”Tutkimus: vuokratyövoiman käytöllä hallitaan kysynnän vaihteluita”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Työ- ja elinkeinoministeriön sarjassa ilmestyi 1.7.2011 seuraava raportti:

Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluita. 45 s. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ- ja yrittäjyys, 29/2011.

Hankkeen tiedote, tiivistelmä tai uutinen löytyvät mm. seuraavasti:

Työ- ja elinkeinoministeriö
(Tiivistelmä suomeksi, Svenska Sammandrag, Summary in English)
Valtioneuvosto
Kauppalehti
Taloussanomat
YLE

Alla valtioneuvoston sivuilta kopioitu tiedote:

Työ- ja elinkeinoministeriö
1.7.2011 8.00
Tutkimus: vuokratyövoiman käytöllä hallitaan kysynnän vaihteluita

Vuokratyövoiman käytöllä yritykset pyrkivät vastaamaan kysynnän vaihteluihin, selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä. Vuokratyövoimaa käytetään erityisesti ruuhkahuppujen tasaamiseen, sesonkien ja sairaslomasijaisuuksien hoitamiseen sekä oman työtaakan helpottamiseen. Erikoistutkija Yrjö Myllylän tekemän selvityksen kohteena olivat yritykset, joissa on käyty yt-neuvotteluja vuonna 2010.

Selvityksen perusteella vuokratyövoiman käyttö yt-neuvottelujen aikana vuoden 2011 alkupuolella vaikuttaisi olevan vähäisempää kuin vuonna 2010. Keskimääräinen luku, jolla vuokratyövoiman määrää kuvattiin sitä käyttäneissä yrityksissä vuonna 2010, on 6,7 %. Vuokratyöntekijöiden työsuhteiden keskimääräisen pituuden arvioitiin olevan 122 päivää. Keskimäärin 17 % heistä työllistyi käyttäjäyrityksiin. Vastausten perusteella vuokratyöntekijöiden ottamista pidetään myös rekrytointikeinona.

Teollisuuden ja palvelualan yrityksillä on eroja vuokratyövoiman käytön syissä. Teollisuus käyttää palvelualaa enemmän vuokratyövoimaa toimintansa kehittämiseen. Lisäksi lakisääteiset poissaolot ovat teollisuudelle suurempi syy käyttää vuokratyövoimaa kuin palvelualalle. Palveluyritykselle työvoiman nopea saanti sisään ja ulos on teollisuusyrityksiä tärkeämpää. Yt-neuvottelujen aikana käytettävän vuokratyövoiman perusteena on muun muassa irtisanottujen ennakoitua nopeampi irtaantuminen palveluksesta.

Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin mahdollisia vuokratyövoiman käyttöön vaikuttavia uusia ilmiöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Esille nousivat muun muassa seuraavat: 1) tulevaisuuden henkilöstöpalvelut erikoistuvat, 2) yritykset kehittävät omia vuokratyövoiman käyttöön verrattavissa olevia käytäntöjä, 3) vuokratyövoimaa käytetään asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä, 4) kuormitusvaihteluiden nopeus tulee kasvamaan, mikä lisää vuokratyövoiman kysyntää ja 5) työvoiman saatavuuden heiketessä työvoiman käyttöä ja kilpailua rajoittava sääntely tulee lievenemään alalla.

Selvitys vuokratyövoiman käytön syistä tehtiin kyselytutkimuksena käyttäjäyrityksille sekä niiden henkilöstön edustajille. Kysely toteutettiin toukokuussa 2011.

Selvitys ”Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja” löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut

Lisätiedot:

vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen, TEM, puh. 010 604 8938

”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kaleva 17.6.2011

Arja Mikkola, Kaleva, kirjoitti 17.6.2011

Inkressit ja otsakkeet:

”Tulevaisuustutkija: Kaivokset uhkaava tuottaa radanpätkiä”

.
”Suomi elää metsän lisäksi maaperän rikkauksista ja merestä”

”Mahdollisuudet ja tahto tuottavat vision, opastaa Yrjö Myllylä toivoen kansallista näkemystä liikenneyhteyksien rakentamiseksi.”

Lue haastatteluun pohjautuva Kalevan koko artikkeli tästä.
***
Kommentti: Mielestäni oikeaoppisessa rataverkkovision laadinnassa tarvitaan yhteisöllistä prosessia, jossa myös naapurimaat ovat mukana, etenkin yhteistyö Venäjän kanssa on asiassa tärkeää – jotta yhteinen tahtotila syntyisi myös naapurimaiden kanssa kehitettävistä korridoreista. Käytännössä tarvitaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä sekä tulevaisuudentutkimuksen ja maantieteen käsitteitä, joihin ja joiden käsitteiden keskinäisyhteyden tarkasteluun ja käsitteiden sisällön määrittämiseen metodeita sovelletaan. On siis hankittava asiantuntijat, jotka hallitsevat sekä tulevaisuuden tutkimuksen, että maantieteen kentän rataverkkovisiota tekemään.

Yksi mahdollinen malli sovellettavaksi on esitelty Fennian artikkelissa: ”The future of Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels”, joka avautuu tästä blogiartikkelista. Artikkelissa on esitetty melko yksityiskohtaisesti, miten ns. vahvojen ennakoivien trendien kautta päästään tunnistamaan tulevaisuudessa kehittyvät ja kehitettävät klusterit ja mikä on niissä suurin logistinen pullonkaula. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän näkökulmasta yleisesti ottaen tärkeää on Murmanskin rautatieyhteyksien ja satamien kehittäminen erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisen, energia-, logistiikka- ja kaivosllusterin kehitystä painotettaessa. Konkreettisesti esimerkiksi raidekapasiteetin lisääminen Etelä-Kuolasta Murmanskiin ja Murmanskin vuonon ylittävän radan rakentaminen sekä satamatoimintojen kehittäminen on potentiaalisimmiksi osoittautuneiden tulevien alojen, kuten kaivostoiminnan, logistiikan ja energiaklusterin näkökulmasta. Klustereittain tarkasteltuna on painotuseroja. Kaikki eri logistiikkamuodot ovat tarkastelussa. Myös energiansiirtoverkot öljy- ja kaasuputkia sekä sähköverkkoja myöten ml. myös tietoliikenneverkot, rajanylityspalvelut, on luettu tässä logistiikan piiriin. Tulokset selviävät tarkemmin mm. po. artikkelista.

Painopiste tässä ajattelussa logistiikan kehittämiseksi on siis tulevaisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden perusteellisessa hahmottamisessa, ei kaikkien esitettyjen rata- ja logistiikkahankkeiden kirjaamisessa ja faktatietojen keräämisessä. ”Fakta + näkemys = tulevaisuustieto”, ”Faktasta ei voi johtaa näkemystä”, ”Näkemyksellä jäennetään faktatietoja”, ”Fakta on fakta tulkinnasta riippuen”. On siis kerättävä ja jalostettava ennen muuta näkemyksiä. Haaste onkin ”asiantuntijatiedon” käyttö. Tulee muistaa, että ”kukaan asiantuntija ei sahaa omaa oksaansa” vaan ”laulaa sen laujuja kenen leipää syö”. Haaste on miten saadaan tulevaisuuden nousevat asiat esille. Tämä vaatii osaamista. Ks. esimerkiksi Koillis-Suomen tulevaisuusverstas ja elinkeinostrategian tuottaminen Delfoi-soveltamisella.

Ks. myös blogiartikkelit ”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta” ja

”Pohjois-Kalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi”

”Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista”.

Asiaa voi edistää myös koulutustilaisuuksien kautta. Vrt. Kalevan artikkelin taustalla ollut Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämä koulutustilaisuus ”Meritse Perille -seminaari”, jonka ohjelman löydät tästä.
***
Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä kaivostoiminnan kehittämiseksi Suomessa? Ottakaa kantaa kyselyyn!:

Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

<https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Raportissa on esitetty yhteensä 70 hankealoitetta. Ensimmäisenä ja arvoinnovaatioihin kuuluvana on esitetty Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönottoa (s. 32).

”Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto (1). Yhteistyö on murrosajasta uusiin vakaampiin oloihin selviämisen ehto. Yhteistyö edellyttää luottamusta . Lisäksi uuteen parempaan aikaan pääsemiseksi tarvitaan näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista, johtajuutta, rohkeutta ja osaamista. Luottamus muodostaa näistä kriittisimmän tekijän. Suomi voi rakentaa menestystään ns. pohjoisen luottamuksen varaan, jolla tarkoitetaan suomalaisten ja venäläisten välistä toimijoiden keskinäistä luottamusta, mutta myös muuta luottamuksen värittämää toimintaa, joka Suomessa on erityisenä voimavarana ja ilmenee mm. talkooperinteenä / järjestöjen / kolmannen sektorin suurena määränä. Etenkin arktisen ja pohjoisen yhteistyössä ns. pohjoista luottamusta voidaan pitää kriittisenä tekijänä suomalaisten menestyksekkäälle mukanaololle. Pohjoinen luottamus on myös suomalaisten ”vientiartikkeli” ainakin välillisesti, sen varaan ja ympärille voidaan rakentaa muita kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyötä. Pohjoinen luottamus –käsite on uusi innovaatio.

Pohjoinen luottamus -käsitteen esitti ensi kerran professori Pentti Malaska 9.4.2010 järjestetyssä seminaarissa ”Murrosajan filosofia ja uuden sukupolven toivo ja mahdollisuudet” (Myllylä, seminaarimuistio 30.4.2010). Virittäjänä innovaatiolle olivat muut seminaarin esitelmät, mm. Elävä Itämeri -säätiön perustajan Ilkka Herlinin esitelmä ja kokemukset Baltic Sea Action Summit 20.2.2010 tapahtuman järjestämisestä – onnistuneen kansainvälisen BSAS:n perustana oli etenkin suomalaisten ja venäläisten toimijoiden luottamus, joka kokosi Itämeren alueen päämiehet ja muut toimijat yhteen mm. tekemään konkreettisia lupauksia Itämeren tilan parantamiseksi.”

***
Konkreettisesti aluetasolla visiota on sovellettu mm. Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnoksessa. Ks. Koillis-Suomen elinkeinostrategia -artikkeli tästä linkistä.

Ks. myös

”MURROSAJAN ’FILOSOFIA’ JA UUDEN SUKUPOLVEN TOIVO JA MAHDOLLISUUDET”

Murmansk-tutkimuksen tuloksia käteen vaalikampanjaa käyvälle Sauli Niinistölle vuonna 1997 Espoon Kauklahdessa.

Olisiko tällainen keskustelun helppous esimerkki pohjoisesta luottamuksesta. Murmansk-tutkimuksen tuloksia käteen vaalikampanjaa käyvälle Sauli Niinistölle vuonna 1997 Espoon Kauklahdessa.

2007-04 Salla-Kirovsk-Apatiitti 11,120407 002

Suomi voi rakentaa menestystään ns. pohjoisen luottamuksen varaan, jolla tarkoitetaan suomalaisten ja venäläisten välistä toimijoiden keskinäistä luottamusta, mutta myös muuta luottamuksen värittämää toimintaa. Etenkin arktisen ja pohjoisen yhteistyössä ns. pohjoista luottamusta voidaan pitää kriittisenä tekijänä suomalaisten menestyksekkäälle mukanaololle. Kuvassa suomalainen, norjalainen, venäläinen ja isobritannialinen lounaalla Murmanskin alueen Apatiitissa.