Toimialakohtainen ennakointikonsepti, jota Suomessa on sovellettu, on arvioitu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi (ks. mm. Futuuri 3/2011, Futura 4/2012). Jo tämän kansainvälisen mielenkiinnon ja kysynnän vuoksi meillä on velvollisuus pitää konseptia esillä. Se on toimiva ratkaisu työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmiin, osaamisen pullonkaulojen ja rekrytointiongelmiin, mihin viime hallitukset ovat toivoneet löydettävän ratkaisuja. Kaikkea ei kannata aloittaa alusta vaan hyödyntää parhaimpien käytäntöjen parhaimpia elementtejä ja kehittää sen pohjalle uutta. Tässä on hyödyksi myös näiden menettelytapojen kehittämisessä mukanaolleiden kokemus.

Konseptilla on vuosikymmenten historia ja se on tuotu Suomeen Ruotsista ensin Pohjanmaalle Vaasan seudulle, sitten Varsinais-Suomeen ja sitä on sovellettu jossain määrin useiden muiden ELY-keskusten ja maakuntien alueella 2000-luvulla. Ruotsissa sen soveltaminen on edelleen aktiivista, samoin Tanskassa. Vaasan ja Turun seutu ovat olleet menestyviä vientikeskuksia, eikä suotta. Seinäjoki valittiin parhaimmaksi yrittäjäkaupungiksi 2018. Sielläkin sovelletaan tätä käytäntöä (YLE 23.5.2018). Käytännöillä maittain on kuitenkin pieniä eroja ja nimenomaan etenkin 2010 paikkeilla Varsinais-Suomessa käytössä ollut konseptimalli oli EU:n arvioinnin kohteena. Keskeinen lähtökohta konseptissa on alusta asti ollut työnantajahaastattelut, työnantajien tarpeiden systemaattinen kartoitus toimiala- ja aluekohtaisesti. Toimialakohtaista ennakointiprosessia Suomessa kehitettäessä, on syntynyt myös Ammattibarometri-konsepti, joka on tehnyt jo kansallisen ja kansainvälisen läpimurron ja tunnetaan jo laajasti. Nyt olisi toimialakohtaisen ennakointikonseptin vuoro saada vastaava huomioarvo sekä varmistaa Ammattibarometrin kehittyminen ja jatkuvuus.

Toimialakohtainen ennakointikonsepti on asetettu uudelleen kehitettäväksi Kymenlaaksossa aluksi osana Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihanketta ja sitten otettu käyttöön ja jatkuvan kehittämisen kohteeksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa jatkuvan oppimisen koordinaattorin Tarja Kähärän koordinoidessa toimintaa (ks. artikkeli ”Etiäinen-hankkeen pilotoima toimialakohtainen ennakointikonsepti juurtuu Kymenlaaksoon”). Konsepti on päätetty ottaa käyttöön Kymenlaakson mallin mukaan myös Etelä-Karjalassa. Konseptissa on Kaakkois-Suomessa monia uusia elementtejä: 1) Kymenlaakson mallissa on saatu rakennettua niin sanottu jatkuvan oppimisen tiimi, jossa on laajasti alueen oppilaitosten edustajia mukaan lukien vapaan sivistystyön oppilaitokset, 2) Yhteistyö on sovittu TE-toimiston ja alueen keskeisten oppilaitosten kanssa haastatteluiden toteuttamisessa, haastatteluja tulkitsevan asiantuntijaraatien organisoimisessa ja ELY-keskuksen kanssa tietojenkäsittelyssä ja raportoinnissa, 3) Haastatteluita on opittu tekemään korona-ajan vaatimukset huomioiden ja 4) Aiemmin livenä pidetty asiantuntijaraati verkkototeutuksena.

Merkittävimmän työn tähän asti toimialakohtaisen ennakoinnin kehittämisessä Suomessa on tehnyt Jouni Marttinen. Hänen luvallaan toimitan alla olevat ajatukset toimialakohtaisen ennakointikonseptin ja Ammattibarometrin edelleen kehittämiseksi.

Jouni Marttinen 19.10.2020

TOIMIALAHAASTATTELUIDEN KEHITTÄMINEN:

1. Toimialahaastattelukonseptin tuotteistaminen. Jotta toimialahaastatteluita voidaan levittää edelleen eri maakuntiin tai vaikka kansainvälisesti, prosessi pitäisi kuvata tarkasti. Tässä voisi hyödyntää prosessikuvausta, joka on tehty konseptista aiemmin. Tuotteen/palvelun tuotteistaminen lienee oma prosessinsa, josta oppilaitoksilla lienee parempaa asiantuntemusta.
2. Haastatteluiden ’digitalisointi’. TEM:n projektissa vuosina 2013-2015 kehitettiin kyselypalvelu, joka helpottaa haastatteluiden tekoa sekä haastatteluiden tulosten käsittelyä ja analysointia. Kymenlaakso voisi pilottihankkeena käynnistää tällaisen projektin. Kyselypalvelusta löytyy kuvaus sen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä sekä loppuraportti. Hankkeen käynnistäminen edellyttää keskusteluja TEM/KEHA:n kanssa.
3. Kansainvälinen työnantajahaastatteluiden benchmarkaus ja vertaisarviointi. Ruotsissa TE-toimistot haastattelevat erikseen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työnantajia. Haastatteluiden teemat ovat suunnilleen samanlaisia kuin meillä. Selvitettävää olisi esimerkiksi siinä, miten haastatteluita tehdään, miten heidän tietokantansa toimii sekä miten haastatteluiden tuloksia tulkitaan ja hyödynnetään. Tiedän, että haastattelut edeltävät Ruotsin ammattibarometrin (yrkesbarometer) laatimista ja tuloksia hyödynnetään aktiivisesti koulutuksen suunnittelussa ja työnvälitystoiminnassa.

Myös Tanskassa tehdään työnantajahaastatteluita. Suurimmissa TE-toimistoissa on erillinen osasto, joka on keskittynyt haastatteluiden tekemiseen.

AMMATTIBAROMETRIIN LIITTYVÄT HANKKEET

1. Ammattibarometrin tuotteistaminen. Tällä hetkellä ammattibarometristä on olemassa 50-sivuinen suomenkielinen tekninen kuvaus, jossa on esitetty ns. intranet-tietokannan rakenne ja toiminta. Tuotteistaminen tulisi helpottamaan barometrin markkinointia ja sen myyntiä kansainvälisillä markkinoilla.  Muun muassa Viro haluaisi ostaa ammattibarometrin ns. ”koodin”. Tätä hanketta ei voida toteuttaa ilman yhteistyötä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
2. Ammattibarometrin aikajänteen pidentäminen. Pitempikestoisen koulutuksen suunnittelua varten tarvittaisiin lyhyen aikajänteen lisäksi keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) tietoa ammattien ja työmarkkinoiden näkymistä. Nykyinen ammattibarometri voisi tarjota alustan tällaiselle keskipitkän aikajänteen barometrille. Haasteena on, mistä löytyvät asiantuntijat, jotka pystyvät tekemään tällaisia keskipitkän aikajänteen arvioita. Yhteistyökumppanina pitäisi olla OKM/OPH. Ruotsin ammattibarometrissä on esitetty myös keskipitkän aikajänteen näkymät.
3. Kansainvälisen hankkeen käynnistäminen. Ammattibarometri on herättynyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää kansainvälinen hanke, johon kootaan maita, jotka jo toteuttavat ammattibarometriä ja toisaalta maita, jotka ovat suunnittelemassa sen toteuttamista.

Ks. myös Jouni Marttisen artikkeli ”Ely-keskusten valtakunnallisen ennakointihanke – tuloksia ja kokemuksia” kirjasta:

Kymenlaakso ennakoi – ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin” (ks. s. 31-41)