Tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 44.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys (29). Arktisilla alueilla lisääntyvä öljyn- ja kaasunporaus sekä tietotekniikan kasvava kysyntä maailmalla vaatii uudenlaisia mineraaleja. Pohjoisilla alueilla ainakin Murmanskin alueella / Kuolan niemimaalla on erilaisia mineraaleja näihin tarkoituksiin, mm. entisen Suomen ns. Sallan latvan alueella (Roberts 2003). Olisikin syytä myös erikseen arvioida näiden maailmanlaajuisesti kehittyvien ja nousevien alojen tarpeita ja Suomen omaa roolia näihin vastaamisessa.
***
Erityisesti olisi mietittävä missä uusissa aiemmin täällä hyödyntämättömissä mineraaleissa Suomi pyrkii lisäämään omaa jalostusta. Tämä on keskeistä mm. jos halutaan kääntää logistisia virtoja toivotusti mm. Pohjanlahden suuntaan Jäämeren sijaan. Olisiko suomalaisten mahdollisuus jatkojalostukseen juuri esimerkiksi tietotekniikan ja muun hitech-teollisuuden tarvitsemissa harvinaisissa maametalleissa? Esimerkiksi platinametallien ryhmässä? Suhteellisesti vahvin platinametalliesiintymä kulkee Ranuan, Posion, Taivalkosken ja Kuusamon kautta Venäjälle (Myllylä 2011). Lähivuosina harvinaisten maametallien kysymys nousee tärkeäksi ja ajankohtaiseksi Suomessa. Nyt olisi korkea aika käynnistää prosesseja, jossa luodaan yhteistä tahtotilaa ja visiota sekä tehdään tarpeellisia valintoja jalostusasteen nostamiseksi kaivannaistuotteisiin liittyen, ja vahvistetaan näin mineraaliklusterin asemaa Suomessa.

Viitattu lähde aloitteessa:

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.
<http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf>

Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.

Ks. myös blogikirjoitus ”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta” https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/14/kansainvalinen-paaoma-ja-kaivostoiminta/

Ottakaa kantaa kyselyyn

”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011

Etelä-Saimaa, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat 30.4.2010

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu pohjoiseen osoittaa, että pohjoinen on siirtymässä periferiasta polttopisteeseen. Arktisen alueen strategioitaan ovat vuodesta 2008 päivittäneet mm. USA, Venäjä, Kanada ja Norja. Suomen ulkopoliittispainotteinen arktinen strategia valmistui kesällä 2010, ja EU:n arktisen strategian valmistelu on ajankohtainen kysymys. Pohjoisen merkityksen kasvu vaikuttaa laaja-alaisesti. On ymmärrettävä kehitykseen vaikuttavat todelliset tekijät ja kiinnitettävä huomio siihen, mihin voimme vaikuttaa.

Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan, tärkeimpiä ovat muut tekijät. Ensiksi voidaan mainita Neuvostoliiton hajoaminen, joka on siirtänyt pinta-alaltaan maailman suurimman ja ylivoimaisesti suurimman arktisen valtion Venäjän oman mielenkiinnon entistä enemmän pohjoiseen eteläisten öljyntuottajavaltioiden itsenäistyttyä. Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää.

Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn ja muiden mineraalien hintoihin. Kolmas tärkeä tekijä on teknologian, erityisesti kuljetusteknologian kehitys – uudet kustannuksia säästävät kuljetusjärjestelmä- ja muut ratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi – tähän voimme vaikuttaa. Muutosten myötä mm. Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen.

Raakaöljyn syklisistä vaihteluista tasoitettu hinta on noussut 1950-luvulta alkaen nykypäivän rahassa mitattuna. Raaka-aineiden hinnan nousun lisäksi öljyn ja muiden luonnonvarojen liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuljetusteknologisia innovaatioita. Suomalaisten yritysten, kuten STX Finlandin tytäryhtiön Aker Arcticin, rooli suunnittelussa on ollut keskeinen: Esimerkiksi maailman ensimmäinen jäiden keskellä toimiva öljynkuljetusjärjestelmä otettiin käyttöön kesällä 2008 Varandeissa Euroopan koillisosassa sijaitsevalla Petšoranmerellä. Ilman jäänmurtajan apua toimivat alukset kuljettavat öljyn Koillisväylää pitkin ympäri vuoden sulana olevalle Murmanskin vuonon suulle, jossa öljy edelleen jälleenlastataan valtamerialuksiin. Öljy on kuljetettu Kiinaan perinteisiä kauppareittejä pitkin. Varandein läheisyyteen valmistuu myös öljynporauslautta Prirazlomnojen öljynkentälle kesällä 2011, jolloin öljynporaus Jäämerellä alkaa. Kentän öljy tuodaan Murmanskiin Koillisväylää pitkin suomalaisten suunnittelemilla ja jo valmistuneilla aluksilla.

Koillisväylän säännöllinen käyttö ilman jäänmurtajan apua tuli tosiasiaksi jo vuonna 2006, kun Helsingin telakalla valmistui ensimmäinen Koillisväylällä itsenäisesti liikennöivä Aker Arcticin suunnittelema malminkuljetusalus. Tilaajayhtiön mukaan nimetty Norilsk Nickel –alus oli innovaatio. Se kulkee Koillisväylän jäissä ilman jäänmurtajan apua säännöllistä linjaliikennettä Siperian Jenisei-joen varren Dudinkasta Murmanskiin. Pahimmat jääesteet se sivuuttaa peruuttamalla, missä keskeisenä apuna on Suomessa mm. ABB:n ja Wärtsilän toimesta innovoitu Azipod® voimansiirtojärjestelmä. Innovaatio on myös malmin ja konttien kuljettaminen samalla aluksella. Paluulastina viedään investointitavaraa ja kulutustavaraa. Neljän sisaralusta tehtiin tuon jälkeen Saksassa suomalaisten telakoiden priorisoidessa tuolloin risteilyalustuotantoa. Koillisväylä päästä päähän ajoi kesällä 2010 kahdeksan lastialusta. Tammikuun loppuun 2011 mennessä tilauksia oli kesälle yli 20 aluksen öljy-, kaasu- ja teräslastille.

Olemme maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan noin 60 % Helsingin pohjoispuolella asuvista maailman ihmisistä on suomalaisia. Kansakuntaamme on rikastunut pohjoista teknologiaosaamista jäänmurtajaosaamisesta lumisessa Helsingissä toimiviin raitiotievaunuihin ja pakkasessa halkeamatta kestäviin kenkien pohjiin. Arktisen teknologiaosaamisen kysyntä ei rajoitu vain Venäjään. Pohjoiset luonnonrikkaudet kiinnostavat myös Kiinaa.

Koillisväylän sulamista ei tule odottaa. Meidän tulee kehittää teknologista osaamista ja etulyöntiasemaa tulevaisuudessakin vaativiin ilmasto-olosuhteisiin ja tarttua eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2010 valmistuneeseen kannanottoon ns. Sopimusten Venäjä 2030 -raportin julkistamisen yhteydessä: ”On käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”. Aihe on tärkeä talouden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta, ja huomioitava myös hallitusneuvotteluiden yhteydessä.

Em. artikkelin sisältö on julkaistu mm. seuraavasti

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus 26.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, Näkökulma 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kouvolan Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, Lukijalta, 4.5.2011.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=st14010113452584&cmd=download>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Ks. blogiartikkeli: Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN.

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos ja sen perusteluosa löytyvät Naturpolis Oy:n sivuilta tästä linkistä. Tiedote hankkeen käynnistymisestä löytyy Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta klikkaamalla tästä. Delfoi-menetelmään perustuneen elinkeinostrategian kaikki materiaalit löytyvät sosiaalisen median ympäristöstä osoitteesta http://delfoi.ning.com

Seuraavassa on on esitelty Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnoksen tiivistelmä:

Tiivistelmä

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 on ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia Koillismaan ja Itä-Lapin alueelle. Tiettävästi tämä on myös ensimmäinen maakuntien rajat ylittävä yhteinen elinkeinostrategia Suomessa. Elinkeinostrategian kohdealueeseen kuuluvat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Taivalkoski. Elinkeinostrategia on toteutettu osana Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), jota ovat rahoittaneet kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Läpileikkaaviksi teemoiksi, elinkeinostrategian tavoitteiksi, on valittu
1) Perheyrittäjyys,
2) Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia,
3) Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut
4) Saavutettavuus ja logistiikka,
5) Lähialueyhteistyö ja Venäjä.
Läpileikkaavia teemoja sovelletaan erikoistumisvalintoihin, jotka ovat
1) Matkailu,
2) Hyvinvointi,
3) Metsäklusteri,
4) Kaivostoiminta,
5) Luonnontuoteala ja elintarviketalous,
6) Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen.

Visio määrittelee Koillis-Suomen oman tavoitetilan. Koillis-Suomen Visio vuodelle 2025 on: ”Koillis-Suomi – Pohjoisen luottamuksen ja perheyrittäjyyden menestystarina.” Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen (päämäärien) ja niitä tukevien erikoistumisvalintojen (linjaukset) omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolme arvoa Koillis-Suomen elinkeinostrategian toteuttamiseksi ovat 1) Kannustaminen ja luottamus, 2) Avoimuus ja verkottuminen, 3) Innostus ja rohkeus.

Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset, strategiset hankkeet ovat seuraavat.
Hard – kovat kärjet – korostavat kuntien roolia:
1) Laajakaistayhteyksien varmistaminen ja valokuituverkko – laajakaistastrategia,
2) Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (sis. mm. palvelutason määrittely,
liityntäyhteydet lentokentille ja rautatieasemille – sisäisen logistiikan kehittäminen),
3) Uusiutuvan energian, energian säästön ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia,
uusiutuvaa energiaa hyödyntävät alueelliset uudet yhtiöt.
Medium – korostavat oppilaitosten/kuntien ja yliopiston roolia:
4) Korkeakoulusektorin ja Teknologian- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (TEKES)
roolin vahvistaminen alueella,
5) Koillis-Suomen mineraalialan kehittämisohjelma vuoteen 2025,
6) Lähiruoka-konseptien kehittäminen.
Soft – korostavat Naturpoliksen/kehittämisorganisaation, yritysten ja yhdistysten roolia
7) Invest in Northeast Finland – Barentsin portti idän ja lännen välittäjäalue
investointikohteena,
8 ) Matkailun myynnin organisointi,
9) Yrittäjien vertaistuen kehittäminen, etenkin maatalousyrittäjät ajankohtainen;
Markkinaveturien valjastaminen.
10) Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön organisointi (Uusi yhteinen elinkeinoyhtiö /
organisaatio).

Lähde

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf”&gt

KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2015 (valmis).

Ks. Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan 4.3.2011 esitelmät videona YouTubesta tästä.