Mauri Myllylän 90-vuotispäivän juhlaa vietettiin hänen syntymäpäivänään 8.3.2025 Pyhän Tuomaan kirkossa Oulussa. Paikalla oli etupäässä sisaruksia puolisoineen ja etenkin lapsia perhekuntineen, mutta myös muita sukulaisia, naapureita  ja  tuttavia matkan varrelta. Vieraita oli yhteensä noin 90. Ohjelmassa oli ruokailua ja kahvitarjoilua,  virsilaulua, kummipoikansa Kyösti Pieviläisen juhla- ja hartauspuhe, kuoro- ja muita musiikkiesityksiä sekä lasten ja sisarusten muisteluksia. Keskeinen ohjelmanumero oli myös syntymäpäiväsankarin itsensä pitämä puhe. 

Syntymäpäiväsankarin oman puheen aihe oli kuusi kuvaa. Hän oli poiminut elämästään kuusi tärkeää kuvaa, joista hän tilaisuudessa puhui ja jota täydensi vanhimman poikansa Martti Myllylän sankariin kohdistunut haastattelu.  Lisäksi päivänsankarilla oli kuvista pidempi teksti osallistujille koottuna vihkoseen ”Kuvia elämästäni”. 

Ensimmäinen kuva: Pyhän Tuomaan kirkko

”Lastemme toivoman syntympäiväni 8.3.2025 juhlaan valitsin paikaksi Tuiran seurakunnan Pyhän Tuomaan kirkon Puolivälinkankaalla. Kirkko on rakennettu vuonna 1974-1975 suunnittelukilpailuissa voittaneen arkkitehti Juha Leiviskän ehdotuksen mukaisesti. Tutustuin ikätoveriini Juha Leiviskään vuonna 1954 pyrkiessämme  Teknilliseen korkeakouluun. Olimme majoittuneena samaan huoneeseen Lestadiolaisessa ylioppilaskodissa Helsingin Kruununhaassa, jonne Juhan yksinhuoltaja äiti oli hänet ohjannut ja minut opiskelun aloittanut Anja ja Inkeri siskoni. Tapasimme myöhemmin työtehtävissä kirkon pihan suunnittelussa ja sattumalta eräissä ammatillisissa tilaisuuksisssa ja ulkoilulenkillä Helsingin Kaivopuistossa. Juha pyysi minua Tuiran seurakunnan jäsenä huolehtimaan kirkon arkkitehtuurin säilymisestä keskeisellä alttarialueella ja sen valon suunnissa. Juhan testamantti kohdistuu rakennukseen, joka kamppailee tulevaisuudestaan rakenteellisten vaurioiden kanssa. Museovirasto on esittänyt, että Pyhän Tuomaan kirrkkon päätettäisiin suojella. Toivomme, että myös Jumalan sanan valo säilyisi kirkon suojassa, sanomassa ja tilaisuuksissa.” (Kuvia elämästäni, s. 10.)

Em. kuvan inkressitekstin lisäksi syntymäpäiväsankari oli pyytänyt tekoälyä tekemään yhteenvedon kuvaa ja kaupunkisuunnittelua selittävästä leipätekstistä ja siinä esillä olevista arvoista. Tekoälyn mukaan arvot ovat

1. Sovittelumieli
2. Sopeutuvaisuus
3. Välittäminen
4. Kauneuden arvostaminen
5. Viisaus ja rohkeus
6. Yhteistyö.

Tätä artikkelia kirjoittaessani Maurin päivänä 22.9.2025 on juuri pidetty Juha Leiviskä Symposium.  Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn sivuilla Silja Ylitalo kirjoittaa 17.9.2025:

”Kaksi vuotta sitten kuollut Juha Leiviskä on jäänyt Suomessa hämmästyttävän tuntemattomaksi. Nyt moni Leiviskän rakennuksista on huonossa kunnossa tai vaarassa tulla puretuksi. Alan järjestöt etsivät elokuun lopussa järjestetyssä seminaarissa ratkaisuja ongelmaan.

Pyhän Tuomaan kirkosta (1975) Oulun Puolivälikankaalla sekä Harjun kappelista Mikkelissä on kuitenkin jo aloitettu suojeluprosessi. Leiviskä on suunnitellut vuonna 1937 valmistuneen kappelin korjauksen ja laajennuksen (1998). Kirkkonummen seurakuntakeskus (1984) sen sijaan on päätetty purkaa.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen kertoi panneensa merkille, että Suomessa Juha Leiviskä on arkkitehtuurin alan ulkopuolella lähes tuntematon.”

“Miksi Leiviskä, joka on Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykyarkkitehti, ei ole meille sellaista vakiokamaa kuin Tove Jansson, Alvar Aalto tai Mika Häkkinen? Etenkin kun ottaa huomioon, miten merkittäviä helmiä hänen rakennuksensa ovat”, Savolainen ihmetteli.

Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan. Savolainen huomautti hänen olleen myös suhteellisen merkittävä restaurointiarkkitehti, jonka uudisrakennuksissakin historialla on näkyvä rooli.

“Leiviskän tuotanto ei seuraa nopeasti vanhenevaa valtavirtaa, vaan mielenkiintoisella tavalla hylkii trendejä”, Savolainen luonnehti.

Leiviskän arkkitehtuuria Savolainen kuvasi “nöyräksi ja väistäväksi”.

“Se ei pyri ottamaan liikaa tilaa, vaan kohteliaasti ja sivistyneesti maastoutuu paikkaan. Rakennukset voivat sen vuoksi olla jopa huomaamattomia.”

Savolainen otti puheenvuorossaan kantaa myös Leiviskän rakennusten säilymiseen.

“Kirkko hallinnoi merkittävää osaa rakennusperinnöstämme. On uskomatonta, että niin moni seurakuntien omistamista rakennuksista on menossa vasaran alle”, Savolainen sanoi.

Toisaalta moni seurakunta kamppailee talousvaikeuksien ja pienenevän jäsenmäärän kanssa. Savolaisen mielestä voisikin olla paikallaan pohtia, pitäisikö valtion ottaa isompi rooli kansallisen rakennusperinnön ylläpidossa.

Ihmiset puolestaan voisivat ottaa mallia Leiviskän rakennuksista, Savolainen ehdotti.

“Entä jos välillä itsekin joustaisimme ja olisimme mukautuvia ja nöyriä, eikä aina niin että rakennukset joutuvat väistämään?”

(Lainaukset edellä, SAFA, Silja Ylitalo, 17.9.2025, lue koko teksti täältä.)

Muita syntymäpäiväsankarin esittelemiä kuvia kuudesta kuvasta olivat (kuvat 2-6):

• Taava ja Nestori Toivonen lastenlapsineen Luopioisissa kesällä 1939.
• Oulun Yhteislyseon 8 b luokka 1953,
• Oulun pommituksissa varjeltunut koti Ratakatu 11, kuva Mauri Myllylä 1970
• Oulun kaupungintalo ja pyöräilijä, kuva Mauri Myllylä 2012.
• Harold L. Michael 1920-1999.

Esittelen seuraavassa kuvat 4 ja 6 sekä otteet niihin liittyvistä teksteistä.

Neljäs kuva: Oulun pommituksissa varjeltunut koti, Ratakatu 11

”Kirjassani Isänmaan tiellä 2015 on kertomus Kotirintamalla koettua ja siinä tarinaa rakennuksesta ja siinä asumisesta lapsuudessa vuosina 1938-1953. Sen kirjoitin pojantyttäreni (kirjoittajan) Maria Myllylän pyytämän haastattelun pohjalta. Kotini sijaitsi VR:n konepajan ja ratapihan vieressä, joka alue oli pommitusten kohteena ja kotimme idästä kaupungin keskustaa kohti lentävien pommikoneiden linjalla. Pommituksia oli vuosina 1940-1944 kahdeksana päivänä. Lähin räjähdyspommi tuli kadun toiselle puolelle nukkumassa ollessani ja pari palopommia itse rakennukseen. Jos olisimme ehtineet väestönsuojaan isäni ja naapurimme eivät olisi olleet paikalla niitä sammuttamassa. Kotimme jäi räjähdyksen kuolioon ja säilyi ihmeen kaupalla vaurioitta.Kiveä ja rautaa lensi talomme yli pihalle ja ohi naapureiden puolelle. Sota vakavoitti mieliä. Rukoiltiin. Kotimme säilymisen koin Jumalan varjeluksena.” (Kuvia elämästäni, s. 18.)

Kuudes kuva: Harold L. Michael 1920-1999

Seuraavat tekstiotteet ja esitelty kuva löytyy myös Liikennementorin blogista:

Opettajista nostan esille pääaineeni opettajan professori Harold L Michaelin taianomaisesti mukaansa tempaavana alansa osaajana. Yliopiston julkaisun muistokirjoituksessa (k. 3.8.1999) häntä kuvataan korostetuin sanoin: ”Michael oli jättiläinen omalla alallaan. Hän suoritti jo Purduen yliopiston alkututkinnon vuonna 1950 korkeimmin kunniamaininnoin. Michael teki suuren vaikutuksen lukemattomiin ihmisiin kotikunnassaan, Indianan osavaltiossa ja kautta maailman. Hän oli samalla tosi herrasmies ja kohtaamilleen ihmisille rakas henkilökohtainen ystävä. Monet tulivat Purduen yliopistoon saadakseen opiskella hänen johdollaan.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)

”Elinikäinen työ samassa paikassa vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Urakehitysihanteet nykyisin poikkeavat tästä. Koin Michaelin hänen muistokirjoituksensa kaltaisena ihmisenä tietämättä sitä opiskelemaan lähtiessäni. Hänen opetuksensa teki vaikutuksen, josta olen kiitollinen.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)

”Hyviä opetuksia jäi mieleen muiltakin opettajilta ja opiskelutovereilta eri maista. Professori J.C.Oppenlander muistutti asioiden kompleksisuudesta ja ongelmien yleisestä olemassaolosta. Hän opetti niiden ymmärtämistä ja systemaattista ratkaisemista. Kokonaisvaltaista ajattelua ja johtamista tarvitaan tänä aikanakin täydentämään yleistä hanke- ja projektikeskeistä ajattelua ja työtä.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)

___

Kuvia elämästäni vihkonen sisälsi kuuden kuvan esittelyn lisäksi seuraavat tekstit sekä muutamia niihin liittyviä kuvia:

• Esipuhe
• Kestävän liikenteen kivijalat -esittelyn
• Harmaita hiuksia -osion (1, 2, 3, 4)

Lähteet

Myllylä, Mauri (2025). Kuvia elämästäni. Montun pohjalta harmaisiin hiuksiin. 39 s. Kustantaja Mauri Myllylä, kirjapaino Granö Oy, Oulu.

Ylitalo, Silja (2025). Yhtäkään Suomen kansainvälisesti tunnetuimman nykyarkkitehdin suunnittelemaa rakennusta ei ole suojeltu. Arkkitehtiliitto SAFA:n uutinen 17.9.2025

Lisätietoja

Aiheita on käsitelty Liikennementorin blogissa eri artikkeleissa.

Esimerkiksi Kestävän liikenteen kivijalat blogiesittelyn pohjalta Yrjö Myllylä on tehty 10 osaisen Liikennementori Mauri Myllylän haastattelun Youtubeen:

1 kivijalka Näkemys eli visio

2 kivijalka Tahto

3 kivijalka Yhteiskunnalliset muutokset

4 kivijalka Liikennemuodon kasvot

5 kivijalka Liikennejärjestelmät

6 kivijalka Avainhenkilöt ja päätöksentekijät

7 kivijalka Jatkuvuuden varmistaminen

8 kivijalka Talous

9 kivijalka Inhimillisyys

10 kivijalka Auta miestä mäessä