Uusin artikkelimme julkistettiin European Journal of Futures Research tieteellisessä aikakausikirjassa 31.1.2024. Se kertoo, miten Delfoi-menetelmä toimii käyttöjärjestelmänä. Itse vertaisin Delfoin roolia kehittyneessä ennakointitoiminnassa juurikin Windowsiin, Androidiin tms. käyttöjärjestelmään, millä käytetään muita ohjelmia ja välineitä.
Delfoihin yhdistetään muita johtamisen ja strategisen suunnittelun menetelmiä, jotta saadaan luotettavia ja monipuolisia vastauksia päätöksentekijöiden kaipaamiin kysymyksiin. Artikkelissa esitelty viisi komboa, kuten Delfoi-SWOT, Delfoi-BCG-analyysi, Delfoi-Tulevaisuusverstas-skenaarioanalyysi ja pari muuta seikkaperäisinä esimerkkeinä, joilla vastattiin 10 alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. On huomioitava, että myös Delfoi-menetelmällä on paljon eri variantteja, joten yksinkertaisen asian monimutkaistamiseksi, pitää tietää millaista Delfoin varianttia käytetään missäkin kombossa. Tietenkin osallistuvat asiantuntijat pitää osata myös valita oikein ja sitäkin on artikkelissamme käsitelty.
Allekirjoittaneen lähes kaikissa sovelluksissa noin 25 vuoden ajan läsnä ollut tapa on tässä nyt argumentoitu globaalille yleisölle. Jos ei muut, niin ainakin kiinalaiset lukevat ja omaksuvat tämän, kuten edellisenkin tässä lehdessä olleen artikkelimme, sekin samasta ideasta keskittyen Delfoi-BCG-matriisin yhteiskäyttöön. Malli on käytössä Kiinassa maakunnissa, jossa yhteydessä viitataan artikkeliimme. Olemmekin näissä merkeissä valmiina tuottamaan vaikutuksia myös Suomessa tutkimussovelluksin tai tarvittaessa koulutuksella aiheesta. Tässä aluekehitys- ja taloustilanteessa kiinalaisten mallilla (siis em. RD Aluekehityksen linkissä olevalla EJFR-artikkelin, Delfoi-BCG mallilla) osaamisemme soveltaminen Suomessa kaikilla alueilla tuottaisi varmasti tulosta ja kasvua. Mallia voisi soveltaa myös pelkästään yksittäisiin klustereihin ja toimialoihin, kuten artikkelissamme arktinen meriteollisuus casena. Toimii myös osaamis- ja koulutustarpeiden pitkän aikavälin ennakoinnin hyvänä osana ja perusteena.
Tämä uusi hybridi-ennakointiartikkelimme taustalla oli vuonna 2018 toteutettu kilpailutettu tilaustyö. Tähän tilaustyönä VNK:lle tuotettuun raporttiin pääset blogiartikkelista. Esittelimme myös PASCAL 2022 konferenssissa tuloksia välissä kaupunkien huoltovarmuuden näkökulmasta. Asiaan liittyi myös esimerkiksi pandemian mittaustoiminta, mikä oli hyvä esimerkki ympäristöalan mittauksesta, joka noudatti hankkeessamme tehtyä huoltovarmuusskenaariota. Kun osaaminen oli pandemian aikana kotimaassa, vaikkakin analysointi aluksi ulkomailla, mittaustoiminnan volyymi voitiin skaalata ylös ja tuoda analysointi lähemmäs.
Koko artikkelimme European Journal of Futures Research -lehdessä löytyy tästä:
Ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija, yhteiskuntamaantietelilijä YTT Yrjö Myllylä esittelee kuin SWOT-analyysi ja Delfoi-menetelmä voidaan yhdistää. Näin luodaan luotettavuutta SWOT-analyysin tuloksiin ja siltä pohjalta laadittaviin strategioihin ja jatkotoimenpidesuosituksiin.
SWOT-analyysin kehitti tutkimusryhmänsä kanssa Albert Humphreyn strategian luonnin välineeksi (Wikipedia). Menetelmässä arvioidaan organisaation tai alueen, esimerkiksi yrityksen, klusterin, maakunnan, kunnan tms. sisäiset vahvuudet (strengths) ja heikkoudet (weaknesses) sekä ulkoiset mahdollisuudet (opportunities) ja uhkat (threats).
Usein lähtökohta on rakentaa vahvuuksien varaan, heikkouksia poistaen, mahdollisuuksia hyödyntäen ja uhkiin varautuen. Myllylä korostaa myös kulloinkin painotettavan SWOT-tekijöiden kombinaation valintaa. Esimerkiksi voidaan keskittyä painottamaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia (menestysstrategia, Myllylä & Luoma 2001) tai uhrata kaikki energia heikkouksian poistamiseksi ja uhkiin varautumiseksi (elimininointistrategia, Myllylä & Luoma 2001).
Delfoilla tai tulevaisuusverstaalla tehtävä SWOT.-analyysi lähtee siitä, että ensimmäisellä kierroksella generoidaan SWOT-osatekijöitä, toisella ne priorisoidaan ja tärkeimmät kuvataan ja otetaan lähtökohdaksi. Delfoi-managerin rooli on osata valita asiantuntijat ja koota eri ideoista jäsentyneet testattavat vaihtoehdot.
Myllylä on tuottanut SWOT-analyysejä Delfoilla yli 20 vuotta. Hän korostaa myös sitä, että vahvuuksienkin tunnistamista tärkeämpää alueyhteisölle on se, että se tekee rohkeita valintoja, joihin se sitoutuu. Vahvuudetkin voidaan näin luoda. SWOT sopii myös nykytilan analyysiin tulevaisuuden ennakointiin tähtäävissä prosesseissa.
Delfoin ja SWOT-analyysin yhdistämisessä on kyse tieteellisessä mielessä myös ns. menetelmätriangulaatiosta, hybridiennakoinnista tai hybridi-Delfoista.
Seuraavat toimivat hyvinä esimerkkeinä SWOT-analyysin ja Delfoin yhdistämisessä.
Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.), (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155
Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791
Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. (referee)
Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.
Myllylä, Yrjö (2009). TKTT 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. VS TE-kesk. julk. 1 / 2009.
Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. VS TE-kesk. julk. 7 / 2007
Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. VS TE-kesk. julk. 8 / 2007
Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät. 89 s. Tutkimusraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy