RD Info 1/2023: Parhaimmilla ennakointimalleilla ja koulutuksella elinvoimaa – toimialakartoituskonseptilla työmarkkinat tasapainoon, kasvun porrasmallilla kannattavaan kasvuun!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

RD Info 1/2023: Parhaimmilla ennakointimalleilla ja koulutuksella elinvoimaa – toimialakartoituskonseptilla työmarkkinat tasapainoon, kasvun porrasmallilla kannattavaan kasvuun!

Kannattavan kasvun johtaminen – keskeneräisyyden taidetta – ajankohtainen kirja

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Kansallisen kirjakaupan tiedot:

Tuotetiedot

Kasvupolut Oy:n YTT Yrjö Myllylän johdolla toteuttama Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimus luo uusia, havahduttavia näkökulmia PK-yritysten kasvuun. Tutkimuksen tiedot hyödyttävät erityisesti pk-yrittäjiä, yritysten johtoa sekä hallituksen jäseniä. Käsikirja on perusteos kaikille kasvua tavoitteleville ja kasvuvaiheessa oleville pk-yrityksille.

Suomessa on paljon pk-yrityksiä, joiden on vaikea löytää aitoa tukea tai tehokasta valmennusta erilaisiin liiketoiminnan haasteisiin. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy teki tutkimuksen kannattavan kasvun johtamisesta YTT Yrjö Myllylän johdolla. Tutkimusraportissa kuvataan yrityksen kasvun vaiheet, jotka sijoittuvat kuudelle eri portaalle. Jokaisella portaalla on omat kriittiset kasvutekijät, jotka yrityksen tulee tunnistaa kasvun takaamiseksi. Yrityksen kasvuvaiheen ja kriittisten kasvutekijöiden tunnistaminen auttaa näkemään kasvun esteet ja mahdollisuudet ja tätä kautta avaa tien tasaiseen kasvuun. Tutkimus osoitti, että yritys voi kasvaa nopeasti, kun kriittisiin kasvutekijöihin reagoidaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Keskeinen lähtökohta tässä tutkimuksessa oli tutkia liiketoimintalähtöistä kasvua ns. tiede- ja teknologialähtöisyyden sijaan. Liiketoimintalähtöisyys tarkoittaa syvälliseen asiakasymmärrykseen perustuvaa jatkuvaa liiketoiminnan luomista ja kehittämistä. Lähtökohtana oli toimintaympäristössä vuoteen 2027 asti vaikuttavien ”Pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen vaikuttavien muutostrendien” tunnistaminen, jotka vaikuttavat liiketoiminnan eri vaiheissa. Menetelmäksi valittiin tunnetuin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, Delfoi-menetelmä.

Tutkimusraportin mukaan kriittisimpiä kasvutekijöitä ovat 1. Johtaminen, 2. Myynti, 3. Talous, 4. Arvot, isio ja missio sekä 5. Strategia ja tavoitteet. Seuraavat teemat olivat 6) Ihmiset ja henkilöstö, 7) Asiakashankinta, 8) Kansainvälistyminen, 9) Omistus, 10) Rahoitus, 11) Henkilökohtainen kehittyminen, 12) Tiedonhallinta. Kriittisten kasvutekijöiden tärkeys vaihtelee portaittain ja on kuvattu tarkoin tässä raportissa.

Tärkeimpiä johtopäätöksiä on liiketoimintakeskeisen kasvuvalmennuksen arvostuksen nostamisen tarve tiede- ja teknologialähtöisen toiminnan rinnalla. Jatkotoimenpiteinä suositellaan, että kasvuyrityksissä tunnistetaan jatkuvasti kasvuvaihe ja sen kriittiset kasvutekijät. Yhteistyö yksityisten kasvuvalmentajien ja kasvun kokeneiden yrittäjien kanssa tukee tavoitetta. Julkinen innovaatioympäristö voi tukea kasvua tutkimus- ja kehittämisohjelmalla. Liiketoimintakeskeisyys on syytä implementoida myös nykyisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin hyödyntäen yksityisiä kasvuyrityksiä ja ennen muuta aiheeseen keskittyneitä valmennusyrityksiä. Yrittäjälähtöisen liiketoiminta- ja kasvuvalmentajien koulutus ja kehittämisohjelmien rahoitus on keskeinen mahdollisuus lisätä julkisen innovaatioympäristön vaikuttavuutta.

Ennakoinnin tunteet ”RD sovelluksissa” – toivo, innostus, luottamus

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Ykkösaamussa puhuttiin ennakoinnin tunteesta. Siinä todettiin, että toivo laittaa tavoittelemaan epätodennäköisiä asioita, kuten tieteen rahoitusta Suomesta, jossa tiettävästi samaan aikaa kansallista tiederahoitusta leikataan. Minua haastettiin Facebookissa ottamaan kantaa keskusteluun, mitkä ovat ennakoinnin tunteita.

Omista johtamistani ennakointiprojekteista, joissa katson soveltavani ns. ”RD Konseptia” joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä, voisin sanoa, että tyypillisessä riittävästi resurssoidussa ennakointiprosessissa ohjausryhmät ja laajemmin osallistujat kokevat pääasiassa seuraavia tunteita: toivo, innostus, luottamus. Nämä tunteet koetaan lähtökohtaisesti 1/2 vuoden työpanosta resurssoivassa hankkeessa jo hyvin, ja sitä voimakkaammin, mitä enemmän resursseja on. Lisäresursseilla mm. vahvistetaan ja juurrutetaan toimintamalleja, joilla tunteet saavat yhä kestävämmän maaperän.

Hankkeen alussa voi jotkut olla luonnollisesti pienellä kysymyksellä, että mitähän tuosta tulee, mikä se tuollainen hankkeen aikainen viestintäsuunnitelma on yms. kysymyksillä.

Kun Delfoi-prosessi on saatu käyntiin ja ensimmäisen Delfoi-paneelin yhteenvetotulokset esitellään, on havaittavissa ja aistittava TOIVO, kun yhteinen näkemys toimintaympäristön muutoksesta ja tavoitteista hahmottuu, syntyy ikään kuin visio, mitä kohti halutaan mennä. Tässä vaiheessa on jo havaittavissa myös selvä INNOSTUS, joka vahvistuu hankkeen edetessä tulevilla Delfoi-haastattelukierroksilla tai Tulevaisuusverstaissa.

Kun jo ensimmäisen varsinaisen laajemman ja strukturoidun haastattelukierroksen jälkeen, mutta etenkin toisen, jälkeen on jo jatkotoimenpiteet hahmollaan ja niitä käytännössä osin jo laitetaan toimeen, on havaittavissa LUOTTAMUS (ks. esim. VNK-blogiartikkelini luottamuksesta). Luottamus syntyy mm. konkreettisten tulosten ja hyötyjen kautta.

Kaikkinensa tunteet voidaan kuvata seuraavasti RD konseptin mukaisessa toteutuksessa. Kaava on toistunut jo 25 vuotta.

1. Joku uskaltaa ottaa riskin ja palkata hommiin/antaa toimeksiannon (lopputulosta, kun ei voi täsmällisesti tietää, mutta 2-10 kohdat tapahtuvat).

2. Joukoissa jotkut yksittäiset epäilevät uusia toimintatapoja.

3. TOIVO syntyy, yhteinen näkemys, visio, ongelman ratkaisussa

4. Kehittämisen painopisteet ja konkreettisemmat toimenpidesuositukset hahmottuvat.

5. INNOSTUS, viimeistään 1. Delfoi-haastattelukierrosten tulosyhteenvedon jälkeen, jo edellisessä kohdassa.

6. Tuloksia, käytännön toimenpiteitä eri organisaatioissa. Erilaista näkyvää saadaan aikaan, esim. uusia koulutusohjelmia tai sisältöjä.

7. LUOTTAMUS syntyy.

8. ENERGISOITUMINEN eli VOIMAANTUMINEN. Syntyy myös halu jatkaa periaatteessa yhteistyötä ”RD Konseptin” kanssa (projektikulttuurissa julkisella puolella haastavaa, pallo tilaajalla, poikkeuksiakin.)

9. Hankkeen osalliset ja osattomat hyötyvät ja keräävät pisteet, saavat ylennyksiä.

10. Joku vaihtaa työpaikkaakin johtopäätöksenä.

Ehkä kiteyttäisin kolme tärkeintä tunnetta kauttani saatujen hankkeiden tuloksena: TOIVO-INNOSTUS-LUOTTAMUS. Eli RD sovellukset tuottavat ennen muuta TIL-tunteita, mutta tilaajapalautteen mukaan myös E:tä pitäisi pitää esillä, eli ENERGISOITUMINEN, siis, TILE-tunteita.