Luottamus yhteiskunnassa edellyttää luotettavaa tietoa.  Oikean tiedon tuottaminen on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa. Tiedon tuottaminen perustuu mittaamiseen. Kansalaisten on luotettava viranomaisten ja muiden toimijoiden mittaustoimintaan ja niihin perustuviin päätöksiin. Mittaamisen laadun varmistaminen on keskeinen yhteiskunnan koossa pitävä toiminto.

Mittaustoiminta ja sen laadunvarmistus on murroksessa. Siihen vaikuttavat mittaustoiminnan automatisointi, laboratoriotoimintojen yhtiöityminen, kansainvälistyminen ja keskittyminen sekä tilaaja-tuottaja-ajattelu.  Esimerkiksi koronaviruspandemian alkaessa suomalaisten koronatestejä lähetettiin analysoitavaksi Synlabin laboratorioon Viroon. Kansalaisten mukaanotto mittaustoimintaan niin sanottua big dataa tuottamalla, on tulossa. 

Mittaustoiminnan laadun tuottamisessa keskeinen toimija on vertailulaboratorio, joka on säädöksin asetettu palvelemaan muita laboratorioita mittaustoiminnan pätevyyden ylläpidossa.  Määrätyissä terveyteen vaikuttavissa mittauskohteissa tällaisia tehtäviä on annettu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.  Tämän lisäksi on toiminnanharjoittajia, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, joilla on tarve mitata. Sitten on palveluliiketoimintaa tekevät laboratoriot, mittausteknologia- ja järjestelmätoimittajat, joiden pätevyyttä THL tai muu vertailulaboratorioksi on asetettu arvioimaan ja ylläpitämään. Laadun tuottamisen välttämättömät osapuolet eivät lopu tähän. Vertailulaboratorioiden tulee olla verkottuneita paitsi oman alan vertailulaboratorioihin kansainvälisesti ja osallistua niiden kesken vertailumittauksiin, myös muihin keskeisiin laadun tuottamisen osapuoliin, kuten mittaustiedettä edistävään ja varmentavaan metrologiaan ja prosessien laatua arvioivaan akkreditointiin. Yksityinen mittaaja tai laboratorio ei pääse mittaamaan ennen kuin se osoittaa pätevyytensä vertailulaboratorioille ja akkreditoi toimintaprosessit. Vertailulaboratorion osoittama pätevyys toimii referenssin tavoin esimerkiksi yrityksen pyrkiessä edistämään vientiä.

Keskeiset vertailulaboratoriot ja niiden valtiolliset isäntäorganisaatiot ovat olleet jatkuvien taloudellisten säästöpaineiden kohteena. Trendi on ollut tutkimusrahoituksen vähentäminen ja tutkimustoiminnan painopisteen siirtyminen yliopistollisille toimijoille sekä palveluliiketoimintaan verrattavan laboratoriotoiminnan siirtyminen yksityisille ja kansainvälisille yhtiöille. Vertailulaboratoriotoimintaa harjoittavat henkilöt antavat usein vain osan aikaa tälle laadunvarmistustehtävälle ja osan aikaa muun muassa tutkimukselle. Tutkimuksen eriyttäminen johtaa mittaustoiminnan laadun ylläpitämisen haasteisiin kansallisella tasolla esimerkiksi mittauskohteissa, joissa on pieni volyymi tai joissa pitäisi varautua vain epätodennäköisen uhkan varalle. Toinen säästämiskohde toimintamenojen niukentuessa on usein ollut kansainvälisiin verkostoihin, kuten standardointiin liittyviin järjestelmiin osallistuminen.  

Tulee pohtia erikseen, mitkä ovat mittauskohteita, joiden oikeellisuus tulisi kaikissa olosuhteissa varmistaa. Ne voisivat olla muun muassa ihmisen terveyteen, veden laatuun ja muihin elämän perusasioihin liittyviä mittauskohteita. Uhkat tulevat usein ilman kautta, joten myös ilmaan liittyy paljon terveyden kannalta olennaista mitattavaa.

Hankkeessamme ”Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi” vertailulaboratorioiden osaaminen nähtiin tärkeimpänä mittaustoiminnan laadun ja huoltovarmuuden takeena. Vertailulaboratorioiden osaamisella luotettava mittaustoiminta voidaan skaalata nopeasti ylös. Vertailulaboratorioiden kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen  auttaa tunnistamaan oman osaamisen tilan suhteessa muihin ja nopeuttaa tarvittaessa kehitystoimia tilanteen parantamiseksi. Mittaustoiminnan laatu ja kriisien vaatima mittaustoiminnan nopea toiminnan laajentamismahdollisuus taataan vertailulaboratorioiden osaamista ja työoloja kehittämällä sekä resurssoinnilla  alan vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi. COVID-19-pandemian on osoittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keskeisen roolin mm. pandemiaan liittyvän mittaus- ja testaustoiminnan kapasiteetin laajentamisessa.  Myös  Ilmatieteen laitoksella, Suomen Ympäristökeskuksella, Säteilyturvakeskuksella, Luonnonvarakeskuksella, Ruokavirastolla, Geologisella tutkimuskeskuksella, Työterveyslaitoksella ja VTT:llä on ihmisten ympäristöterveyteen liittyviä tehtäviä.  Osaaminen ja sen vaatimat resurssit on hyvä turvata myös poikkeusaikojen tarpeita ja huoltovarmuutta ajatellen.

Yrjö Myllylä,

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Myllylä työskenteli vastuullisena tutkijana Valtioneuvoston strategisen tutkimuksen hankkeessa ”Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi” Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen affiliaatiojäsen.

Lisätietoja:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Lehdistötiedote.

Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Policy Brief: <https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=28801>

Tutkimusraportin tiivistelmä ja linkki: <https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-612-6>     

Hankkeen-esittely: <https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/vertailulaboratoriotoiminnan-ennakointi-ymparistomittauksissa>

Hankkeen viestintäsivut, sis. muut julkaisut: <www.labrat2030.fi>

Tietokäyttöön blogi: <https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/luottamus-yhteiskunnassa-edellyttaa-oikeaa-ja-luotettavaa-tietoa>