Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.

Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 5.9.2013, Koulutus Case: Missä Kuusamon kasvun avaimet?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 5.9.2013, Koulutus Case: Missä Kuusamon kasvun avaimet?.

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuudesta Suomen kilpailuetuna:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 12.8.2011.

Ks. myös: Jaakonsaari, Liisa (2011). Pohjois-Suomesta koko Suomen teollinen veturi. Kaleva, Alakerta 23.8.2011.

Kaleva Alakerta 120811

Kaleva Alakerta 120811

Asiaa on em. kirjoitusta hiukan laajemmin pohdittu alla olevassa artikkelin taustakirjoituksessa.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuudesta Suomen menestyksen perusta ja talouselämän veturi

Elämme murrosaikaa. Muun muassa maailmantalouden entisten mahtien valta murenee, entiset uskomukset ja toimintamallit eivät toimi. Murrosajasta voidaan selvitä parempaan tulevaisuuteen, jos on toivoa ja näkemystä tulevaisuudesta, yhteistyötaitoa, osaamista ja resursseja. Suomi tarvitsee nyt näitä kaikkia. Barack Obaman nousi USA:n presidentiksi amerikkalaisia yhdistäviä tekijöitä korostamalla. Pienelle Suomelle yhdistävien tekijöiden löytäminen on vieläkin tärkeämpää. Pohjoisuus on tähän aikaan sopiva yhteinen tekijä, jolla on yhä enemmän kysyntää maailmassa. Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia joidenkin lähteiden mukaan. Tämä koko Suomea koskeva kilpailuetu olisi syytä havaita nyt, kun nykyisten ja tulevien suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa.

Mihin pohjoisuuteen liittyviin trendeihin Suomen tulisi ensisijaisesti tarttua? Ensiksikin Maailmantalouden kasvu nostaa raaka-aineiden hintoja. Uusi energiatuotannon ”Lähi-itä” syntyy lähialueillemme. Etelä-Afrikan mineraalirikkauksiin verrattavia esiintymiä ja jalostustoimintaa muun muassa Murmanskin läänin alueella, ja merkittäviä esiintymiä myös muualla Koillisväylän varrella. Suomen maaperässä on runsaasti harvinaisia aiemmin hyödyntämättömiä maametalleja. Tärkeätä on huomata, että suuri pitkäaikaista tuottoa hakeva pääoma, kuten eläkevarat, hakeutuvat ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan.

Suomessa on totuttu suunnittelemaan kylmässä toimivia koneita ja laitteita. Tätä osaamista tarvitaan nyt pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämisessä, arktista ympäristöä säästävissä ratkaisuissa ja turvallisuuden tuottamisessa. Lapin nopeimmin kasvava yritys Paakkola Conveyors on kaivoksille kuljetinlaitteita valmistava yritys Kemi-Tornion alueella, Koillisväylään liikenteeseen tarkoitettuja moottorin osia tehdään Telatekin tehtaalla Koillis-Suomessa Taivalkoskella. Maailmanluokan arktisen öljyntorjunta-alan yritys Lamor sijaitsee Porvoossa. Helsingissä sijaitsee arktisen meriteknologiaosaamisen keskus, joka on tuonut mukaan niin eteläkorealaiset kuin venäläisetkin sijoittajat muun muassa Helsingin telakan omistajiksi. Itämeren liikennejärjestelmä- ja turvallisuusmallit voidaan viedä Jäämeren alueelle. Oululaisella pesulalla riittää töitä Lapin kaivosmiesten älyvaatteiden pesemisessä. Nämä ovat vain esimerkkejä mahdollisuuksistamme.

Toiseksi suuret mahdollisuudet liittyvät myös matkailun kasvuun. Olemassa oleville merkittäville matkailualueille on luotava vahva pohjoinen vaihtoehto yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. On esiinnyttävä jatkuvasti merkittävimpien matkailumedioiden kansisivuilla, luontodokumenteissa ja sähköisissä välineissä, jotta kansainvälisellä matkailijalla olisi aito mahdollisuus valita pohjoinen. Se onnistuu vain voimat kokoamalla. Matkailun kehittäminen tulee olla Pohjois-Euroopan valtioiden päämiesten asialistalla.

Kolmanneksi voisi nostaa maailman lisääntyvän kiinnostuksen hyvinvointiin. Missään maailmassa luonto ei tuota tällä leveyspiirillä niin paljon erilaisia luonnontuotteita kuin Pohjoismaissa. Arktiset aromit ja luonnostaan terveysvaikutteiset tuotteet ovat tarpeen koko maailmalle. Ne tuovat lisäpotkua jo nyt esimerkiksi suomalaisen Lumenen kautta koko maailmaan.

Avainasemassa edellä mainittujen trendien ja niihin kytkeytyvien elinkeinoalojen kehittymiselle on osaamisen, muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen, ennakoiva suuntaaminen ja logistiikan kehittäminen. Muun muassa Oulun yliopisto on profiloitumassa pohjoisten teemojen osaajaksi. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia pitää edelleen korostaa, koska nykyinen kehitys on johtamassa myös ongelmiin. Esimerkiksi kaivosmiehiä ollaan tuomassa Lappiin jo ulkomailta osaavan työvoiman puuttuessa. Tärkein ja kiireellisin ennakointia ja yhteistä näkemystä vaativa logistiikan teema on pohjoisen rautatieverkon piirtäminen kartalle visiona ja yhteisenä tahtotilana. Yksittäisten kaivosyhtiöiden radanpätkien tulisi rakentaa yhteistä rata- ja elinkeinovisiota. Potentiaalisten kaivosten arvo Suomessa on Etlan tuoreen selvityksen mukaan lähes 300 miljardia euroa, näihin liittyy logistiikan kehittämishankkeita, joiden ratkaisumalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Norjalainen Yara on suunnittelemassa Soklin-kaivokselle rataa Murmanskin Kovdorin jalostuspisteeseen ennalta suunnittelemattomaan paikkaan, mikä osoittaa että se ei perustu yhteiseen tahtotilaan. Kaavoitus ei ole ollut ajantasalla. Yhteinen näkemys rataverkkovisiosta on puuttunut.

Rataverkossa tärkeintä on kytkeytyminen Venäjän rataverkkoon, Koillisväylään ja Aasiaan, joiden liikenne ja painoarvo on kasvamassa. Ilmaliikenteessä Suomi on jo pystynyt hyödyntämään strategisen pohjoisen sijaintinsa Euroopan ja Aasian välissä. Nyt sama pitää pystyä tekemään meriliikenteessä ja siihen liittyvässä arktisen teknologian osaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää aitoa kykyä rakentaa yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa, etenkin Venäjän kanssa.

Pohjoisuudessa maailman suurimmalla valtiolla Venäjällä on keskeisin rooli. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän päämielenkiinnon pohjoiseen. Venäjän intressi Koillisväylän käytölle on pääasiassa sen omien luonnonvarojen hyödyntämissä, mutta tarjoaa alustan myös muun kaupallisen liikenteen kehittymiselle Euroopan ja Aasian välillä. Murmansk Hubi on syntymässä ja siihen kytkeytyminen on avainkysymys Suomelle.

Maakuntien ja kehitysyhtiöiden tasolla on päästävä päällekkäisyydestä ja muodollisesta yhteistyöstä kumppanuuteen yli hallinnollisten rajojen kotimaassa ja kansainvälisellä tasolla. Aina alueiden yhteistyökään ei riitä kirkastamaan toimijoiden rooleja, vaan tarvitaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtajuutta, jotta pohjoisen suuriin mahdollisuuksiin päästään kiinni.

Luottamus on yhteistyön kriittisin tekijä. Pohjoisuus on rikastanut täällä asuviin keskimääräistä enemmän luottamusta. Olosuhteissa on selvitty yhteistyössä naapurin kanssa. Tästä kertovat runsas yhdistysten määrä ja maailmalla tuntematon talkootoiminta. Tätä ainutlaatuista luottamusta voidaan kutsua ”pohjoiseksi luottamukseksi”. Se toimii kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön perustana, esimerkkinä Elävä itämeri-säätiön toiminta.

Luottamuksen vahvistamisessa auttavat tunnetuimmat tulevaisuuden tutkimuksen ja tekemisen menetelmät. Nyt tarvitaan kattavaa pohjoisen tutkimusohjelmaa, jolla poimitaan kaikki pohjoisen mahdollisuuksiin liittyvät heikot signaalit.

Mika Perttunen
Kirjoittaja on Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmajohtaja.

Yrjö Myllylä
Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä työskentelevä erikoistutkija. Hän on tehnyt väitöskirjan Murmanskin alueen taloudellisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta vuoteen 2025.

Suositeltavia aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Koillis-Suomen Tulevaisuusverstas

2. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

3. ”The Future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi-panels”

4. Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN

5. ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

6. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

7. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

8. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

9. ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

10. ”Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto”