Kaleva 17.6.2011
Arja Mikkola, Kaleva, kirjoitti 17.6.2011
Inkressit ja otsakkeet:
”Tulevaisuustutkija: Kaivokset uhkaava tuottaa radanpätkiä”
.
”Suomi elää metsän lisäksi maaperän rikkauksista ja merestä”
”Mahdollisuudet ja tahto tuottavat vision, opastaa Yrjö Myllylä toivoen kansallista näkemystä liikenneyhteyksien rakentamiseksi.”
Lue haastatteluun pohjautuva Kalevan koko artikkeli tästä.
***
Kommentti: Mielestäni oikeaoppisessa rataverkkovision laadinnassa tarvitaan yhteisöllistä prosessia, jossa myös naapurimaat ovat mukana, etenkin yhteistyö Venäjän kanssa on asiassa tärkeää – jotta yhteinen tahtotila syntyisi myös naapurimaiden kanssa kehitettävistä korridoreista. Käytännössä tarvitaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä sekä tulevaisuudentutkimuksen ja maantieteen käsitteitä, joihin ja joiden käsitteiden keskinäisyhteyden tarkasteluun ja käsitteiden sisällön määrittämiseen metodeita sovelletaan. On siis hankittava asiantuntijat, jotka hallitsevat sekä tulevaisuuden tutkimuksen, että maantieteen kentän rataverkkovisiota tekemään.
Yksi mahdollinen malli sovellettavaksi on esitelty Fennian artikkelissa: ”The future of Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels”, joka avautuu tästä blogiartikkelista. Artikkelissa on esitetty melko yksityiskohtaisesti, miten ns. vahvojen ennakoivien trendien kautta päästään tunnistamaan tulevaisuudessa kehittyvät ja kehitettävät klusterit ja mikä on niissä suurin logistinen pullonkaula. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän näkökulmasta yleisesti ottaen tärkeää on Murmanskin rautatieyhteyksien ja satamien kehittäminen erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisen, energia-, logistiikka- ja kaivosllusterin kehitystä painotettaessa. Konkreettisesti esimerkiksi raidekapasiteetin lisääminen Etelä-Kuolasta Murmanskiin ja Murmanskin vuonon ylittävän radan rakentaminen sekä satamatoimintojen kehittäminen on potentiaalisimmiksi osoittautuneiden tulevien alojen, kuten kaivostoiminnan, logistiikan ja energiaklusterin näkökulmasta. Klustereittain tarkasteltuna on painotuseroja. Kaikki eri logistiikkamuodot ovat tarkastelussa. Myös energiansiirtoverkot öljy- ja kaasuputkia sekä sähköverkkoja myöten ml. myös tietoliikenneverkot, rajanylityspalvelut, on luettu tässä logistiikan piiriin. Tulokset selviävät tarkemmin mm. po. artikkelista.
Painopiste tässä ajattelussa logistiikan kehittämiseksi on siis tulevaisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden perusteellisessa hahmottamisessa, ei kaikkien esitettyjen rata- ja logistiikkahankkeiden kirjaamisessa ja faktatietojen keräämisessä. ”Fakta + näkemys = tulevaisuustieto”, ”Faktasta ei voi johtaa näkemystä”, ”Näkemyksellä jäennetään faktatietoja”, ”Fakta on fakta tulkinnasta riippuen”. On siis kerättävä ja jalostettava ennen muuta näkemyksiä. Haaste onkin ”asiantuntijatiedon” käyttö. Tulee muistaa, että ”kukaan asiantuntija ei sahaa omaa oksaansa” vaan ”laulaa sen laujuja kenen leipää syö”. Haaste on miten saadaan tulevaisuuden nousevat asiat esille. Tämä vaatii osaamista. Ks. esimerkiksi Koillis-Suomen tulevaisuusverstas ja elinkeinostrategian tuottaminen Delfoi-soveltamisella.
Ks. myös blogiartikkelit ”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta” ja
”Pohjois-Kalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi”
”Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista”.
Asiaa voi edistää myös koulutustilaisuuksien kautta. Vrt. Kalevan artikkelin taustalla ollut Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämä koulutustilaisuus ”Meritse Perille -seminaari”, jonka ohjelman löydät tästä.
***
Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä kaivostoiminnan kehittämiseksi Suomessa? Ottakaa kantaa kyselyyn!:
Yrjö Myllylä 