Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98
”Nelostietä markkinoille”
Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98
Käytäväkehittäminen on ajankohtaista. Yksi tekijän koordinoima käytäväkehittämishanke oli NelostieE75 ry:lle tuotettu Nelostie-visio ja siihen liittyvät taustatutkimukset, seminaari ja esitteet. NelostieE75ry perustettiin vuonna 1998 ja sitä edelsi 1991-92 tehty käytäväkehittämisprosessi, jossa kirjoittaja oli keskeisessä roolissa konsulttina. RD Aluekehitys oli myös NelostieE75ry:n kannatusjäsen alkuvuosina. NelostieE75ry:n ja kehittämishankkeiden keskeisinä priimusmoottoreina alkuvuosina ovat olleet maakuntien liitot, erityisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen liitot sekä alueen tiepiirit. Myöhemmin yhdistyksen jäseninä painoarvoa ovat lisänneet mm. kunnat, kauppakamarit ja yritykset. Käytäväkehittämisessä yleensä pyritään katsomaan eri liikennemuotojen yhteensovittamisen kysymyksiä sekä pyritään ylimaakunnalliseen ajatteluun. Nelostie mm. on keskeinen tavaraliikenneväylä joka on tärkeä mm. Uudenmaan alueen ja monen muunkin alueen satamille. Tämä Nelostien erityinen luonne tavaraliikenneväylänä tuli jo selville aiemmissa 1990-luvun alun Nelostien kehittämisen hankkeissa.
Tällä hetkellä tulisi käynnistää mm. VT8:n ja VT3/VT8:n käytäväkehittämishankkeita. Mm. rannikon kehittyvät teollisuus- ja satamakaupungit tarvitsevat parempia yhteyksiä yhdistettynä Seinäjoen ja Tampereen kautta Uudenmaan keskuksiin ja satamiin.
Alla on joitakin tekijän koordinoimia muita liikennekäytävien ylimaakunnallisia tai kansainvälisiä kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat jo pitkälti nähtävillä.
Erityisen tärkeää olisi lisäksi katsoa ei vain yhtä käytävää vaan valtakunnallista kokonaisuutta, jossa näkökulmina voisi olla sekä teollisuuden että satamien näkökulma, jolloin mukana tarkastelussa olisi kaikki liikennemuodot. Tuloksia tulisi verrata näiden kahden ryhmän näkökulmista, koska intressit voivat olla joiltain osin ristiriitaisia esimerkiksi uusien ratayhteyksien osalta Jäämerelle. Ennakointitutkimuksessa näkökulmana voisi olla tärkeimmät logistiikan kehittämistarpeet tarkasteltuna sekä satamien että teollisuuden näkökulmista erikseen. Luonnollisesti vahvasti tulisi olla mukana luonnonvaratalouden uudet tarpeet, kuten kaivostoiminnan ja biotalouden tarpeet. Yhtenä hyvänä mallina tässä mielessä voisi olla esimerkiksi ao. kohta 3.
1. E18: Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti, 1992 (poikittaisyhteyksien kehittämisen viestinnällinen käynnistysprosessi),
2. Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkkoa
3. E18: Delfoi-tutkimus: Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa, E18-tien kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Tanskan ja Saksan kiinteän yhteyden vaikutus Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen muiden alueidenkehitykseen, 1995, tarkastelu vuoteen 2010
4. Nelostie/E75: 1998 perustetulle NelostieE75 ry:lle, maakuntaliitoille, tiepiireille tehty Nelostievisio: ”Nelostietä markkinoille”
5. Barentsin käytävän kehittäminen, kehittämisseminaarit 1996 ja 1997 (mm. Sallan raja-aseman avaamisprosessin käynnistys, avaus kv-liikenteelle 2002).
6. Oy Bothnia Logistic Centre Ltd, n. 20 yrityksen kuljetusmuotoja yhdistävä palvelu sai tukea syntyynsä RD Delfoi-prosessista, ks. http://www.blckemi.com.
7. Murmanskin , Luoteis-Venäjän ja Suomenlahden gatewayaseman ja logistiikan kehittäminen – useita tutkimusraportteja ja asiantuntija-artikkeleita vuosilta 2005-2010, tarkastelu vuoteen 2025
Em. käytäväkehittämishankkeet edustavat liikennehankkeissa valtavirrasta poikkevaa RD Aluekehitys-metodia, jossa mm. faktatiedon lisäksi painotetaan erityisesti näkemystietoa. Fakta+näkemys=tulevaisuustietoa (prof. Pentti Malaska, tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyn avajaispuheessaan). Tämä metodi on kehitetty pitkälle mm. tekijän väitöskirjassa, jonka nimi oli ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. ks. esim. UM 3/2008 julkaisu aiheesta. Metodia voidaan soveltaa perusteellisesti ja se toimii erityisesti muuttuvissa olosuhteissa, jota elimme Neuvostoliiton hajottua ja nyt edelleen voimakkaasti logististen järjestelmien näkökulmasta tarkasteltuna.
Ks. myös muita logistiikan artikkeleita tästä.
Kysy lisätietoja logistiikan kehittämisen perusteista ja metodeista sekä materiaaleja em. kiinnostavista korridoreista!
Yrjö Myllylä 