”Suomalaiset ennakointikäytännöt arvostettuja maailmalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU:n komission vienninedistämishanke suomalaisen ja samalla EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön (TKTT-konseptin) viemiseksi Baltiaan uutisoitiin juuri.

Suomalainen rakennemuutoksen hallintaan kehitetty ja siinä käytetty alueellinen ennakointikäytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi. Käytäntö palkittiin 27 maan evaluoinnissa Brysselissä 18.10.2010 Komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa. Menetelmän kehittämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osallistunut RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylä esitteli käytäntöä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Menetelmän kehittämiseen keskeisesti osallistunut ja siihen vaikuttanut Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: ”EU-komisssio (DG Työllisyys, sosiaali- ja tasa-arvoasiat) on rahoittanut vuosina 2008-2010 ARENAS- projektia (ks. http://arenas.itcilo.org/), jossa kuvattiin jokaisen 27 EU-maan käytännöt ja menetelmät, joilla rakennemuutosta ennakoidaan ja hallitaan. Käytännössä hankkeen toteutti ILO:n alainen Torinossa sijaitseva kansainvälinen koulutuskeskus (ICT). Allekirjoittanut osallistui Suomen maaraportin kirjoittamiseen laatimalla kuvaukset Varsinais-Suomen Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) -prosessista ja Ammattibarometristä.” Ks. Suomen raportti (http://arenas.itcilo.org/countries/finland/presentation-of-nbp/national-background-paper).

Mallia on siis juuri viety mm. Baltiaan komission rahoittamassa projektissa. Mielestäni myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannattaisi ottaa malli aktiiviseen rakennemuutoksen hallintakäyttöön, mieluiten ennakoivasti sitä soveltaen, mutta jo tilanteen ollessa päällä – konsepteja ja kumppanuutta voidaan kehittää RD Aluekehityksen kanssa. Koska ennakointi vaatii myös aitoa keskustelua, osallistumista, verkostoitumisen edistämistä, vision luontia, uuden tiedon tuottamista, olisi hyvä varata vähintään puoli vuotta tällaisen alueellisen prosessin läpivientiin. Joka tapauksessa EU:n komission projektin suunnalta on pyydetty välittämään komission projektin viestiä eteenpäin:

”Dear Focus Group meeting participants,

Thank you for attending the Focus Group meeting which has been held in Helsinki last April.

Please note that the project has been concluded with success and we are pleased to inform you that the final product of the project – Synthesis Report as well as the Newsletter are now available. Please find in attachment the above mentioned documents.

Also note that the documents are available on our website at the following link: http://arenas.itcilo.org/anticipating-restructuring/synthesis-reports

We will be appreciated very much if you could share the following information through your colleagues for the further dissemination of the project outcomes.

With best wishes,

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

MITÄ SUOMESSA PITÄISI TEHDÄ ESIMERKIKSI RAKENNEMUUTOKSEN HALLITSEMISEKSI?

Avainasemassa ovat palkitun konseptin mukaisesti seuraavat sovellukset
Alueelliset elinkeinostrategiat, ks. esim.
Osaamis- ja koulutustarpeiden alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.
Yksittäisen toimialan tai klusterin alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.

Keskeistä on
– Saada yritykset mukaan
– Saada muut asiaan vaikuttavat tahot mukaan
– Tuottaa priorisoitu lista toimenpiteistä
– Toteuttaa ennakointi public-private – mallilla.

Mielestäni rakennemuutospaikkakunnat voisivat paremmin vastata haasteeseen ja verorahat tulisivat käytettyä paremmin, jos niissä tehtäisiin esim. RD Aluekehityksen konseptin mukainen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä hyödyntävät sovellus rakennemuutosalueilla mieluummin ennen kriisiä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Pohdintaa esimerkiksi Keski-Karjalan esimerkin valossa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/

Koska on tullut selväksi vuosien kokemukseen perustuen, että vain harvat seutukunnat osaavat tilata itse tässä tarkoittamiani EU:n parasta käytäntöä hyödyntäviä ja kehitystä tukevia sovelluksia, olisi tärkeää, että TEM voisi vauhdittaa tällaisia prosesseja äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi.

Alla muutamia hyviä sovelluksia RD Aluekehitykseltä:

1. Kemi-Tornio 2010 (n. 6 kuntaa+Haaparanta) (toteutettu v. 2001)
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Koillis-Suomi 2025 (7 kuntaa) (toteutettu v. 2010-2011)
2. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Etenkin viimeksi mainitussa on käytetty EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä, jota suosittelen käytettäväksi rakennemuutoksen hallinnassa yleisemmenkin. Koillis-Suomen elinkeinostrategian kaikki materiaalit ovat osoitteessa http://delfoi.ning.com

Toimialakohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi alla olevat:
3. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

4. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

5. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

7. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Myös Helsingin kaupunki näyttäisi palveluvaltaisimpana kulkevan edelleen kärjessä palveluvaltaisuudessan. Eräänlainen rakennemuutoksen hallintatyö seuraavakin sovellettuna yksittäiselle koulutusasteelle tietyllä alueella (pääsasiassa ammatilliselle koulutusasteelle). Onko esitetty visio ja suositellut toimenpiteet toteutumassa?

8. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupunki, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

yt. Yrjö M.

Yhteistyöterveisin
_____________________________
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija, Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 (postiosoite)
Merivirta 5 (käyntiosoite)
02320 Espoo
www.rdmarketinfo.net
yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
_____________________________
Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com
Asiantuntijarooli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

Lisätietoa EU:n keskeiseksi valitusta alueellisesta ennakointikäytännöstä rakennemuutoksen hallintaan

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

Jouni Marttinen
Ennakointiasiantuntija
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
Osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut
Ratapihankatu 36, 20 100 Turku
PL 236, 20101

Jouni Marttinen
Senior foresight advisor
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Centre for Economic Development, Transport and the Envirionment
for Southwest Finland
Unit for Employment, Entrepreneurship, Education and Culture
Ratapihankatu 36, Turku, Finland
P.O. Box 236, FI-20101, Finland

EU-palkittu TKTT innovaatiojärjestelmänä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU-palkittu TKTT (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus) prosessi voidaan kuvata myös innovaatiojärjestelmänä, kuten alunperin RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamissa sovelluksissa on tehty.. Katso innovaatiojärjestelmän tulostettava Ossi Luoman & Yrjö Myllylän malli (”Lay out”), s. 2., tästä.

TKTT-prosessi tuottaa yrityslähtöisesti kehittämistarvetietoa ja pyrkii tunnistamaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet yhdessä yritysten, TE-keskuksen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yrityspalvelujen tai resurssoijien kesken sekä tukee jatkotoimenpidesuositusten toteutumista. Tällä sivulla ja etenkin siihen linkitetyissä mallinnoskaavioissa on kuvattu TKTT-prosessin innovaatiojärjestelmäluonnetta.

TKTT-prosessia RD Aluekehitys Oy:n tapaan sovellettuna (Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toimitettuja tilauksia) ei olekaan suotta palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä Brysselissä EU:n rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.8.2010. Palkitsemiseen johtaneita kriteereitä olivat mm. että prosessissa saadaan yritykset ja muut toimijat mukaan, se tuottaa priorisoidun listan tarvittavista toimenpiteistä ja toteutus on public-private -mallin mukainen:

Seuraavassa on kuvattu mm. Teknisen palvelualan kehittämisaihioita ja jatkotoimenpidesuosituksia, jotka ovat toimeenpantuna innovaatioita. Nämä aihiot ovat löydetty prosessin aikana ja nostettu asiantuntijaryhmän näkemyksenä esille jatkotoimenpidesuosituksena. Hankkeen aikaiseen ja jälkeiseen viestintään satsaamalla voidaan mm. tehostaa jatkotoimenpideuositusten käyttöönottoa eli todellisten innovaatioiden syntymistä prosessin pohjalta.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpidesuositukset – toimeenpantuna innovaatioita
1. Ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus
2. Kansainvälistymisstrategioiden päivitys ja laadinta
3. Koulutus matalasuhdanteen aikana
4. Arktinen kuljetus- ja energiateknologian tutkimus- ja kehittämis + verkottamisohjelma
5. Barentsin alueen vientihankkeen käynnistäminen
6. Yritykset ja yrittäjät opetuksessa mallin vahvistaminen
7. Teknikkotason koulutuksen kehittäminen
8. Oppisopimuskoulutuksen tehostaminen
9. Täsmätyövoimakoulutus peiden ennakointi
10. Alan yritys- ja innovaatiostrategia
11. Työharjoittelun kehittäminen
12. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi
13. Hankintayhteistyö
14. TKTT-tulosten viestintä.

Em. hankeaihioit ovat jo osittain toimeenpantuna, teemat antavat edelleen aihetta toimenpiteisiin niin Varsinais-Suomessa kuin muualla Suomessa teknisellä palvelualalla. Tarkemmin näiden hankeaihioiden sisältö on avattuna ao. teknisen palvelun loppuraportissa sivuilla 49-53:

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT%20Teknpalvelutiedote%2008%20tiivistelma.pdf> (tiivistelmä)

Aiheesta muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
<<a href=”http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt”>http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt; (TKTT-esittelyartikkeli sivulla 3)

Ks. myös blogiarttikeli ”EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

Jos haluat soveltaa TKTT-prosessia edellä esitetyllä EU:n palkitsemalla tavalla, ota yhteyttä RD Aluekehitys Oy:hyn tai ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttiseen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Ajankohtaisia sovelluskohteita on runsaasti ympäri Suomea, EU:ta ja maailmaa. Yhtenä monien joukossa strategisesti tärkeä kaivosala Suomessa ja sen lähialueilla – tärkeintä on aloittaa Suomesta ELY-keskusten ja maakuntien alueiden yhteistyöllä: ks. aiheeseen liittyvä tekijän blogiartikkeli.

Muita RD Aluekehitys Oy:n toteuttamia palkitun TKTT-konseptin sovelluksia, joissa konseptia on käytetty artikkelissa kuvatun innovaatiojärjestelmän tapaan

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.

Ks. myös:

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

10. Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
<http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009. (artikkeli jäljempänä)

Kirjoittaja kävi Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) kutsusta Keski-Karjalassa esitelmöimässä vuonna 2009 Ennakointiseminaarissa otsakkeella ”Tulevaisuuden visiointia”. Esitelmä on tässä: Tulevaisuuden visiointia, Keski-Karjala, (3.1) 160209. Keski-Karjala oli juuri valittu rakennemuutoksen kohdealueeksi. Kirjoittaja näki, että aluetta voitaisiin tukea parhaiten käynnistämällä siellä oikeaoppinen perusteellinen ”RD Konseptin” mukainen Delfoi-menetelmää hyöydyntävä strategiaprosessi esimerkiksi Kemi-Tornio alueen (2001) tai Koillis-Suomen (2011) tapaan ja tarjosikin sellaista alueen elinkeinostrategian tarjouskilpailussa:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Nyttemmin Keski-Karjala on juuri valittu uudelleen rakennemuutoksen kohdealueeksi. Nyt olisi mahdollisuus em. tyyppisen perusteellisen EU:nkin välissä (2010) parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi palkitseman prosessin käynnistämiseksi. Prosessi ottaa aikansa, mutta tuottaa perusteellisuudessaan uskottavia tulevaisuuden näkymiä ja uutta tietoa, verkottumista, tarjoaa osallistumista, ja tukee ajankohtaista päätöksentekoa. Myönnettävien rakennemuutosrahojen määrä ei ratkaise kehitystä vaan oikeiden toimijoiden tunnistaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdealueella ja sen ulkopuolella. Menestyksekkään prosessin yksi ominaisuus on EU:n arvioinnin mukaan myös public private -toteutusmalli. Lisäksi tarvitaan ainakin yksi sitoutunutt tilaajan edustaja alueelta.

Neloset –verkkolehti 30.3.2009:

Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia

Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1985, tosin Nokia loi lyhytaikaisen häiriön tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä trendit ovat läsnä myös Keski-Karjalassa. 1970-luvulta Keski-Karjalassa mm. Kiteen onnistui tarttumaan teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.

Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnas-sa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan.

”Keski-Karjalan Sampo” saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten. Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula Keski-Karjalan tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen.

Tekemieni tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla). Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Tutkimukseni mukaan Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.

Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Em. tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkin-laisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.

Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).

Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.

Artikkeli perustuu Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pitämääni esitelmään ”Tulevaisuuden visiointia”. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus. Tuottoisinta olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista. Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita vaikkapa Keski-Karjalan Kehitys-yhtiö Oy:n toimesta. Esimerkiksi ympäristö- ja energia- ja matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Tämän menetelmän mahdolli-suuksiin on perehtynyt myös tämän Neloset-lehden päätoimittaja Esa A. Luukkainen, joka on tutkinut viime aikoina menetelmällä mm. Itä-Suomen kulttuurellisia piirteitä ja kehitystrendejä.

Yrjö Myllylä, Delfoi-manager, YTT,
alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Oy Aluekehitys RD
www.rdmarketinfo.net

***
Ks. blogiartikkeli ”Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”

Ks. myös mm. seuraavat julkaisut

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>