Teknisen palvelun työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) raportti ajankohtainen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

Varsinais-Suomen Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) on sisällön puolesta edelleen ajankohtainen. Raportti on toteutettu EU:n parhainta alueellista ennakointikäytäntöä noudattaen, minkä kehittämiseen RD Aluekehitys on osallistunut ratkaisevalla panoksella. Tämän case-raportin Varsinais-Suomen TE-keskuksen sivuilla julkistettu lehdistötiedote on raportin tietojen jälkeen alla.

Vastaavalla konseptilla pitäisi tehdä tutkimuksia ajankohtaisissa toimialateemoissa eri alueilla, mmm. kaivostoiminnassa. Samalla on syytä huomata, että EU-tunnustus tuli myös public-private TKTT-konseptin toteutuksesta, mikä on tärkeää huomata sen lisäksi, että public-private toteutus on kehittänyt konseptia palkintoon johtavalla ratkaisevalla tavalla. EU siis kannustaa tunnustuksellaan muitakin kuin Varsinais-Suomen ELY-keskusta avamaan toteutus ainakin osittain yksityisille palvelun tuottajille.

Myllylä, Yrjö (2008). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2008 – Yhteenveto teknisen palvelun työnantajahaastatteluista ja asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1/2009.

Teknisen palvelun Tiivistelmäesite avautuu tästä.

***
VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS TIEDOTTAA

Merja Heinonen, Pvm 15.4.2009, Julkaistavissa heti
040 595 4920

Tekninen palveluala Varsinais-Suomessa:
UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA ETSITTÄVÄ MM. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNOLOGIAN ALOILTA

Varsinais-Suomen teknisen palvelualan yritykset eli insinööritoimistot ja muut alan kehittämiseen vaikuttavat toimijat pitävät ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja selvittämistä kiireellisenä. Uusia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia voi olla muun muassa jätteiden hyötykäytössä, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, energiansäästöteemassa, lähialueiden energiainvestoinneissa ja kuljetuksissa, Aasian kasvavissa tarpeissa ja jopa Itämeren suojeluun liittyvissä ratkaisuissa. Myös nykyiseen taloustilanteeseen liittyvä työvoimakoulutus ja teknikkotason koulutuksen kehittäminen osana ammattikorkeakoulun toimintaa ovat tärkeitä jatkotoimien kohteita. Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen TE-keskuksen toteuttamasta teknistä palvelualaa koskevan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT) loppuraportista. Loppuraportti jatkotoimenpidesuosituksineen ja tiivistelmä löytyvät osoitteesta www.luotain.fi / esitykset ja linkit > TKTT-yhteenvetoraportit.

TKTT-tutkimuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstö haastatteli 29 insinööritoimiston edustajat Varsinais-Suomen eri TE-toimistojen alueilla syys-marraskuun aikana 2008. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli 779 henkilöä. Yritykset edustivat noin kolmannesta Varsinais-Suomen kaikkien teknisen palvelualan yritysten henkilöstöstä. Alan yritykset voidaan jakaa riippumattomiin toimistoihin, kuten usein vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamiseen liittyvät toimistot sekä teollisuuden projekti-insinööritoimistoihin, kuten vaikkapa koneita ja kuljetusvälineitä tai niiden osakomponentteja suunnittelevat ja toimittavat toimistot. Haastateltavat yritykset käsittivät molempien pääryhmien toimistoja.

Verkostot ja projektiosaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia
Tutkimuksen aikana laaditun SWOT-analyysin tuloksena toimialan tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat verkostot ja kokonaistoimittamisen tuotteet ja osaaminen, monipuolinen kokemus ja osaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne, erikoisosaaminen ympäristötekniikassa, arktinen meriteollisuus ja projektiosaaminen. Merkittävimpinä heikkouksina pidetään yritysten pientä kokoa ja kapeita toimialoja, kaukomaille kansainvälistymistä haittaavaa sijaintia, tekniikan korkeakoulutuksen vähäisyyttä ja puuttumista osin kokonaan, pulaa kokeneista ammattilaisista sekä suunnittelupuolen vähäistä verkottumista. Tärkeimpinä mahdollisuuksina nähdään innovatiivinen tuotekehitys, voimien yhdistäminen (erityisesti yritykset ja oppilaitokset), arktisen osaamisen myyminen ja hyödyntäminen, Venäjän ja Kiinan rajattomat markkinat. Uhkina nähdään mm. laman pitkittyminen (mm. hiljaisen tiedon siirrossa tulee katkoksia), Aasian kasvun huomiotta jättäminen, teknisten palvelualojen siirtyminen pois Suomesta, konepajojen siirtyminen ulkomaille ja henkilöstön saanti.

Tutkimukseen yhteydessä toteutetun Delfoi-kyselyn mukaan keskeisimmät, alan ulkopuolelta tulevat muutostrendit Varsinais-Suomessa ovat toimintojen verkottuminen, ekokilpailukyky, finanssikriisi, globalisoituminen ja tietoteknologinen kehitys. Alalle tuo muutoksia myös mm. mallintavan suunnittelun yleistyminen, rakennuttaminen ja asiakkaiden asioiden hoito kapealla alueella, kuten lupaprosesseissa. Niin ikään kiinteistöjen energiatodistusten laadinta saattaa tarjota yhden lisätyömahdollisuuden alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tulevaisuuskuva.

Teknisen palvelun henkilöstö kasvanut yli 10 % 2000-luvulla
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alan liikevaihto on noussut Varsinais-Suomessa 56 % vuodesta 2000 vuoteen 2006; liikevaihto vuonna 2006 oli 497,8 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana henkilöstön määrä on kasvanut 10,9 %, ollen 2752 henkeä vuonna 2006. Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat työvoiman määrän tästä eteenpäin kasvavan puolessa vuodessa 2,3 % ja vuoden kuluttua 4,4 %. Haastatteluhetkellä ei talouskriisin vaikutuksia tosin välttämättä osattu ottaa vielä täysimääräisesti huomioon

Koulutukselle kysyntää
Toimialalla välittömästi koulutustarpeessa on 135 henkilöä ja seuraavan vuoden kuluessa 94 henkeä. Eniten koulutusta kaivataan koneinsinööreille Turun alueella: 103 henkilöä välittömästi ja vuoden kuluttua 48 henkeä. Kysyntää olisi etenkin laatu- ja kielikoulutukselle. Myös rakentamisen alalla on merkittävää koulutustarvetta. Välittömästi koulutusta vailla on 28 ja vuoden kuluttua 40 henkilöä. Aiheena näissä muun muassa suunnitteluun vaikuttavat EU-direktiivit.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpide-ehdotukset ovat toimeenpantuna innovaatioita
Tutkimuksen pohjalta syntyi yhteensä 14 konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla toimialaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeimmiksi nousivat Ympäristö- ja energiateknologian uudet liiketoimintamahdollisuudet –selvityksen tekeminen, toimialaa koskevan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian laatiminen, henkilöstön kouluttaminen matalasuhdanteen aikana sekä arktisen kuljetus- ja energiateknologian toimittamisen yhteistyömahdollisuudet.

Tiedotteen liitteenä on seuraavat taulukot:
· yritysten arvioima suhdannetilanne toimialalla nyt ja vuoden kuluttua
· työvoiman käyttöaste toimialalla
· työvoimatarpeen kehitys seuraavien viiden vuoden aikana
· yhteenveto toimialan kehittämisen jatkotoimenpiteistä

Lisätietoja:
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22718, sähköposti jouni.marttinen@te-keskus.fi;

Yksikön päällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22771, sähköposti tuula.purmonen@te-keskus.fi;

Tutkimuskonsultti, alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD, puh. 0500 450 578, sähköposti yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

***

Ks. myös

Suomen Yrittäjien tiedote em. TKTT-konseptin julkistamisesta tästä.

Ks. blogiartikkeli EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) konsepti valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, sivu 3.

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi em. lisäksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011, lopullinen versio http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf. Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

”Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteistyö”

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuudesta Suomen kilpailuetuna:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 12.8.2011.

Ks. myös: Jaakonsaari, Liisa (2011). Pohjois-Suomesta koko Suomen teollinen veturi. Kaleva, Alakerta 23.8.2011.

Kaleva Alakerta 120811

Asiaa on em. kirjoitusta hiukan laajemmin pohdittu alla olevassa artikkelin taustakirjoituksessa.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuudesta Suomen menestyksen perusta ja talouselämän veturi

Elämme murrosaikaa. Muun muassa maailmantalouden entisten mahtien valta murenee, entiset uskomukset ja toimintamallit eivät toimi. Murrosajasta voidaan selvitä parempaan tulevaisuuteen, jos on toivoa ja näkemystä tulevaisuudesta, yhteistyötaitoa, osaamista ja resursseja. Suomi tarvitsee nyt näitä kaikkia. Barack Obaman nousi USA:n presidentiksi amerikkalaisia yhdistäviä tekijöitä korostamalla. Pienelle Suomelle yhdistävien tekijöiden löytäminen on vieläkin tärkeämpää. Pohjoisuus on tähän aikaan sopiva yhteinen tekijä, jolla on yhä enemmän kysyntää maailmassa. Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia joidenkin lähteiden mukaan. Tämä koko Suomea koskeva kilpailuetu olisi syytä havaita nyt, kun nykyisten ja tulevien suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa.

Mihin pohjoisuuteen liittyviin trendeihin Suomen tulisi ensisijaisesti tarttua? Ensiksikin Maailmantalouden kasvu nostaa raaka-aineiden hintoja. Uusi energiatuotannon ”Lähi-itä” syntyy lähialueillemme. Etelä-Afrikan mineraalirikkauksiin verrattavia esiintymiä ja jalostustoimintaa muun muassa Murmanskin läänin alueella, ja merkittäviä esiintymiä myös muualla Koillisväylän varrella. Suomen maaperässä on runsaasti harvinaisia aiemmin hyödyntämättömiä maametalleja. Tärkeätä on huomata, että suuri pitkäaikaista tuottoa hakeva pääoma, kuten eläkevarat, hakeutuvat ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan.

Suomessa on totuttu suunnittelemaan kylmässä toimivia koneita ja laitteita. Tätä osaamista tarvitaan nyt pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämisessä, arktista ympäristöä säästävissä ratkaisuissa ja turvallisuuden tuottamisessa. Lapin nopeimmin kasvava yritys Paakkola Conveyors on kaivoksille kuljetinlaitteita valmistava yritys Kemi-Tornion alueella, Koillisväylään liikenteeseen tarkoitettuja moottorin osia tehdään Telatekin tehtaalla Koillis-Suomessa Taivalkoskella. Maailmanluokan arktisen öljyntorjunta-alan yritys Lamor sijaitsee Porvoossa. Helsingissä sijaitsee arktisen meriteknologiaosaamisen keskus, joka on tuonut mukaan niin eteläkorealaiset kuin venäläisetkin sijoittajat muun muassa Helsingin telakan omistajiksi. Itämeren liikennejärjestelmä- ja turvallisuusmallit voidaan viedä Jäämeren alueelle. Oululaisella pesulalla riittää töitä Lapin kaivosmiesten älyvaatteiden pesemisessä. Nämä ovat vain esimerkkejä mahdollisuuksistamme.

Toiseksi suuret mahdollisuudet liittyvät myös matkailun kasvuun. Olemassa oleville merkittäville matkailualueille on luotava vahva pohjoinen vaihtoehto yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. On esiinnyttävä jatkuvasti merkittävimpien matkailumedioiden kansisivuilla, luontodokumenteissa ja sähköisissä välineissä, jotta kansainvälisellä matkailijalla olisi aito mahdollisuus valita pohjoinen. Se onnistuu vain voimat kokoamalla. Matkailun kehittäminen tulee olla Pohjois-Euroopan valtioiden päämiesten asialistalla.

Kolmanneksi voisi nostaa maailman lisääntyvän kiinnostuksen hyvinvointiin. Missään maailmassa luonto ei tuota tällä leveyspiirillä niin paljon erilaisia luonnontuotteita kuin Pohjoismaissa. Arktiset aromit ja luonnostaan terveysvaikutteiset tuotteet ovat tarpeen koko maailmalle. Ne tuovat lisäpotkua jo nyt esimerkiksi suomalaisen Lumenen kautta koko maailmaan.

Avainasemassa edellä mainittujen trendien ja niihin kytkeytyvien elinkeinoalojen kehittymiselle on osaamisen, muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen, ennakoiva suuntaaminen ja logistiikan kehittäminen. Muun muassa Oulun yliopisto on profiloitumassa pohjoisten teemojen osaajaksi. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia pitää edelleen korostaa, koska nykyinen kehitys on johtamassa myös ongelmiin. Esimerkiksi kaivosmiehiä ollaan tuomassa Lappiin jo ulkomailta osaavan työvoiman puuttuessa. Tärkein ja kiireellisin ennakointia ja yhteistä näkemystä vaativa logistiikan teema on pohjoisen rautatieverkon piirtäminen kartalle visiona ja yhteisenä tahtotilana. Yksittäisten kaivosyhtiöiden radanpätkien tulisi rakentaa yhteistä rata- ja elinkeinovisiota. Potentiaalisten kaivosten arvo Suomessa on Etlan tuoreen selvityksen mukaan lähes 300 miljardia euroa, näihin liittyy logistiikan kehittämishankkeita, joiden ratkaisumalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Norjalainen Yara on suunnittelemassa Soklin-kaivokselle rataa Murmanskin Kovdorin jalostuspisteeseen ennalta suunnittelemattomaan paikkaan, mikä osoittaa että se ei perustu yhteiseen tahtotilaan. Kaavoitus ei ole ollut ajantasalla. Yhteinen näkemys rataverkkovisiosta on puuttunut.

Rataverkossa tärkeintä on kytkeytyminen Venäjän rataverkkoon, Koillisväylään ja Aasiaan, joiden liikenne ja painoarvo on kasvamassa. Ilmaliikenteessä Suomi on jo pystynyt hyödyntämään strategisen pohjoisen sijaintinsa Euroopan ja Aasian välissä. Nyt sama pitää pystyä tekemään meriliikenteessä ja siihen liittyvässä arktisen teknologian osaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää aitoa kykyä rakentaa yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa, etenkin Venäjän kanssa.

Pohjoisuudessa maailman suurimmalla valtiolla Venäjällä on keskeisin rooli. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän päämielenkiinnon pohjoiseen. Venäjän intressi Koillisväylän käytölle on pääasiassa sen omien luonnonvarojen hyödyntämissä, mutta tarjoaa alustan myös muun kaupallisen liikenteen kehittymiselle Euroopan ja Aasian välillä. Murmansk Hubi on syntymässä ja siihen kytkeytyminen on avainkysymys Suomelle.

Maakuntien ja kehitysyhtiöiden tasolla on päästävä päällekkäisyydestä ja muodollisesta yhteistyöstä kumppanuuteen yli hallinnollisten rajojen kotimaassa ja kansainvälisellä tasolla. Aina alueiden yhteistyökään ei riitä kirkastamaan toimijoiden rooleja, vaan tarvitaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtajuutta, jotta pohjoisen suuriin mahdollisuuksiin päästään kiinni.

Luottamus on yhteistyön kriittisin tekijä. Pohjoisuus on rikastanut täällä asuviin keskimääräistä enemmän luottamusta. Olosuhteissa on selvitty yhteistyössä naapurin kanssa. Tästä kertovat runsas yhdistysten määrä ja maailmalla tuntematon talkootoiminta. Tätä ainutlaatuista luottamusta voidaan kutsua ”pohjoiseksi luottamukseksi”. Se toimii kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön perustana, esimerkkinä Elävä itämeri-säätiön toiminta.

Luottamuksen vahvistamisessa auttavat tunnetuimmat tulevaisuuden tutkimuksen ja tekemisen menetelmät. Nyt tarvitaan kattavaa pohjoisen tutkimusohjelmaa, jolla poimitaan kaikki pohjoisen mahdollisuuksiin liittyvät heikot signaalit.

Mika Perttunen
Kirjoittaja on Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmajohtaja.

Yrjö Myllylä
Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä työskentelevä erikoistutkija. Hän on tehnyt väitöskirjan Murmanskin alueen taloudellisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta vuoteen 2025.

Suositeltavia aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Koillis-Suomen Tulevaisuusverstas

2. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

3. ”The Future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi-panels”

4. Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN

5. ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

6. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

7. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

8. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

9. ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

10. ”Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto”

Pietarin telakkayhteistyö – arktisen meriteknologiaosaamisen klusterin rakentaminen Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueelle

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

Raportissa on esitetty yhteensä 70 hankealoitetta. Ajankohtaisena (ks. mm. Turun Sanomien pääkirjoitus 17.7.2011: ”Pietarista vetoapua myös Turulle”) voisi mainita alla olevat neljä (raportin sivu 51, ja 46-47).

Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet (48). Pietarin telakalla on rakennettu viime vuosina mm. öljynkuljetukseen tarkoitettuja sukkula-aluksia arktisille alueille, joita suomalaiset ovat suunnitelleet. Alukset pystyvät kulkemaan jäissä itsenäisesti mm. Suomessa kehitetyn Azipod®-voimansiirtojärjestelmän vuoksi. Näitä aluksia on suunnitellut myös Helsingissä toimiva Aker Arctic Technology Oy. Tulisikin tutkia tarkemmin minkälaisia mahdollisuuksia olisi lisätä suomalaisten roolia näiden alusten rakentamisessa ja muussa telakan tuotannossa.

Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms. (47). Suomalaiset ovat jo Neuvostoliiton aikana pyrkineet osallistumaan Viipurin telakan offhore-yhteistyöhön mm. Rauma-Repolan toimesta (Talvitie 2010). Viime aikoina aktiivista tuotannollista yhteistyötä ei ole tässä määrin pyritty rakentamaan. Viipurin telakka on yksi arktisten alueiden offshore-ratkaisujen toimittaja ja suomalaista osaamista on jonkun verran toimitettu täällä koottuihin tuotteisiin (mm. erikoisteräkset ja osakomponentit öljynporauslauttoihin). Olisikin systemaattisemmin pyrittävä kartoittamaan ja edistämään suomalaisten etenkin pk-yritysten verkottumista Viipurin telakan offshore-ratkaisuihin.

”Viipuri-option ” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore- ja arktisen laivanrakennukseen liittyvän osaamisen viemisessä Viipurin ja Pietarin telakoiden tarpeisiin (34). Viipuri-optio on paljon mahdollisuuksia sisältävä käsite. Sen perusajatus tässä on, että Viipuri on lähellä Pietaria ja Suomea ja muodostaa sillanpään maiden välillä. Suomalaisten luontainen mielenkiinto ja halu Viipurin alueen ja Karjalan kannaksen taloudelliseen kehittämiseen tulisi käyttää hyväksi. Myös kansainväliset toimijat, kuten EU, olisi mahdollisesti saatavissa mukaan. Jo Neuvostoliiton aikana Rauma-Repola pyrki tekemään yhteistyötä Viipurin telakan kanssa (Talvitie 2010). Tältä pohjalta mm. voisi käynnistää uudentyyppisiä hankkeita, joissa yksi konkreettinen tavoite olisi tukea Viipurin telakan nykyistä toimintaa suomalaisella osaamisella. Telakka mm. rakentaa offshore-tuotteita arktisille alueille. Suomalaiset ovat toimittaneet näihin mm. erikoisteräksiä. Viipuri-optio voisi siis olla offshore-painotteinen optio, energia- ja ympäristöteknologian uusia innovaatioita tuottava optio. Ehkä olisi luotava riittävän korkealla poliittisella tasolla Venäjällä, Suomessa ja EU:ssa yhteinen tahtotila tällaisen kehityksen edistämiseksi, jos aloitetta halutaan edistää.

Erikoisteräkset (öljyn- ja kaasunporaus, laivat, öljy- ja kaasuputket, öljyterminaalit) (46). Käytännön kaupanteossa on osoittautunut, että suomalaiset ovat kyenneet myymään vaativia teräsrakenneratkaisuja mm. Stokmanin öljykentän koeporauslauttoihin liittyen. Nämä lautat on koottu mm. Viipurin ja Arkangelin alueen telakoilla. Erikoisteräksiä on toimitettu mm. Pohjois-Pohjanmaalta Raahen ja Oulun seuduilta Oy SteelDone Group Ltd -yhteenliittymän nimissä. Suomalaisten vahvuuksia on myös ruostumattomat teräsrakenteet. Onkin jatkettava osaamiskeskus- ja muilla ohjelmilla osaamisen kehittymistä vaativissa teräsrakenneratkaisuissa ja pyrittävä vastaamaan innovaatioympäristöä, mm. koulutusta, tuotekehitystä ja tutkimusta kehittämällä, alan yritysten toiveisiin. Olisiko Suomella mahdollisuuksia myös öljy- ja kaasuputkien toimittamisessa? Jotkut putkihankkeet Venäjällä ovat olleet viime aikoina aikataulustaan jäljessä putkitoimitusten viivästymisen vuoksi.

***
Kirjoittaja on osaltaa edelleen valmis edistämään arktisen alueen osaamisen klusteroitumista sovelluksissaan mandaatin saatuaan.

Ks. myös mm. seuraavat blogiartikkelit

”Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN”.

”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”