Lapin Kansa Alakerta 13.4.2012

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Arto Lahti (2012). Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään. Lapin Kansa, Alakerta 13.4.2012

Epävarmoihin investointihankkeisiin panostamisen sijaan Pohjois-Suomen pk-yritysten on tähdättävä strategisiin liittoumiin Suomessa ja kansainvälisesti

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä enemmän merestä ja maaperän rikkauksista” (TEM 43/2010). Tämä on myös pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus. ”Pohjoinen ulottuvuus on Suomen suurin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla.”

Pohjoisuuteen kohdistuva globaali kasvava kysyntä voi muodostua Suomen talouselämän vahvaksi veturiksi. Suurvaltojen mielenkiinto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti pohjoista kohtaan. Suurvaltojen geopoliittisten intressien muutos vaikuttaa aina globaalisti ja vaikuttaa pientenkin maiden ja yritysten mahdollisuuksiin. Intressien muutos ”mullistaa alueiden Euroopan” tuoden siihen merkittävän uuden ulottuvuuden, jossa Suomen painoarvo nousee rikkaiden luonnonresurssiensa, maantieteellisen asemansa ja kansakunnan yhteistyökykyisyyden vuoksi. Suomella on momentum – astua vetämään kokonaiskehitystä Euroopan pohjoisen ulottuvuuden osalta.

Pohjoisuuden kysyntään vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi rajallisten raaka-aineiden – kuten öljyn ja mineraalien – kohoavat hinnat mm. maailman väestökasvusta ja maailmantalouden kasvusta johtuen. Teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot luonnonvarojen kustannustehokkaaksi hyödyntämiseksi on myös merkittävä tekijä. Suomessa on paljon korkeatasoista logistista osaamista, jota tarvitaan luonnovarojen ekotehokkaassa ja tuottavassa hyödyntämisessä. Neuvostoliiton hajottua Venäjän mielenkiinto on siirtynyt sille elintärkeään pohjoiseen mm. eteläisten öljy- ja kaasurikkaiden osavaltioiden itsenäistyttyä. Venäjä on pakotettu kehittämään Koillisväylää luonnonvarojensa hyödyntämiseksi. Tähän prosessiin tukeutuen myös muu rahtiliikenne Euroopan ja Aasian välillä voi kehittyä. Globaali ilmastonmuutos vauhdittaa kehitystä, jos yksivuotisen jään osuus kasvaa Jäämerellä paksun monivuotisen jään vähetessä.

Pohjoisuuden nousussa kysymys on keskeisimmin luonnonvarojen hyödyntämisestä ja niiden hyödyntämiseen liittyvästä logistiikan kehittämisestä. Luonnonvarat ja keskeiset logistiset reitit ja ratkaisut ovat tyypillisesti valtioiden intressipiirin ytimessä, vaikka Suomi on viime aikoina antanut markkinavoimille lisää tilaa mineraalien ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Suomi on vähentänyt valtion roolia niin logistiikassa kuin aiemmin luonnonvaroja hallinneissa suuryrityksissämme. Huomiota on sen sijaan kiinnitetty erilaisten palveluiden tuottamiseen, jotka yritykset voisivat hoitaa. Olemme uskoneet osaamiseen ja korkean teknologian merkitykseen irrottaen sen luonnonvarojen välittömästä hyödyntämisestä. Maaperämme hyödyntäminen on jätetty ulkomaalaisille, mikä on johtamassa Suomen kansantaloutta tytäryhtiötalouteen. Hitechin osuus maailmankaupasta on kuitenkin alle 10 %, josta Kiina hallitsee jo puolta osaa. Suuri pääoma hakeutuu rajallisia luonnonvarojen hyödyntäviin toimintoihin hitechin sijaan.

Uudessa luonnonvarojen hyödyntämistä ja logistiikkaa painottavassa kehitysvaiheessa valtion ja yritysten on mietittävä roolinsa uudelleen. Pörssiyhtiöiden rakentamisen lisäksi valtiota tarvitaan rakentamaan suhteita muihin pohjoisen valtioihin yhdessä meidän suuryritysten ja niiden kanssa verkottuvien pk-yritysten kanssa.
Pohjoisen ulottuvuuden asiat kuuluvat vahvasti pääkaupungeissa oleville yritysjohtajille ja valtion päättäjille. Lappi tarvitsee tukea ja verkostumista Pohjoisen ulottuvuuden strategian toteutuksessa, koska lopulta linjaukset ja suuret päätökset tehdään pääkaupungeissa pohjoisen luonnonvarojen ja logistiikan hyödyntämiseksi, mistä kertoo mm. tuore Suomen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Venäjän federaation teollisuus- ja kauppaministeri Victor Hristenkon yhteisymmärryspöytäkirja laivanrakennuksen ja arktisen meritekniikan kehittämiseksi.

Mielestämme oikea strategia alueilta ei ole yksittäisiin jopa epävarmoihin hankkeisiin panostaminen, kuten Stokmanin kaasukentän investointeihin tähtääminen – vaan strateginen liittoutuminen oikeiden ”pelureiden” kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. On erittäin tärkeää Pohjois-Suomen menestymisen kannalta, että sen ja Etelä- ja Länsi-Suomen yritysten välille luodaan toimivia verkostosuhteita, jossa strategisena päämääränä on aktiivinen yhteistoiminta pohjoisilla alueilla. Esimerkkinä on Espoossa pääkonttoriaan pitävä Talvivaaran kaivosyhtiö tai joulukuussa 2010 perustettu venäläis-eteläkorealainen Arctech Helsinki Shipyard, jotka ovat tarjonneet suoraan tai välillisesti työ- ja kasvumahdollisuuksia jo monille Pohjois-Suomen pk-yrityksille.

Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija
RD Aluekehitys Oy

Jari Kaivo-oja
Dosentti, Lapin yliopisto,
Neuvonantaja, Crisis Management Initiative,
Tutkija (CHEC-hanke, Suomen Akatemia),
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Arto Lahti
Yrittäjyyden professori
Aalto-yliopisto