö (2018). Kasvun jatkuminen vaatii toimivia ennakointimalleja. Lukijalta, Kymen Sanomat 26.9.2018. <https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/cae104fa-29af-4dee-affb-d6cd0dff4d5e>
  2. Myllylä, Yrjö (2018). Lukijalta: Kasvun jatkuminen vaatii toimivia ennakointimalleja. Lukijalta, Kouvolan Sanomat 20.10.2018.  <https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/3162860f-5014-49f1-a0d3-182a0016f04a>