Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 45-46.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen (mm. Pohjois-Suomen kaivos- ja Luoteis-Venäjän energiatuotantoon liittyen) (32). Pohjoisen äärialueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on mm. Venäjällä käytössä uudentyyppiset ratkaisut, jossa työntekijät tulevat jopa tuhansien kilometrien päästä työskennelläkseen 12 tunnin työpäiviä kahden viikon ajan, jonka jälkeen heillä on puolestaan kahden viikon vapaa kotona. Tällainen esimerkki löytyy esimerkiksi Nesteen aiemmin osittain omistamalta ja hallinnoimalta öljykentältä Timan Petšoran alueelta SeverTEKin kentältä (Spies 2009). Olisikin perusteltua käynnistää esimerkiksi skenaariotutkimus, jossa arvioidaan millaiset ovat tulevaisuuden tavat turvata kaivosten, öljy- ja kaasukenttien, miksei myös matkailukeskusten työvoimatarpeet ja mitkä ovat näiden vaikutukset aluerakenteeseen. Miten esimerkiksi energian / liikkumisen kallistuminen vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Tutkimus sopisi yhteistyössä esimerkiksi aluetieteilijöiden ja tulevaisuudentutkijoiden toteuttavaksi (Itä-Suomen yliopistossa vahvaa perehtyneisyyttä tematiikkaan, ks. mm. Rautio & Tykkyläinen 2008, huomioi myös Törmä & Reini 2009).
***
Saamieni tuoreiden tietojen mukaan kaivosyhtiöt ovat jo hyvin kiinnostuneita myös ulkomaisesta alan vuokrattyövoimasta, koska kotimaasta ei ole riittävästi tarjolla työvoimaa. (Koulutusjärjestelmän kannattaisi ottaa nyt vahva etunoja kaivosalan ammattilaisten kouluttamiseksi, ja käynnistää tarvittaessa vaikka ns. TKTT-konseptin mukaisia työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusennakointisovelluksia aiheesta, ks. lisää mallista artikkelista ”EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu”.)
Viittaukset
Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (toim.) (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 91-111. Kikimora Publications. University of Helsinki.
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Spies, Mattias (2008). Shift-work Employment and Labour Relations on a Remote Oil Field in the Russian North. Teoksessa Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 73-90. Kikimora Publications. University of Helsinki.
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010.
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010.
Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 40.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden näkökulmasta) (18). Raaka-aineiden, kuten malmien, maailmanmarkkinahintojen nousu on luomassa Barentsin alueelle, Pohjoiskalottiin ja Suomeen uutta kaivosteollisuutta. Kaivosteollisuudellekin logistisilla kustannuksia säästävillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Tällä hetkellä on kaavailuja siitä miten Pohjois-Suomessa sijaitsevat uudet malmikaivokset kytketään jalostuslaitoksiin ja maailmankaupan reitteihin. Hankkeissa voi olla lähtökohtana yksittäisen kaivosyhtiön tarve. Olisi tärkeää, että olisi olemassa visio rautatiejärjestelmästä, johon yksittäiset hankkeet voidaan liittää. Tulisikin miettiä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uudenlaisia rautatieverkostovisioita, jossa olisi huomioitu todennäköiset tulevat liikennetarpeet ja rakennettava tuleva verkko kokonaisuutena. Tällöin yksittäisten kaivosyhtiöiden hankkeet voisivat toteuttaa osaltaan suurempaa kokonaisuutta. Keskeinen tarve on luoda Pohjoiskalotin alueelta yhteydet valtamerelle.
Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja:
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:
Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.
Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.
Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)
Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.
Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.
Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.
Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.
Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten toimijoiden roolin arviointi hankkeiden toteutuksen edistäjinä mm. sijoittajina, logistiikassa, lopputuotteen käyttäjänä (27). Maailmantalouden kehitys synnyttää Pohjois-Suomeen kuin myös muualle Suomeen, etenkin Itä-Suomeen, Pohjoiskalottiin ja Barentsin alueelle runsaasti uusia kaivoksia (mm. Roberts 2003). Hyödyntämisessä keskeistä on kuljetuslogistiikka. Tässä joudutaan tekemään uusia ratkaisuja ja innovaatiota. Yksi esimerkki on Soklin fosforimalmin (+ rauta) hyödyntäminen, joka lähti käyntiin kaivosoikeuksien siirryttyä Kemiralta norjalaiselle Yaralle. Ajankohtaista on mm. noin 100 km:n mittaisen radan rakentaminen kaivosalueelta Kemijärvelle tai Kemijärvi-Sallan Kelloselkä ratayhteyteen liittyen. On pohdittu fosfaattimineraalin rikastamista mm. Kuolan alueen jalostuslaitoksissa, jotka ovat syntyneet rikkaiden fosfaattimalmioiden ympärille Apatiitti-Kirovskin alueella ja lähelle Suomen rajaa Kovdorin alueelle. Kaivostoiminnan tehokas hyödyntäminen edellyttäisikin kokonaisvaltaisempaa strategiaa ja siinä Suomen tavoitteiden asettamista sekä mm. venäläisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden roolin arviointia sijoittajina, jalostajina, logistiikassa ja lopputuotteen käyttämisessä (vrt. esim. Talvivaaran nikkelin hyödyntäminen venäläisomisteisessa Harjavallan nikkelitehtaassa). Soklin ja Talvivaaran lisäksi ajankohtainen kaivostoimintaan liittyvä ”megahanke” on Pajala-Kolarin rautamalmikaivos, jota Northland Resources on käynnistämässä. Itä-Lapin Soklin tuotannon on arveltu alkavan 2015, Länsi-Lapin Pajala-Kolarin 2011 ja Kainuun Talvivaaran 2008. Investoinnit tuotannon käynnistämiseen vaihtelevat 452 miljoonasta 700 miljoonaan euroon. Mainitut kaivoshankkeet ovat vireillä olevista taloudellisilta vaikutuksiltaan maakuntien kehitykseen suurimmat. Niiden työllisyysvaikutukset huippuvuonna 2014 olisi 11 779 työpaikkaa. Muita mainittavia lähiaikoina tuontantonsa mahdollisesti käynnistäviä tai käynnistäneitä em. lisäksi ovat Suurikuusikko, Laivakangas, Pampalo, Kylylahti ja Kevitsa. (ks. erit. Törmä & Reini 2009). Suurikuusikko (kulta) sijaitsee Kittilässä, Kevitsa (nikkeli, kupari) Sodankylässä. Em. Laivakangas (kulta) sijaitsee Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla, Länttä (litium-karbonaatti) Ullavalla Keski-Pohjanmaalla, Kylynlahti (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta) ja Pampalo (kulta) sijaitsevat Polvijärvellä ja Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa.
***
Lisäksi on syytä mainita ajankohtaisista kaivoshankkeista mm. Taivalkosken Mustavaaran rautamalmi- ja vanadidi-kaivoshanke, useat Kuusamon alueella sijaitsevat kultakaivoshankkeet sekä mm. Ranua-Posio-Taivalkoski-Kuusamo Venäjälle jatkuva platinametallivöhyke (PMG / Platina Medals Group) , joka on Suomessa suhteellisesti ottaen tiedossa olevista paras PMG-vyöhyke (Myllylä & Perttunen 2011). Hitech-teollisuudessa käytettävien platinametallien merkitys noussee lähivuosina mm. Kiinan rajoittaessa harvinaisten maametallien tuontia. Suomen ja sen alueiden tulisikin miettiä nyt, mikä sen rooli on mm. harvinaisten maametallien, esim. PMG-metallien, jalostamisessa jatkotuotteiksi. Olisiko esimerkiksi järkevää, että Oulun seudulla keskityttäisiin joiden hyvinvointiklusteriin liittyvien metallien jalostusprosesseihin tai mahdollisesti myös muun hitec-teollisuuden, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemien tiettyihin harvinaisten maametallien jalostamiseen.
Olisi käynnistettävä esimerkiksi maakuntien liittojen tilaama prosessi, jossa em. asioita selvitetään. Menetelmäksi sopisi hyvin kirjoittajan panoksella keskeisesti kehitetty Euroopan unionin parhaimmaksi valittu alueellisen ennakoinnin käytännön sovellus Koillis-Suomen elinkeinostrategian laadintaprosessin tapaan sovellettuna.
Artikkelissa viitattu kirjallisuus:
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:
Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.
Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.
Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)
Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita
Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.
Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.
Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.
Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.
Yrjö Myllylä 