telakkateollisuus

Kaleva Yläkerta 15.2.2017, Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota (pdf)

Käsikirjoitus:

Suomi on pakotettu purkamaan hyvinvointivaltiotaan. Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti edelleen rakentavat sitä. Olemmeko kadottaneet hyvinvointivaltion idean? Ymmärtämällä se, voisimme päästä takaisin muiden Pohjoismaiden kasvun ja hyvinvointivaltion rakentamisen tielle purkamisen sijaan. Pääministeriämme myöten puoluejohtajat ovat puheissaan määritelleet hyvinvointivaltion säilyttämisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hyvinvointivaltion pelastamista haittaa se, että meiltä puuttuu nykyisin yhteinen käsitys hyvinvointivaltion ideasta.

Hyvinvointivaltion taustalla on yhteiskuntatieteiden osoittamat taloudelliset kannattavuusperusteet. Hyvinvointivaltiossa valtion kannattaa verovaroin rahoittaa tietyt toiminnot, koska se tukee valtion talouskasvua. Ellei se näin tee, kustannukset ovat yhteiskunnalle suuremmat ja kasvu heikompaa. Ulkomaalaiset käyvät ihmettelemässä pohjoismaisia ja suomalaisia saavutuksia: parhaimmat Pisa-oppimistulokset, turvallisin elinympäristö, vähiten rikoksen uusijoita, tasa-arvoisin kansa, jotka monet voidaan nähdä hyvinvointivaltiomallin seurauksina. Suunta on nyt toinen.

Hyvinvointivaltio perustuu seuraaville keskeisille politiikkalohkoille. Lähtökohtana on koulutuspolitiikka, jolla kansakunnan resurssit saadaan hyödyttämään yhteiskunnan kulloisenkin ennakoidun kehitysvaiheen tarpeita. Toiseksi, jotta yksilön yhteiskuntaa hyödyttävä työ- ja toimintakyky säilyisi, on järkevää harjoittaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa. Sairauksien kohdatessa kannattaa pyrkiä saamaan ihminen mahdollisimman terveeksi. Kolmanneksi työvoimapolitiikkaa tarvitaan, kun alkuperäinen koulutus osoittautuu ajan myötä vanhentuneeksi tai tapahtuu muita muutoksia, joihin lyhytaikaisella työvoimakoulutuksella ja –politiikalla voidaan vastata. Neljänneksi, jos nämäkään toimet eivät auta, jäljelle jää perusturvapolitiikka työttömyyskorvauksineen, toimeentulotukineen, kansaneläkkeineen, joilla varmistetaan, ettei yksilön tulojen pienentyessä yhteiskunnan kustannukset kasva ylisuuriksi syrjäytymisen ja muiden ongelmien kasaantumisen seurauksena.

Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi pääkeskustelun aihe ei pitäisi olla määrärahojen leikkaus tai vastikkeellisuus. Suomessa koulutuksesta leikataan, terveydenhoitoon on tullut maksuja, työvoimapolitiikkaa on aika ajoin pidetty tempputyöllistämisenä. Perusturvasta pyritään tekemään vastikkeellista. Päähuomio pitää kiinnittää mallimme perustaan ja ensimmäiseen askeleeseen. Miksi koulutus ei tuota meillä enää työllisyyttä, mutta muissa Pohjoismaissa on lähes täystyöllisyys? Kysymys ei ole koulutuksen määrärahoista ensisijaisesti vaan niiden suuntaamisesta. Meillä vallitsee erilainen näkemys pohjoisena maana kansakuntamme perustoimeentulon lähteistä. Muut harvaan asutut Pohjoismaat hyödyntävät koko maansa resursseja ja ovat tehneet myös sitä tukevaa aluepolitiikkaa. Meillä osaaminen on irroitettu käsitteenä ympäristöstään jo 1990-luvun alussa. Luonnonvarojen hyödyntäminen on nähty vähän tuottavana alkutuotantona arvoketjun ensimmäisenä ja tuottamattomana portaana eikä teollisuuden ja monen huippuosaamisena pidetyn alan lähtökohtana.

Meillä on jatkuva puute työnjohtajien lisäksi niistä työntekijöistä, jotka palvelisivat vientisektoria metsäkonekuljettajina, hitsareina yms. Yhteiskuntaamme kiinnostaa lähinnä uudet alat ja start up -toiminta, jotka eivät tuota taloudellista ylijäämää tai merkittävää työllisyyttä. Ne käyvät muualla tehdyllä rahalla. Ylijäämää tuottavat perinteiset suuret jo pääinvestointinsa tehneet alat eivät meitä kiinnosta. Jos näkisimme kaivostoiminnan, sellu- ja meriteollisuuden perustavaa laatua olevina hyvinvointivaltion elinkeinoina, suuntaisimme huomiomme koulutuksessa ja tutkimuksessa näihin ja muihin ympäristösidonnaisiin aloihin. Hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tavoitellen kiinnittäisimme huomion myös arvoaan kasvattavien rajallisten luonnonvarojen kuten kaivosmineraalien ja jopa öljyn- ja kaasunetsintään.

Muihin pohjoismaihin verrattuna meillä on myös vanheneva väestö. Kun saamme elinkeinopoliittisen perushuomion teollisuuden perusrakenteiden tukemiseen, työvoiman tarve johtaa ulkomaisen työvoiman aktiiviseen hankintaan ja väestön rakenteen tervehtymiseen. Esimerkiksi ruotsalaisia äitejä käy synnyttämässä Suomessa Turussa, koska heillä on sairaalakapasiteetti käytössä. Syntyvyys on myös maahanmuuttajien aiheuttamaa. Työttömiä opettajia rekrytoidaan Suomesta Ruotsiin. Suomessa alueet, joissa on teollinen pohja kunnossa ja vientivetoinen kasvu kohtalaista muuhun Suomeen verrattuna, väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Näin on esimerkiksi Pohjanmaalla Vaasan seudulla tai Närpiössä ja Varsinais-Suomessa Turun seudulla. Hyvinvointivaltiotamme ei pelasta digitalisaatio eikä yksistään biotalous. Hyvinvointivaltiomme pelastaa ympäristömme mahdollisuuksia laajasti hyödyntävä teollisuuspolitiikka, sitä tukeva koulutuspolitiikka sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Pohjoisuus toimii täällä asuvia yhdistävänä tekijänä.

Yrjö Myllylä

Yhteiskuntatieteiden tohtori,

Tulevaisuuksientutkija

6.2.2017

Maailman ensimmäinen suuri LNG Cruise, Viking Grace aloitti liikenteen vuoden 2013 alussa. Ympäristöystävällistä LNGtä riittää arktisessa. Kuvassa Grace 15.10.2013 Kolumbuksen päivänä Maarianhaminan kotisatamassaan. Kuva YMy.

Risteilyalusosaamista voidaan tarkastella myös ”arktisten silmälasien” läpi. Viimevuosikymmeninä telakkaosaamista edistettiin vahvasti tuoden Suomea esille risteilyalusten rakentamisen osaajana. Risteilyalus- ja autolauttaosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön yhdessä ominaisuudessa eli pitkissä etäisyyksissä, harvassa asutuksessa ja ohuissa matkustajavirroissa. Erityisesti Suomen ja Ruotsin laivaliikenteen tarve on luonut osaamista 1960-luvulta alkaen. Suomessa etenkin Silja Linen ja Boren tilaukset Suomen telakoilta ovat olleet avainasemassa osaamisen kehittymisessä. Osaaminen on voitu skaalata niin, että Suomi hallitsee 20 prosenttia risteilyalusmarkkinoista ja on tehnyt maailman suurimmat risteilyalukset. Autolauttamarkkinoista Suomi hallitsee 40 prosenttia (tieto STX Rauman telakan esittelytilaisuudesta 13.12.2012). Ala ja tekeminen ovat kilpailukykyisiä itsessään, mitä periaatteessa tukee kotimainen lähellä oleva toimittajaverkosto. Lisäksi kilpailukykyä tukee suomalaisten toimijoiden vahva projektiosaaminen, jonka myötä työt tehdään luotettavasti ja aikataulussa.

Baltic Princess ja Galaxy kohtaavat maailman ensimmäisen LNG Cruise laivan Viking Gracen Itämerellä Kolumbuksen päivänä 14.10.2013 Viking Amorellan Suomen lipun alla. Kyseessä on arktisen osaamisen huipputuotteita Helsingin ja Turun telakoilta. Viking Gracen upea esittely tästä. Voit osaltasi jakaa Facebookissa ja verkostoissasi tuota sivua ja Arktisen meriteknologian huipputuotetta Suomesta talakoiden volyymin ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Risteilyalusten tilausten hetkellinen hiipuminen finanssikriisin jälkeen, valtion tukien merkittävä rooli ja Suomen valitsema linja ovat heikentäneet Suomen asemia etenkin risteilyalusmarkkinoilla.”Valittu linja” (tai ajautuminen nykytilanteeseen) ei päästä valtiota yhtään vähemmällä, päinvastoin. Rahoitusosaamista tarvitaan myös arktisessa meriteollisuudessa. jolla käytännössä viitataan kaasun, öljyn ja malmien hyödyntämiseen liittyvään meriteollisuuteen pohjoisilla alueilla. Arktisten alueiden (mm. Jäämeren) toiminta liittyy entistä kiinteämmin valtioiden intressejä lähellä olevien luonnonvarojen hallintaan, mikä pakottaa miettimään myös Suomen valtion vahvempaa roolia osana arktista meriteollisuutta. Nykyisillä painotuksilla valtion roolista ja asioiden ymmärtämisen tasolla ja syvyydellä tavoitteisiin ei välttämättä päästä.

Meriteollisuuden kilpailukyky Suomessa tulee kustannustehokkaista verkostoista, ja tehokkuus lähekkäisyydestä ja suomalaisesta tekemisen kulttuurista ja luottamuksesta. Verkostojen tietoinen hajoittaminen taivaan tuuliin telakoiden roolia väheksymällä on virhe.

Arktisesta toimintaympäristöstä kumpuava risteilyalusosaaminen on tärkeä ”lypsylehmä” edelleen. Öljy-, kaasu- ja mineraalien hyödyntämiseen yms. tarpeisiin tuotettava arktinen meriteollisuus on nouseva trendi, mutta sekin hyötyy muusta meriteollisuusosaamisesta, kuten ristelyalusosaamisesta. Arktisen alueen ja jäänmurto-osaamisen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Osaaminen on kriittistä suurvalloille ja ne ovat valmiita tekemään suomalaisten kanssa yhteistyötä. Onhan Suomi tehnyt maailman jäänmurtajista 60 prosenttia. Yhteistyöhalukkuudesta kertoo esimerkiksi Helsingin vuonna 2010 perustettu uusi Artech Helsinki Shipyard -telakka, jossa on valmisteilla jo kolmas jäänmurtoalus ja neljäs joulun alla tullut tilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

Kirjoittaja päivitti Facebookin kansikuvaksi Kolumbuksen päivänä 14.10.2013 otetun valokuvan Itämerellä. Delfoi-menetelmän käyttö ja uusien sovellusten hakeminen muodostaa RD Aluekehityksen ydinosaamisen ja myös Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen ydinprosessin. Delfoi-menetelmän juuret juontavat tutkan keksimiseen II MS:n tarpeisiin. Lue lisää RD Aluekehityksen sivuilta: http://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Nyt olisikin aika tuoda esille suomalaisten vahvaa jäänmurto-osaamista kansainvälisessä viestinnässä samaan tapaan kuin risteilyalusosaamista esiteltiin 1990-luvun alussa. Myös offshore-puolen tuotantolauttojen ja muiden näihin liittyvien kohteiden rakentaminen muodostavat merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle projektiosaamiselle öljyn- ja kaasuntuotannon painopisteen siirtyessä yhä kylmempiin olosuhteisiin. Öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeissa tärkeintä ovat laatu ja aikataulut. Hintakilpailu on toisarvoista rakennettaessa pääomia sitovia miljardiluokan tuotantolaitoksia. Myös offshore-puolen koulutusta ja projektiosaamisen vahvistamista on edelleen jatkettava.

Kauppalehden pääkirjoitus 15.10.2013

RD Aluekehitys on valmis tuottamaan viestintämateriaalia esimerkiksi Team Finlandin toimijoiden käyttöön. Keskeisimmät tähän liittyvät hanke-esitykset yhteydenottoanne varten ja yhteistyöneuvotteluiden pohjaksi ovat seuraavissa linkeissä.

AMTE-HANKE 9: Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin

AMTE-HANKE 15: Viestintä / Tulosten hyödyntäminen

Kirjoittaja on erikoistutkija, YTT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä. Tämän artikkelin tiedot perustustuvat mm. Uudenmaan ELY-keskuksen meriteollisuuden ennakointihankkeeseen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille vuoteen 2030 ja hankkeen aikana seurattuun keskusteluun risteilyaluspolitiikasta ja tulkintaan siitä arktisten silmälasien läpi. Lisätietoja arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta osoitteessa www.amtuusimaa.net.

Kuvassa Helsingin telakalla vuonna 2008 valmistunut Baltic Princess murtaa väylää lännestä itään, Tukholmasta Turkuun, talvella 2012. Samana vuonna 2008 RD Aluekehityksen julkaisussa oli kansikuvassa myös Helsingin telakan huipputuote, vallankumouiksellinen ilman jäänmurtajaa toimiva malminkuljetusalus Norilsk Nickel Koillisväylälle. Lue lisää viime mainitusta ja sovi tarvittaessa julkaisu- tai muusta sovellusyhteistyöstä https://yrjomyllyla.com/…/ . Kansakunta ilman visiota, suuntaa ja päätöksentekokkykä näivettyy. Kansakunnan visiolla pitää olla suunta. Päätöksiä ja osaamista tarvitaan. Ota yhteyttä. RD Aluekehitys osaa vision tuottamisen, ihmisten energisoinnin ja mobilisoinnin.