Delfoi-metodi, Top 10 sovellusta – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla Delfoi-menetelmän sovelluksiin erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee Top 10 hyvää Delfoi-sovellusta. Delfoi-sovellukset ovat tilanne- ja kontekstisidonnaisia. Kullakin Delfoi-sovelluksella on omat vahvuutensa. Esimerkkeinä tuodaan esille myös Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukaiset sovellukset, mitkä noudattelevat myös Delfoi-soveltamisen periaatteita. Myllylä alleviivaa mm. tarpeelliseksi nähtyjen tahojen, kuten usein yrittäjien ja työnantajien mukaan saamista henkilökohtaisen haastattelun keinoin, tulosten intressiryhmittäistä analyysiä ja Delfoi-soveltamisen kytkemistä muihin menetelmiin. Videolla viitataan seuraaviin Delfoi-tutkimuksiin:

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1.
https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.
http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001). Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001.
https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Kaivo-oja, Jari, Santonen Teemu, Myllylä, Yrjö (2013) The Crowdsourcing Delphi: Combining the Delphi Methodology and Crowdsourcing Techniques. This paper will be presented at The XXIV ISPIM Conference – Innovating in Global Markets: Challenges for Sustainable Growth in Helsinki, Finland on 16-19 June 2013. Session: 2.2 Strategic Foresight, Strategic Agility and Future Orientation (SIG) Special Session.

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/

Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen. 236 s. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/ .

Stora Enson Kemin paperitehtaan lakkauttaminen – Uudet strategiat Delfoilla

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI

Tänään on ilmoitettu, että Stora Enso lakkauttaa Kemin Veitsiluodon tehtaan. Yle 20.4.2021:

Luottamusmies: ”Sysimustat tunnelmat” – Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan Kemissä, työt loppuvat 670 ihmiseltä

Kemi-Tornion tilanteen ottaisin haltuun nopeiten ja loisin strategian Delfoi-menetelmää soveltaen. Olen työskennellyt alueen hyväksi vuodesta 1995 ja tunnen jonkun verran aluetta ja sen toimijoita. Olen valmis tarttumaan myös osaltani haasteeseen. Mutta seuraavia painotuksia voisi käsitellä. Teemat ja painotukset voisi yhdistää samaankin prosessiin, mutta niistä voisi käynnistää välittömästi myös omat prosessit, koska kaikissa on työmaata ja ne edistävät asioita. Tärkeintä on yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman muodostaminen ao. teemoissa. Toimintatavassa olisi jossain määrin samaa, kuin olen tehnyt aiemmin alueella (esim. 20 vuotta sitten osaamis- ja koulutustrategia) tai myöhemmin meriteollisuuden rakennemuutoksessa Uudellamaalla ja muualla Suomessa, tai seurannut Salossa asuen yli 4000 teollisen työpaikan lähtöä ja korvautumisstrategioita uusilla strategioilla ja työpaikoilla keskusteluun osallistumalla. Myös Rauman telakan lakkauttaminen ja uudelleen nosto on ollut agendalla ja osin toimeksiannoissa. Viime aikoina eniten töitä on tehty Kymenlaakson paperi- ja biotalouskeskittymän kehittämiseksi, jolta alueelta on lakkautettu useita paperitehtaita. Tänään esim. Kemiläisille on töitä mm. Salossa akkutehtaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Raumalla – tervetuloa! Mutta jotta töitä voisi tehdä sieltä ja asua siellä, seuraavat toimenpiteet auttaisivat siinä:

1. Laaja päivitetty osaamis- ja koulutustarpeiden strategia pitkällä aikavälillä. Kemi-Tornioin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, tämän sovelluksen päivitys:

Osaamistarpeiden ennakointi, RD Case: Osaaminen, koulutus ja ennakointi – Kemi-Tornio -alue 2010

Pitkän aikavälin ennakointi kannattaisi käynnistää myös nyt ja päivittää mm. tässä kuvattuja Kymenlaakson Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointikäytännön oppeja hyödyntäen. https://yrjomyllyla.wordpress.com/amt-ennakointi/

2. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointi (metsäteollisuus, logistiikka):

Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista

3. Pitkän matkan pendelöintistrategia (sis. muuntokoulutusta), etenkin Lapin kaivokset voisivat sopia osalle (myös Oulusta osalle, siis joukkoliikennesysteemit, työvuorot, kakkosasuminen halvalla asiallisesti):

Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä

”Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään” (Lapin Kansa: Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja ja Arto Lahti)

Facebookissa kommentoin uutista mm. seuraavasti (20.4.2021):

Sieltä on aiemmin laitettu paperikone kiinni, mutta uudet koneet ovat korvanneet tuotantomäärissä sen. Veitsiluoto kyllä sijainnillisesti voisi olla vielä hyvä, kun on vieressä sellun tuotantoa ja syväsatama. Mutta markkinat ja logistiikka sekä kysyntä (pitkät etäisyydet ja markkinat kaukana). Kun kävin ekakerran Kemin Veitsiluodon pääkonttorissa, se tosiaan oli siellä. Kun viimeksi kävin siellä n 2016, logitiikkapäällikkö oli jo Oulussa. Sitä on vähitellen ajettu näin sivupisteeksi. Mutta kartonkituotanto tuollainen, voisi tulla kyseeseen. Sama tehdasta käytännössä Oulun kanssa yhteisön laivakulketuksineen. Pitää perehtyä, kun ehtii.

Trendit ovat olleet paperin väheneminen. Pandemia on sitä vähentänyt varmasti lisää. Kun Oulustakin lähti paperi(koneet ja korvattiin kartonkikoneella) ja nämä olivat yhtä pakettia logistisesti, tavallansa olisi voinut pitää sitä myös heikkona signaalina tai villin kortin enteenä Kemiin, kun nyt ajattelee. Suunta siis oli olemassa, mutta lopetus dramaattisesti kaikki, periaatteessa selvä. Eihän sitä välttämättä ”pientä erää” paperia kannata laivata, vaikka tietojeni mukaan 20 % meni jo Nelostietä markkinoille eli mm. Vuosaareen. Kemin satama kyllä kehittyy ja kokonaisuudessaan tässä pudotus ei MG:n johdosta ole välttämättä näin raju (tonneissa, myöhemmin kaivorikasteet mukaan), mutta kyllä se raju on kokonaisuutena. Kun joku lopetataan, niin lopetus on kerralla ja korvaavien työpaikkojen synnyttäminen vähittäin ja osin se koskee eri henkilöitä. Ihmisen muutoskyky on rajallinen, mutta voisi tämän ottaa nyt pilottina, kuten Nokian yli 4000 työpaikkaa Kemin kokoisesta Salosta, jossa näyttää, että aika moni insinööri palvelee nyt meriteollisuutta tai muuta ja akkuteollisuudella alueella on nyt uusi nousu ja työpaikkoja tarjolla. Kyllä Salon case teollisuustyöpaikkojen määrällä oli eri luokkaa kuin Kemi, Samankokoiset kaupungit, mutta myönnetään, että suhteessa tuolla se on haastavampi kompensoida. Oulun markkinat teoriassa, kaivostoiminta olisi se, jonka nostaisin ja tämänkin pitkän matkan pendelöintimallin yhtenä. Jos porukalla luodaan strategia niin, että jokaisella on jokin polku, olisi se mielestäni inhimillistä ja menisi pienimmillä vaurioilla.

Aiammin olen siis saanut kokea esim. Salon rakennemuutoksen ja osallistua mm. Rauman telakan lopettajaisiin. Molemmissa on nyt komea uusi alku. Tässä mm. artikkeli hetkeltä, kun Rauman telakka päätettiin sulkea:

Murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta – Case Rauman telakka.

Mitä on tulevaisuuksientutkimus? – RD Video

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee mitä tarkoittaa tulevaisuuksientutkimus ja miten se eroaa tulevaisuudentutkimuksesta (yksikössä) ja ennakoinnista.

Myllylä lähtee Antiikin Kreikasta ja Delfoin kaupungista, jossa oraakkeli teki ennustuksia.Erään tarinan mukaan hän hyödynsi maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina. II MS:n aikana liittoutuneet ottivat käyttöön tutkan, joka loi ennakointiopin ja -kulttuurin Yhdysvaltojen ilmavoimien Research and Development Corporation -yksikköön (RAND). Ennustaminen ei pitkään riittänyt vaan oli tarve tietää vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jossa Herman Kahn oli keskeinen ottaessaan käyttöön skenaariokäsitteen. Sosialismi kannatteli kuitenkin vielä ennustamista ja yhden skenaarion ajattelua. Sosialismin romahdettua kiinnostus erilaisiin tulevaisuuksien vaihtoehtoihin lisääntyi. Vähitellen valtavirta alkoi tutkimaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia.

”Tulevaisuudentutkimuksen teorioiden synteesin luojana pidetään Wendell Belliä (Söderlund ja Kuusi 2002: 298). Hänen keskeinen synteesiä käsittelevän teoksensa nimi on Foundations of Futures Studies (1997, Vol 1 ja 2). Bell näkee tulevaisuudentukimuksen tehtäväkentän laajana ja muodostaa yhdeksän tulevaisuudentutkimuksen perustehtävää:
1) Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen
2) Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen
3) Tulevaisuudenkuvien tutkiminen
4) Tulevaisuudentutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimus
5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus
6) Nykykehityksen suuntaa selittävien historiallisten kehityspolkujen tutkiminen
7) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka perustuu käytettävissä olevan tiedon ja arvojen yhdistämiseen
8) Demokraattisen osallistumisen kasvattaminen tulevaisuuden hahmottamisessa
9) Herättää keskustelua ja edustaa tiettyä tulevaisuuden vaihtoehtoa.” (Myllylä 2007, s 55).

Kuten huomaat, em. teoksen nimi vuodelta 2002 on Tulevaisuudentutkimus. Englanniksi on aina puhuttu monikosta, Futures Studies, Futures Research. Joitakin vuosia sitten suomalainen tulevaisuuksientutkimuksen yhteisö päätti luopua yksikkömuodosta tulevaisuuksientutkimuksesta puhuttaessa. Esimerkiksi jo vuonna 2013 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimittama perusteos ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” oli monikossa, kun sen edeltävissä painoksissa (1993, 2003) nimi oli yksikössä.

Ennakointiin verrattuna tulevaisuuksientutkimuksella on siis laajempi tehtävä. Keskeisin olettamus ja lähtökohta on, että ennakoinnin on kytkeydyttävä aina päätöksentekoon. Myllylän mukaan näyttäisi, että on vahvistumassa suuntaus, missä ennakoinnin hyvyyttä selitetään juuri sen kyvykkyydellä tukea päätöksentekoa. Tämä näkyy mm. erilaisina menetelmien yhteiskäyttönä. Tulevaisuuksientutkimus on usein ennakointitutkimusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi ”4) Tulevaisuuksientutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimusta” tai ” 5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimusta” tai esimerkiksi ennakoinnin tarvitsemien teoreettisen käsitteiden kehittämistä, kuten megatrendin synonyymikäsitteen ”vahvan ennakoivan trendin” käsitteen kehittämistä (Kuusi 2008, Myllylä & Kaivo-oja & Juga 2016).

Lähteitä:

Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (2013) (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 336 s. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Söderlund, Sari ja Osmo Kuusi (2002). Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja
tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi, O. ja S. Söderlund (2002):
Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovellukset, 251-347. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset. 249-346. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsorit: Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191