Mauri Myllylän 90-vuotispäivän juhlaa vietettiin hänen syntymäpäivänään 8.3.2025 Pyhän Tuomaan kirkossa Oulussa. Paikalla oli etupäässä sisaruksia puolisoineen ja etenkin lapsia perhekuntineen, mutta myös muita sukulaisia, naapureita ja tuttavia matkan varrelta. Vieraita oli yhteensä noin 90. Ohjelmassa oli ruokailua ja kahvitarjoilua, virsilaulua, kummipoikansa Kyösti Pieviläisen juhla- ja hartauspuhe, kuoro- ja muita musiikkiesityksiä sekä lasten ja sisarusten muisteluksia. Keskeinen ohjelmanumero oli myös syntymäpäiväsankarin itsensä pitämä puhe.
Syntymäpäiväsankarin oman puheen aihe oli kuusi kuvaa. Hän oli poiminut elämästään kuusi tärkeää kuvaa, joista hän tilaisuudessa puhui ja jota täydensi vanhimman poikansa Martti Myllylän sankariin kohdistunut haastattelu. Lisäksi päivänsankarilla oli kuvista pidempi teksti osallistujille koottuna vihkoseen ”Kuvia elämästäni”.
Mauri ja Pirkko Myllylä 8.3.2025 Pyhän Tuomaan kirkossa. Kuva: Yrjö Myllylä.
Ensimmäinen kuva: Pyhän Tuomaan kirkko
Pyhän Tuomaan kirkko sisältä. Kuva, Yrjö Myllylä.
”Lastemme toivoman syntympäiväni 8.3.2025 juhlaan valitsin paikaksi Tuiran seurakunnan Pyhän Tuomaan kirkon Puolivälinkankaalla. Kirkko on rakennettu vuonna 1974-1975 suunnittelukilpailuissa voittaneen arkkitehti Juha Leiviskän ehdotuksen mukaisesti. Tutustuin ikätoveriini Juha Leiviskään vuonna 1954 pyrkiessämme Teknilliseen korkeakouluun. Olimme majoittuneena samaan huoneeseen Lestadiolaisessa ylioppilaskodissa Helsingin Kruununhaassa, jonne Juhan yksinhuoltaja äiti oli hänet ohjannut ja minut opiskelun aloittanut Anja ja Inkeri siskoni. Tapasimme myöhemmin työtehtävissä kirkon pihan suunnittelussa ja sattumalta eräissä ammatillisissa tilaisuuksisssa ja ulkoilulenkillä Helsingin Kaivopuistossa. Juha pyysi minua Tuiran seurakunnan jäsenä huolehtimaan kirkon arkkitehtuurin säilymisestä keskeisellä alttarialueella ja sen valon suunnissa. Juhan testamantti kohdistuu rakennukseen, joka kamppailee tulevaisuudestaan rakenteellisten vaurioiden kanssa. Museovirasto on esittänyt, että Pyhän Tuomaan kirrkkon päätettäisiin suojella. Toivomme, että myös Jumalan sanan valo säilyisi kirkon suojassa, sanomassa ja tilaisuuksissa.” (Kuvia elämästäni, s. 10.)
Em. kuvan inkressitekstin lisäksi syntymäpäiväsankari oli pyytänyt tekoälyä tekemään yhteenvedon kuvaa ja kaupunkisuunnittelua selittävästä leipätekstistä ja siinä esillä olevista arvoista. Tekoälyn mukaan arvot ovat
Sovittelumieli
Sopeutuvaisuus
Välittäminen
Kauneuden arvostaminen
Viisaus ja rohkeus
Yhteistyö.
Tätä artikkelia kirjoittaessani Maurin päivänä 22.9.2025 on juuri pidetty Juha Leiviskä Symposium. Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn sivuillaSilja Ylitalo kirjoittaa 17.9.2025:
”Kaksi vuotta sitten kuollut Juha Leiviskä on jäänyt Suomessa hämmästyttävän tuntemattomaksi. Nyt moni Leiviskän rakennuksista on huonossa kunnossa tai vaarassa tulla puretuksi. Alan järjestöt etsivät elokuun lopussa järjestetyssä seminaarissa ratkaisuja ongelmaan.
Pyhän Tuomaan kirkosta (1975) Oulun Puolivälikankaalla sekä Harjun kappelista Mikkelissä on kuitenkin jo aloitettu suojeluprosessi. Leiviskä on suunnitellut vuonna 1937 valmistuneen kappelin korjauksen ja laajennuksen (1998). Kirkkonummen seurakuntakeskus (1984) sen sijaan on päätetty purkaa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen kertoi panneensa merkille, että Suomessa Juha Leiviskä on arkkitehtuurin alan ulkopuolella lähes tuntematon.”
“Miksi Leiviskä, joka on Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykyarkkitehti, ei ole meille sellaista vakiokamaa kuin Tove Jansson, Alvar Aalto tai Mika Häkkinen? Etenkin kun ottaa huomioon, miten merkittäviä helmiä hänen rakennuksensa ovat”, Savolainen ihmetteli.
Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan. Savolainen huomautti hänen olleen myös suhteellisen merkittävä restaurointiarkkitehti, jonka uudisrakennuksissakin historialla on näkyvä rooli.
“Leiviskän tuotanto ei seuraa nopeasti vanhenevaa valtavirtaa, vaan mielenkiintoisella tavalla hylkii trendejä”, Savolainen luonnehti.
Leiviskän arkkitehtuuria Savolainen kuvasi “nöyräksi ja väistäväksi”.
“Se ei pyri ottamaan liikaa tilaa, vaan kohteliaasti ja sivistyneesti maastoutuu paikkaan. Rakennukset voivat sen vuoksi olla jopa huomaamattomia.”
Savolainen otti puheenvuorossaan kantaa myös Leiviskän rakennusten säilymiseen.
“Kirkko hallinnoi merkittävää osaa rakennusperinnöstämme. On uskomatonta, että niin moni seurakuntien omistamista rakennuksista on menossa vasaran alle”, Savolainen sanoi.
Toisaalta moni seurakunta kamppailee talousvaikeuksien ja pienenevän jäsenmäärän kanssa. Savolaisen mielestä voisikin olla paikallaan pohtia, pitäisikö valtion ottaa isompi rooli kansallisen rakennusperinnön ylläpidossa.
Ihmiset puolestaan voisivat ottaa mallia Leiviskän rakennuksista, Savolainen ehdotti.
“Entä jos välillä itsekin joustaisimme ja olisimme mukautuvia ja nöyriä, eikä aina niin että rakennukset joutuvat väistämään?”
(Lainaukset edellä, SAFA, Silja Ylitalo, 17.9.2025, lue koko teksti täältä.)
Muita syntymäpäiväsankarin esittelemiä kuvia kuudesta kuvasta olivat (kuvat 2-6):
Taava ja Nestori Toivonen lastenlapsineen Luopioisissa kesällä 1939.
Oulun Yhteislyseon 8 b luokka 1953,
Oulun pommituksissa varjeltunut koti Ratakatu 11, kuva Mauri Myllylä 1970
Oulun kaupungintalo ja pyöräilijä, kuva Mauri Myllylä 2012.
Harold L. Michael 1920-1999.
Esittelen seuraavassa kuvat 4 ja 6 sekä otteet niihin liittyvistä teksteistä.
Neljäs kuva: Oulun pommituksissa varjeltunut koti, Ratakatu 11
”Oulun pommituksissa varjeltunut koti, Ratakatu 11.” Kuva Mauri Myllylä, 1970.
”Kirjassani Isänmaan tiellä 2015 on kertomus Kotirintamalla koettua ja siinä tarinaa rakennuksesta ja siinä asumisesta lapsuudessa vuosina 1938-1953. Sen kirjoitin pojantyttäreni (kirjoittajan) Maria Myllylän pyytämän haastattelun pohjalta. Kotini sijaitsi VR:n konepajan ja ratapihan vieressä, joka alue oli pommitusten kohteena ja kotimme idästä kaupungin keskustaa kohti lentävien pommikoneiden linjalla. Pommituksia oli vuosina 1940-1944 kahdeksana päivänä. Lähin räjähdyspommi tuli kadun toiselle puolelle nukkumassa ollessani ja pari palopommia itse rakennukseen. Jos olisimme ehtineet väestönsuojaan isäni ja naapurimme eivät olisi olleet paikalla niitä sammuttamassa. Kotimme jäi räjähdyksen kuolioon ja säilyi ihmeen kaupalla vaurioitta.Kiveä ja rautaa lensi talomme yli pihalle ja ohi naapureiden puolelle. Sota vakavoitti mieliä. Rukoiltiin. Kotimme säilymisen koin Jumalan varjeluksena.” (Kuvia elämästäni, s. 18.)
”Harold L. Michael 1920-1999.” (Lähde: Liikennementorin blogi.)
Opettajista nostan esille pääaineeni opettajan professori Harold L Michaelin taianomaisesti mukaansa tempaavana alansa osaajana. Yliopiston julkaisun muistokirjoituksessa (k. 3.8.1999) häntä kuvataan korostetuin sanoin: ”Michael oli jättiläinen omalla alallaan. Hän suoritti jo Purduen yliopiston alkututkinnon vuonna 1950 korkeimmin kunniamaininnoin. Michael teki suuren vaikutuksen lukemattomiin ihmisiin kotikunnassaan, Indianan osavaltiossa ja kautta maailman. Hän oli samalla tosi herrasmies ja kohtaamilleen ihmisille rakas henkilökohtainen ystävä. Monet tulivat Purduen yliopistoon saadakseen opiskella hänen johdollaan.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)
”Elinikäinen työ samassa paikassa vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Urakehitysihanteet nykyisin poikkeavat tästä. Koin Michaelin hänen muistokirjoituksensa kaltaisena ihmisenä tietämättä sitä opiskelemaan lähtiessäni. Hänen opetuksensa teki vaikutuksen, josta olen kiitollinen.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)
”Hyviä opetuksia jäi mieleen muiltakin opettajilta ja opiskelutovereilta eri maista. Professori J.C.Oppenlander muistutti asioiden kompleksisuudesta ja ongelmien yleisestä olemassaolosta. Hän opetti niiden ymmärtämistä ja systemaattista ratkaisemista. Kokonaisvaltaista ajattelua ja johtamista tarvitaan tänä aikanakin täydentämään yleistä hanke- ja projektikeskeistä ajattelua ja työtä.” (Kuvia elämästäni, s. 22.)
___
Kuvia elämästäni vihkonen sisälsi kuuden kuvan esittelyn lisäksi seuraavat tekstit sekä muutamia niihin liittyviä kuvia:
Myllylä, Mauri (2025). Kuvia elämästäni. Montun pohjalta harmaisiin hiuksiin. 39 s. Kustantaja Mauri Myllylä, kirjapaino Granö Oy, Oulu.
Ylitalo, Silja (2025). Yhtäkään Suomen kansainvälisesti tunnetuimman nykyarkkitehdin suunnittelemaa rakennusta ei ole suojeltu. Arkkitehtiliitto SAFA:n uutinen 17.9.2025
Esimerkiksi Kestävän liikenteen kivijalat blogiesittelyn pohjalta Yrjö Myllylä on tehty 10 osaisen Liikennementori Mauri Myllylän haastattelun Youtubeen:
Suomalainen avaruusteknologia nousi maailman kartalle, kun ICEYE Oy lähetti ensimmäiset tutkasatelliittinsa kiertoradalle. Harva kuitenkaan tietää, että tämän menestystarinan juuret ulottuvat syvälle Arktisten merien strategiseen tutkimukseen – ja että sen taustalla vaikuttivat hiljaiset asiantuntijat, foresight-työn kehittäjät ja visionääriset ohjelmat. Tässä kirjoituksessa avaan omaa rooliani ICEYEn syntytarinassa ja Arktiset Meret -ohjelman muotoutumisessa, sekä pohdin, miten tulevaisuuden innovaatiot voivat saada alkunsa yllättävistä yhteyksistä.
Arktisen Meret -Tekes ohjelman perusteena oli mm. SMARCTIC-hanke. Ohjelmalla oli keskeinen vaikutus yrityksen käynnistymiseen Iceye Oy:n strategiajohtaja Pekka Laurilan haastattelu (ks. YLE Suomi siirtyy avaruusaikaan…, 14.5.2025).
Tätä edelsi pitkäjänteinen työ arktisen meriteknologian ennakoinnin parissa, missä oli monta välttämätöntä lenkkiä, että tähän tulokseen on tultu. Yksi keskeinen tekijä oli väitöskirjani ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”, joka herätti huomaamaan suomalaisten avainroolin arktisen kehityksessä etenkin arktisen meriteknologian kautta. Tutkimuksen tein 2004-2007 välillä. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen asiaan vaikuttanut työ, mutta väitöskirjan pohjalta syntyi oivallus, että voimme vastata arktiseen kehitykseen varmistamalla arktisen, kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian osaamisen meriteollisuuden näkökulma kärkenä.
Tämä perustui muun muassa perusteellisiin vastaväittäjältäkin hyvää palautetta saatuihin väitöskirjan skenaarioihin, missä parhaimmassakin tapauksessa 20 vuoden tarkastelujänteellä (2005 vuodesta 2025 vuoteen) Venäjän kehitys ja etenkin ydinkohdealueeni Murmanskin lääni osana, Luoteis-Venäjää ja arktista, meni ennakointini mukaan lähellä skenaariota ”autoritaarisuus lisääntyy” eikä meidän ehkä toivoman skenaarion ”markkinatalous- ja demokratia vahvistuvat” mukaisesti. Pohdinkin syitä väitöskirjassani. Investoinnit Venäjälle ovat siten riski, mutta voimme vastata kysyntään osaamista Suomessa kehittämällä, mikä on taas tilanteiden muuttuessa hyödynnettävissä muilla markkinoilla, oli pohdiskeluani. Nämä skenaariot ja johtopäätökset esittelin useissa julkaisuissa väitöskirjani lisäksi väitöskirjan jälkeisinä vuosina. Mainittakoon mm. Katri Pynnöniemen pyynnöstä toimittamaansa kirjaansa kirjoittamani artikkeli ”The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios” (2010). Esittämäni Venäjän kehityksen skenaariot ja strategia satsata Arktiseen osaamiseen Suomessa Venäjälle investointien sijaan, on toiminut. Olemme menneet ei-toivottua tai todennäköisimpänä pitämääni skenaariopolkua, joka oli ”markkinatalous ja demokratia vahvistuu” ja ”autoritäärisyys lisääntyy” välissä, kohti ei-toivottua skenaariota, missä ”ongelmat kasaantuvat”. Meidän meriteollisuusyritykset ovat kuitenkin selviytyneet ja löytäneet uusia asiakkaita, osakekurssitkin ovat tätä kirjoittaessa esimerkiksi Wärtsilällä ollut pitkään nousujohteinen. Ja painottamani strategian mukaan on syntynyt myös tässä artikkelissa käsiteltävää uutta satelliittiosaamista, joka kiinnostaa myös suurvaltoja.
Tätä teemaa tarkensin ja esitin useissa julkaisuissa arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistämistä. Esimerkiksi keskeinen jo osittain ohjelman painopisteitä hahmottava ja Suomen 1. arktisen strategiatyön tausta-aineistona toiminut työn Työ ja elinkeinoministeriölle ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” (TEM 2010) oli tärkeä. Koko teos käsittelee aihetta ja strategisia painopisteitä, mutta visio tiivistetään hyvin loppulauseessa sivulla 78:…Suomi on vuonna 2025 maailman johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja…”. Tästä tilauksesta erityiskiitos TEM aluekehitysosastolle, ja ennen muuta aluekehitysneuvos Veijo Kavoniukselle, joka käski kertoa, mitä tiedän, kun esitin uutta tutkimushanketta – tämä laitettiin paperille ja kirjaksi ja aina pientä analyysiä ja tutkimusta täydennykseksi tietenkin – mutta osoittaa asiantuntijatiedon yhden kustannustehokkaan käyttötavan.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan katson osaltani saaneeni väitöskirjani myötä tekemään Venäjä-skenaarioita ja valiokunta pyysikin minulta ekskursioehdotusta väitökseni aikana Venäjälle. Osallistuin työhön niin 2017 kuin 2010 julkistettujen Venäjä -skenaarioraporttien tekemisessä. Jälkimmäinen edellisestä päivitetty ”Sopimusten venäjä 2030” hankkeessa tämä julkaisun artikkelissani esittämäni jatkotoimenpide hyväksyttiin myös Tulevaisuusvaliokunnan nimissä esitettäväksi jatkotoimenpidesuositukseksi (Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010, s. XII ja 166, linkki edellä). Jatkotoimenpiteen muotoilu oli ”Suomen tulee laatia tutkimus- ja kehittämisohjelma arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseksi Suomessa”. Tästä yhteistyöstä erityiskiitos valiokunnan pysyvälle asiantuntijalle, dosentti Osmo Kuuselle sekä valiokunnan puheenjohtajalle, valiokuntaneuvokselle ja muille asiantuntijoille.
Tärkeimpänä ja yksityiskohtaisena sisällönkin tuottajana ohjelmalle edellä mainitun EJFR:n tieteellisen artikkelin empiriasisältöänä itse näen kuitenkin ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Tämä oli mielestäni strateginen konkretisoiva taustavaikuttaja, vaikkakin ns. ”kumileimasimena” ja virallisena kirjoitettuna totuutena ja vaikuttimena ovat tämän jälkeen tehdyt muut operaatiot, etenkin ns. SMARCTIC-hanke ja sen pohjalta vastaavasti tieteellisille foorumeille Polar Geographyyn viety vertaisarvioitu tutkimuspaperimme (jota mm. Meriteollisuus ry piti Arktiset Meret -hankkeen keskeisenä dokumenttina Seatec-lehden pääkirjoituksessaan). Kiitän etenkin Uudenmaan ELY-keskusta, Taavetti Mutasta ja Sasu Pajalaa vaikuttavan ja toteuttajan näkökulmasta riittävän kohtuullisesti resurssoidun ennakointihankkeen käynnistämisestä ja tilaamisesta 2011-2013. Hankkeen käynnistämiseen vaikutti heidän näkökulmastaan Helsingin telakan tilanne, joka oli uuden omistuksen myötä tuolloin lähtenyt kasvuun ja tarvitsi osaajia, mitä tarvetta hankkeessa mm. ennakointiin, mutta painopiste oli pidemmän aikavälin osaamistarpeissa. Vastaavan ennakointikonseptin soveltamisen ja päivittämisen tarve olisi mielestäni ajankohtaista telakan siirtyessä jälleen uuteen omistukseen uusine strategioineen.
Tekes käynnisti vuonna 2013 ns. Arktisen strategisen avauksen kilpailuttaen yliopistoja noin 3 miljoonalla eurolla siitä, että mihin teemaan arktisessa kannattaisi satsata isompi rahasumma. Koska esitys oli suunnattu yliopistoille, oli se valittava tulokulmakseni, jos mieli mukana olla vaikuttamassa. Osallistuin omistamani yrityksen RD Aluekehitys Oyn nimissä pienellä panoksella taloudellisesti 2013-2014 Oulun yliopiston johtamaan laajempaan konsortioon alihankkijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskukselle, joka tuotti ns. SMARCTIC-hankkeessa neljä vaihtoehtoista strategista suositusta jatkotoimenpiteiksi, joista ykkönen oli Arktiset Meret -teema. Roolimme oli keskeinen, SMARCTIC-hanke asetettiin keskiöön Arktisen avauksen hankkeissa, koska se perustui strategiseen ennakointiin. Kiitän tästä hankevalmistelua ja toteutusta koordinoineita professoreita Erkki Alasaarelaa ja Pekka Tervosta. Tähän Tekes päätti luoda noin 100 miljoonan euron rahoitusohjelman 2014-2017, josta yritykset maksaisivat 55 % ja Tekes 45 %. Lopputoteuma oli hiukan pienempi (ks. rahoitetut hankkeet Business Finland). Myös muut arktisessa avauksessa rahoitusta saaneet yliopistot ja toimijatahot tuottivat omia ehdotuksiaan arktisen suuremman rahoituksen suuntaamiseksi.
Samanaikaisesti käynnistettiin rinnan noin 20 miljoonan euron Suomen Akatemian rahoitusohjelma ja TEMin noin 4 miljoonan euron ohjelma, joissa molempien valmisteluryhmissä ja seminaareissa olin mukana ja tietoinen ja myöskin pyrin vaikuttamaan sisältöihin. Vaikka SMARCTIC-hankkeen metodi oli Tulevaisuusverstas ja teoreettinen pääkäsite oli Vahvat ennakoivat trendit, näen itse että sen edellä Uudenmaan ELY:n tilauksessa tehty ”Arktisen merteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” etenkin ja se casena European Journal of Futures Research -journaalissa julkaistu tutkimusartikkelimme oli strateginen välttämättömyys. Tästä minulle merkkinä myös se, että Tekes tilasi minulta Uudenmaan ELY-keskuksen sarjassa julkaistuja painettuja loppuraportteja 4 kpl, kun aihe oli heillä ajankohtainen ja ennen kuin strateginen päätös Arktiset Meret -ohjelmasta tehtiin.
Tämä metodologinen innovaatio ei ollut vain akateeminen kokeilu – se toimi perustana Arktiset Meret -ohjelmalle, joka puolestaan loi edellytyksiä ICEYEn kaltaisten yhtiöiden syntymiselle. Ja kun mennään tässä Delfoi-BCG -yhdistelmämallin käytössä pitkälle, otin sen käyttöön mielestäni ensi kertaa Kemi-Tornion alueen osaamistarpeita ennakoidessani vuonna 2000. Hybridimetodin käytöstä kiitän puolestani yrittäjäystävä KTM Ossi Luomaa, joka on ollut kymmenien hankkeiden yhteistyökumppani vuodesta 1996 alkaen.
Ohjelman kautta syntyi strateginen tilannekuva, jossa arktinen alue, satelliittiteknologia ja suomalainen osaaminen kohtasivat. ICEYEn perustaja Pekka Laurila viittasi Ylen haastattelussa Arktiset Meret -ohjelmaan yhtiön syntyyn liittyvänä taustatekijänä – ja tuo viittaus oli minulle vahvistus siitä, että hiljainen asiantuntijatyö voi todella vaikuttaa historiaan.
Arktiset Meret ja foresightin voima
Arktiset Meret -ohjelma ei syntynyt sattumalta. Sen taustalla oli foresight-työ, jossa yhdistettiin Delphi-menetelmän asiantuntijapaneelit ja BCG:n portfoliomalli. Tavoitteena oli tunnistaa arktisen meriklusterin tulevaisuuden ”Stars”, ”Cash Cows” ja ”Question Marks” – eli ne teknologiat ja liiketoiminta-alueet, joihin kannattaisi panostaa.
Ohjelman pilotissa haastateltiin yli 130 asiantuntijaa, ja sen tuloksena syntyi strateginen kartta, jossa esimerkiksi satelliittipohjainen sää- ja jääseuranta nousi keskeiseksi tulevaisuuden osa-alueeksi. Juuri näihin tarpeisiin ICEYE alkoi kehittää pienikokoisia tutkasatelliitteja, jotka pystyivät tuottamaan reaaliaikaista dataa sääolosuhteista ja jäätilanteesta – kriittistä tietoa arktisille alueille.
Kun hiljainen työ kantaa hedelmää
Oma roolini ohjelmassa oli taustavaikuttajana, foresight-menetelmien kehittäjänä ja strategisen ajattelun fasilitaattorina. En ollut ICEYEn perustaja, mutta olin mukana luomassa ekosysteemiä, jossa yhtiön synty oli mahdollista. Kun Laurila mainitsi ohjelman merkityksen julkisesti, se oli minulle henkilökohtaisesti merkittävä hetki – osoitus siitä, että hiljainen asiantuntijatyö voi todella muuttaa historiaa.
Mitä voimme oppia?
ICEYE on nyt globaali toimija, jonka teknologiaa käytetään ympäristöseurannassa, kriisinhallinnassa ja turvallisuudessa. Sen taustalla oleva strateginen ajattelu – foresight, portfoliomallit ja asiantuntijapaneelit – on edelleen ajankohtaista. Tulevaisuuden innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan ne vaativat ekosysteemejä, joissa hiljaiset asiantuntijat, visionääriset ohjelmat ja rohkeat yrittäjät kohtaavat.
Tulevaisuuden ICEYE syntyy tänään
Arktiset Meret -ohjelma ja ICEYEn tarina osoittavat, että strateginen foresight voi olla ratkaiseva tekijä uuden teollisuudenalan synnyssä. Meidän on tunnistettava ja tuettava uusia ”Question Mark” -ideoita, jotka voivat kasvaa ”Stars”-yrityksiksi ja lopulta ”Cash Cows” -menestystarinoiksi. Tämä vaatii rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja kykyä nähdä potentiaali siellä, missä muut näkevät vain riskejä.
Tämä metodi-innovaatio on otettu artikkelimme johdosta käyttöön myös Kiinan maakunnissa ja artikkelimme arvioitu yhdeksi EU:n tärkeimmistä EU:n alueellisen ennakoinnin artikkeleista vuosina 2000-2019. Se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön Suomessa niin maakunnissa, seutukunnissa, kaupunkiseuduilla ja eri klustereissa teollisuuspolitiikan välineeksi.
Analyysimme mukaan vuonna 2030 tähtiklusteriteemaan kuuluva Iceye Oy on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun ja sijoitusrahan merkitys on suuri, tällä hetkellä noin 0,5 miljardia myyntikauppojenkin ollessa parhaimmillaan sadoissa miljoonissa. Yhtiön arvo luettaneen miljardiluokassa. Kukin näistä analysoiduista tuotekoreista tarvitsee omaa strategiaa. Kannattavan kasvun aikaansaaminen on tärkeää ja se on ennen muuta johtamiskysymys. Tuorein tutkimuskokonaisuutemme ja tuloksemme, ”Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli”, toimii kasvuyritysten apuna ja ennakoivasti kasvun pullonkaulojen ennakoinnissa ja poistamisessa.
Keskeiset projektit ja niiden loppuraportit, viitatut lähteet
”Ylen artikkelissa vuodelta 2018 ICEYEn toinen perustaja ja talousjohtaja Pekka Laurila kertoo selvästi:
”Yrityksen ensimmäinen rahoitus tulikin Tekesin Arktiset meret -ohjelmasta. Siitä juontuu myös yrityksen nimi.”
Tämä vahvistaa, että Arktiset Meret -ohjelma oli keskeinen ICEYEn alkuvaiheessa, ja Laurila on sanonut sen julkisesti. Voit lukea koko artikkelin Ylen sivuilta:
Tämä on erinomainen lähde blogiartikkeliisi – ja vahvistaa sinun roolisi ohjelman taustavaikuttajana. Jos haluat, voin auttaa muotoilemaan viittauksen tai sitaatin artikkeliin blogitekstin sisään. 🚀” (Copilot 8.8.2025)
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. (Väitöskirjan tiivistelmä, josta keskeisimpänä edistettävänä huomiona Suomen erityisvahvuus ja rooli arktisessa meriteknologiassa.)
Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios.In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010). Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings Kotka, Finland 2010 Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series B. Research and Reports. No: 65. 61-79. (Väitöskirjan skenaarioiden mukaan investointien sijaan Venäjälle suomalaisten kannattaa keskittyä osaamisen vahvistamiseen ja vientiin omasta maasta vahvuusalueillaan.)
Myllylä, Yrjö (2010). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180. (Tulevaisuusvaliokunta allekirjoitti Myllylän esille tuoman ajatuksen, että on perustettava Tutkimus- ja kehittämisohjelma arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseksi Suomessa”.)
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf> (Strategisesti tärkeä näkemysten koonti, em. ohjelman sisällön painopisteitä alustavasti, Suomen 1. arktisen strategian tausta-aineistoa, myös eduskunnassa valiokunnalle jaettu.)
Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 p. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <https://www.doria.fi/handle/10024/90791> (Strategisesti tärkein konkretisoija ja sisällön tuottaja em. hankkeille, toimitettu mm. TEKESille pyynnöstä useita kappaleita ennen Arktiset Meret -ohjelman virallista käynnistämistä.)
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences, VTT, TEKES. <http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0> More information(SMARTIC loppuraportti ohjasi Tekesin perustamaan 100 milj. euron Arktiset Meret ohjelman. )
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Research. Springler. Accepted to publish 9.12.2014. DOI 10.1007/s40309-014-0060-7. Link to article.(Käsittelee ja esittelee, tosiasiasiallisesti Arktiset Meret ohjelman käynnistämisen taustalla ollutta Uudenmaan ELYn tilaamaa hanketta, joka osoitti luotettavasti Delfoi-BCG-mallilla satelliittien nousun tähtiklusterin asemaan meriteknologiassa).
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, 39(3). 145-164. Funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> (Käsittelee ja syventää Arktiset Meret ohjelman käynnistämisen ”virallisena” päätöksentekon perusteena olleen SMARCTIC-hankkeen aineistoa.)
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155> (Empiria aineisto käsittelee mittaustoiminnan tulevaisuutta ja myös mm. Avaruuskeskuksen, satelliittien ja jäänmurtajien välistä yhteistyötä – hybridiennakointimenetelmin.)
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Päivitetty tutkimus 2021. Tutkimuksen keskeisten tulosten päivitys ja verifiointi. Teoksessa: Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (toim.) (2022): Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Tutkimusraportti 2022 / Vol 2. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy.
Kontaktien luominen ja kansainväliset haastattelut
2005
Delfoi-haastattelun 2. kierros
Kansainvälisten haastatteluiden jatkaminen
2006
Venäjän kehitysskenaarioiden ainekset vuoteen 2025 koossa
Delfoi-haastattelumateriaalin ja muun lähtömateriaalin analysointi ja tulosten mallintaminen
2007
Väitöskirjan valmistuminen ja väittely
Väitöskirja Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 valmis.
2008
Väitöskirjan tulosten julkistaminen Ulkoministeriön sarjassa
Yritysten sponsorirahoituksen tukemana tulosten englanninkielinen tiivistelmäjulkaisu perusteena viennin edistäminen
2009
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-skenaariotyöhön osallistuminen
Loppuraporttiin kirjoittaminen ja arktisen, kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian ohjelman käynnistäminen valiokunnan kannanotoksi
2010
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysosasastolle tulosten konkretisointi 1. arktisen strategian taustaksi
Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä -TEM julkaisu valmistuu ja jaetaan mm. eduskunnan valiokunnalle
2011
Uudenmaan ELY-keskus tilaa Arktisen meriteknologian ennakointityön.
Hankkeessa haetaan arktisen meriteollisuuden kehittämisen painopisteet vuoteen 2030 Delfoi-haastatellen ja tulevaisuusverstaan avulla yhdistäen niitä BCG-analyysiin. Satellittien rooli nousee tähtiklusteriluokkaan.
2012
Noin 100 hengen tulevaisuusverstas Helsingin telakalla
Delfoi-tulokset käsitellään ja jatkotoimenpiteet priorisoidaan 3. Delfoi-haastattelukierroksella.
2013
Tekesin strateginen arktinen avaus käynnistyy yliopistoille suunnattuna 3 miljoonan euron hakuna, Myllylä ja Kaivo-oja mukana sen SMARCTIC-hankkeessa.
SMARCTIC-hankkeen 1. suositus toteutuu, noin 100 milj. euron Arktiset Meret ohjelma perustetaan 2014-2017
2014
ICEYE Oy perustetaan (4.9.2014, Finder)
Satelliittiyhtiö saa alkunsa – taustalla Arktiset Meret -ohjelman strateginen kehitystyö
2015
Delphi–BCG-artikkeli EJFR-lehdessä
Strateginen foresight-menetelmä julkaistaan, toimii Arktiset Meret -ohjelman perustana
2016
Seatec-pääkirjoitus: ”Tehtävä pohjoisessa ja vahvat ennakoivat trendit”
Julkinen puheenvuoro Arktisten merien strategisista näkymistä ja foresight-työn taustoista
2017
Arktiset Meret -ohjelman loppuraportti
Ohjelma päättyy, ICEYE on saanut rahoitusta ja teknologista nostetta sen kautta
2018
Ylen artikkeli: Laurila mainitsee Arktiset Meret -ohjelman ICEYEn alkuvaiheessa
Julkinen vahvistus ohjelman merkityksestä yhtiön syntyyn
2024
Delphi-BCG-yhdistelmä saa toisen referee-artikkelin VNK:n tilauksen pohjalta teemana ympäristömittaustoiminnan tulevaisuus
European Journal of Futures Research julkaisee artikkelin, joka vahvistaa Delphi-BCG -mallin ainutlaatuisuuden ja perusteet
2025
Blogiartikkelisi julkaistaan
Oma näkökulmasi ICEYEn syntyyn ja ohjelman taustavaikuttamiseen tuodaan esiin
Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vahvuudet huomioiden.
Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tunnistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) johdolla osallistavassa ja avoimessa prosessissa. Osana valintojen valmistelua järjestetään lausuntokierros 26.2.–10.3. sekä avoin sidosryhmätilaisuus 28.2.2025 (vn.fi/tin). Neuvoston asiantuntijoista koostuva valmisteleva kokoonpano ja sihteeristö ovat valmistelleet laajan aineiston ja sidosryhmäkeskustelujen pohjalta alustavia valinta-aihioita, joiden laatimisessa on hyödynnetty myös ennakointiaineistoa.
Tarkoitus on, että tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa valinnoista ennen puoliväliriihtä maaliskuussa ja hyväksyy niitä koskevan raportin kesäkuussa 2025. Lopullista valintakokonaisuutta muokataan ja täsmennetään lausuntokierroksen jälkeen.
Tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa tavoitteeseen pääsemistä tällä vaalikaudella yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan. T&K-investoinneilla tavoitellaan kestävää talouskasvua sekä laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.
Valtioneuvoston kesäkuussa 2024 hyväksymä valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma linjaa osaltaan T&K-lisärahoituksen kohdennuksia. Kansallisia TKI-politiikan ja toiminnan strategisia valintoja tehdään monivuotisen suunnitelman rinnalla ja siihen tukeutuen.
Valintojen valmistelu aloitettiin avoimessa seminaarissa 8.11.2024, mitä seurasi sidosryhmäkysely marras–joulukuun vaihteessa. Sidosryhmät painottivat muun muassa pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden ja osaajien merkitystä sekä tekivät ehdotuksia valintojen teemoiksi.
Valinta-aihioiden valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin tunnistamia vahvuuksia, jo tehtyjä valintoja sekä ennakointitietoa. Valintojen raekoon tulee olla sellainen, että se tukee eri puolilla tehtävää päätöksentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle. Valinnat linkittyvät toisiinsa ja vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden rajapinnoilla.
TKI-järjestelmässä tehdään valintoja koko ajan. Jatkossa kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää.
Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. Järjestelmän kehittämisessä noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.
Käynnissä oleva valintaprosessi tehdään tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ensimmäistä kertaa, ja sitä kehitetään opitun perusteella. TIN seuraa toimintaympäristöä jatkuvasti ja jatkaa valintojen tunnistamista tarpeen mukaan.
Tavoitteet
Strategiset valinnat kokoavat voimavaroja ja vahvistavat TKI-toimintaa ja TKI-toimijoiden yhteistyötä valituilla osa-alueilla. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Ne myös tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omia valintoja, rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä. Valinnat tarjoavat yrityksille ja tutkijoille ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta painopisteisiin, tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä TKI-kentässä, houkutellen osaajia, investoijia ja kumppaneita.”
Yrjö Myllylä 