Työllisyysasteen nosto, työpaikkojen lisääminen ja väestörakenteen tervehdyttäminen – 120 000 uutta työpaikkaa neljässä vuodessa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

02.02.2020, Facebook-kirjoitukseni pohjalta

Kaikki on mahdollista sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä (siis meille useimmille kommentoijille täällä Facebookissa, ns. Wellerin laki). Koska näin on, pistän ”puppugeneraattorin” käyntiin ja ideoin ”kymmenen kohdan työllisyysohjelman” Brexitillan päätteeksi. Uskon kyllä, että jos nämä toteutuisi, iso osa työllisyysongelmaa ratkeaisi.

1. Työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen (nosto + 10 000/vuosi hallituskauden loppuun mennessä – 2500 lisäys lineaarisella kasvulla / vuosi)

”Suomi näyttäytyy tilastojen valossa suhteellisen vetovoimaisena maana. Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650). Oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751). Tämän lisäksi kausityötodistuksia myönnettiin yhteensä 6 916 henkilölle.”  (Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2019, Valtioneuvosto, s. 11.)

2. Ulkomaisten opiskelijoiden maahanmuuton edistäminen ja valtakunnallinen EKn stipendiohjelma (lisäys min +10 000/ 4 v. hallituskausi, 2500 / vuosi)

Viime vuosina ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ei ole lisääntynyt, pikemminkin vähentynyt. Tarkastelujakson 2008-2019 aikana parhaimmillaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on lisääntynyt noin 2000 vuodessa. Vuonna 2018 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli 9539 ulkomaalaista tutkinnon suorittajaa ja yliopistoissa 10698 tutkinnon suorittajaa, yhteensä 20237 tutkinnon suorittajaa. (OPH, Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa 2009-2018). Hallituskauden aikana tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen 10 000:lla olisi realistista, jos siinä olisi tahtoa ja keinot valmiina. Esimerkiksi stipendiohjelma ja oleskelulupien myöntäminen olisivat keskeisiä keinoja.

3. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.

Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät. (Ks. esim. Futura 4/2012: Ennakointi demokratian vahvistajana : esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.)

4. Yritysten kasvun pullonkaulojen poisto valmennustiimien avulla  – on muitakin kasvun pullonkaulojen kuin työvoiman saanti. Näin saadaan nopeasti lisäkasvua ja liikevaihtoa, esim. ao. ohjelmalla yksityisten valmentajien kanssa yhteistyössä 11 000 pysyvää työpaikkaa 4 vuodessa.

Jos oletetaan, että yrityksen 100 000 euron liikevaihto luo yhden työpaikan, saadaan miljoonan liikevaihdon lisäyksellä 10 työpaikkaa. 100 miljoonan euron liikevaihdon pysyvä lisäys tuo 1000 työpaikkaa. Miljardin liikevaihdon lisäys tuo 10 000 työpaikkaa. Kolmen miljardin liikevaihdon lisäys tuo 30 000 työpaikkaa. Kohteena pitäisi olla pk-yritykset, jotka ovat juuttuneet kasvun lasikattoihin. Esim. meillä on 10 miljoonaa, 20 miljoonaa liikevaihtavia yrityksiä kohtalainen määrä, sekä 100 miljoonan liikevaihtaviakin kohtalaisesti. Jos näistä kootaan esim. yhteensä tällä hetkellä miljardi liikevaihtava joukko ja kohdennetaan tähän yrityskantaan pääosin yksityisiä kasvun pullonkaulojen poistamispalveluita julkisen sektorin kanssa yhteistyössä, esim. 20 % liikevaihdon kasvu vuodessa on täysin realistinen ohjelman ollessa käynnissä. 20 % tarkoittaisi vuodessa 200 miljoonaa ja 2000 pysyvää työpaikkaa, jotka jo verotuloina tuottaisivat esim. 20 % takaisin yhteiskunnalle eli 20 miljoonaa. Kun ohjelmaa jatkettaisiin esimerkiksi neljä vuotta, liikevaihto kasvaisi seuraavasti:

1.  vuonna 1,2 miljardia, + 200 miljoonaa liikevaihtoa, 2000 pysyvää työpaikkaa, veroina takaisin kiertoon 20 miljonaa euroon.

2. vuonna 1,44 miljardia, + 440 miljoonaa liikevaihtoa, 4400 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 88 miljoonaa euroa.

3. vuonna 1,73 miljardia euroa,+ 730 miljoonaa liikevaihto, 7300 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 146 miljonaa euroa.

4. vuonna 2,1 miljardia, + 1,1 miljardia liikevaihtoa, 11000 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 220 miljoonaa euroa.

Jos lähtökohdaksi otettaisiin 3 miljardin liikevaihtava yrityskanta ja lisättäisiin sen määrän liikevaihtoa eri toimin 20 %, päästäisiin 4. vuonna 3,2 miljardin liikevaihdon lisäykseen ja yli 30 000 työpaikan nettovaikutukseen. Täysin mahdollista. 4-vuotinen ohjelma toisi neljänteen vuoteen mennessä lisää verotuloja 474 miljoonaa, eli lähes puoli miljardia ja tämä olisi mahdollista saada esim. muutaman miljoonan yhteiskunnan panostuksella oikeiden osaajien toiminnan tukemiseen. Voisin koota ja muodostaa ryhmä ja organisoida asian niin, että esim. 2021 syksystä ohjelma voisi käynnistyä. Nykyhallituksen pystyssä pysyessä neljä vuotta päästäisiin ohjelmaa toteuttamaan ainakin 2 vuotta.

Katso lisää Kannattavan kasvun johtamisesta.

5. Kaavailtujen laivaväylien syventäminen heti, mm. Kemin Ajoksen syväväylä. Hallituskauden loppuun mennessä toteutuneet investoinnit 1,5 miljardia (Metsä Group, Hannukainen, mahdollisesti Bioref), vientivaikutus noin miljardi euroa.

Laivaväylien syventäminen lisää investointeja satamakaupunkeihin. Jo nykyisin metsäteollisuutemme hyödyntää esimerkiksi Etelä-Amerikan metsävaroja tai kemian teollisuus globaaleja raaka-ainevaroja. Teollisuus uskaltaa investoida, kun raaka-ainevarasto on meripallo eikä Suomi yksistään. Vaikutus 5-10 v kuluttua miljardeja lisävientiä, esim. jos Kemin Metsä Groupin tehdasinvestointi ja Hannukaisen kaivosinvestointi sekä Kemijärven Biorefin sellutehdasinvestointi tai kaksikin näistä toteutuvat, Kemin laivaväylän syventäminen tuo miljardisuuruusluokan vientivaikutukset. Osa yrityksistä tekee investointipäätöksiä myöhemmin laivaväylän ollessa jo olemassa.

Budjettiriihi ennakoi, että Kemin satamaväylä syvennetään – rakentaminen voi alkaa vuonna 2021 (Yle 18.9.2019)

6. Kansallinen viestintäkampanja työnantajille millenniaalit ymmärtämiseksi.  Some käyttöön kohderyhmälähtöisesti (millenniaaleissakin erilaisia profiileja). Vaikutus  nopea, esim. 10 000 työllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Millenniaalit muodostavat 2025 noin puolet työmarkkinoista globaalisti. On syytä tuntea millenniaalien eli karkeasti 1980-2000 vuosien välillä syntyneiden ihmisten arvot ja kohdentaa viestintää tälle kohderyhmälle lähinnä digitaalisesti. Lue lisää millenniaaleista.

7. Vientiteollisuusmaakuntien tarpeiden asettaminen koulutuspolitiikan keskiöön.  Tämän vaikutukset ovat erittäin suuret etenkin pidemmällä aikavälillä.

Suomen hyvinvoinnin tuo vientitilastojen mukaan usein muut maakunnat kuin ne, joita pidetään kasvukeskuksina. Olisi syytä huomioida näiden alueiden vientiteollisuuden tarpeet. Osaajien houkuttelu on työlästä silloin, kun kouluttaudutaan toisella paikkakunnalla. Osaavan työvoinan saanti on kuitenkin kasvun keskeinen este. Lue lisää.

8. Suurten vientiä vahvistavien investointihankkeiden edistäminen eikä vastustaminen.

Esim. em. Hannukainen,  Metsä Group Kemi, Bioref Kemijärvi. Lisäksi mm. UPM Mussalo Kotka, LNG-infrastruktuurin edistäminen (edullinen LNG alentaa tuotantokustannuksia ja päästöjä).  Näistä aiemmin edellä mainitsemattomasti noin puoli miljardia lisävientivaikutukset. Vastaavasti yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomien ja pysyviä menoja lisäävien infrastruktuurihankkeiden välttäminen.

9. Matkailussa risteilyalusten satamamaksujen halventaminen. Matkailun näkeminen Suomen yhtenä kivijalkana. Matkailutulo muuttuu melko suoraan työpaikoiksi logistiikassa, majoituksessa, ravintolapalveluissa ja ohjelmapalveluissa.

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

10. Järkevien Long Distance Commuting kuvioiden eli pitkän matkan pendelöintikuvioiden järjestäminen. Tarkoitus on joustavoittaa työn vastaanottamista, tarjontaa. Vaikutus voisi olla esim. 10 000 – 30 000 työpaikan suuruusluokkaa.

Esimerkiksi junassa työskentely tulisi sallia työajalla, työvoimaa kaipaavilla paikkakunnilla pitäisi olla halpoja komennusmiesten asuntoja, esim. noin  (30€/yö),  etätyö olisi sallittava ainakin osittain (etätyötä lisää), työaikojen ja vuorojen joustavoittaminen, esimerkiksi niin, että voisi olla 10 tai 12 tunnin työpäiviä ja vastaavasti ja pidempiä vapaapäiväjaksoja tai esimerkiksi viikko töissä, viikko kotona yms. Lue lisää pitkän matkan pendelöinnistä.

11. Eläkeläiset töihin.

Sosiaaliturvamme työttömiäkin suurempi maksuerä on eläkkeet. Suuri osa eläkeläisistä on terveitä, työkykyisiä ja työhaluisia. Heille olisi mahdollistettava työnteko joustavin esimerkiksi lyhennetyin työviikon ratkaisuin yhdessä nuorten kanssa. Tämä lisäisi työn tarjontaa ja tukisi talouden kehitystä ja pienentäisi kestävyysvajetta.

12. Kotiäidin työkin luettava tuottavaksi ja työllisyysasteessa huomioitavaksi työksi.

Kotiäitien työ on tärkeää lasten kasvattamista. Jos sitä ei arvosteta, loppuu käytännössä lapset ja työvoima pidemmällä aikavälillä. Pieniä lapsia hoitavat kotiäidit olisi laskettava työvoimaksi.

Lisäksi voisi toivoa, että vaikeissa asioissa luotaisiin ensin ymmärrystä keskustelemalla, jottei asetettaisi mahdottomia tavoitteita.  Osittain tämä voisi tapahtua siten, että huolehdittaisiin, että kaikissa tiimeissä olisi eri ikäisiä ihmisiä. Ehkä tarvitaan senioriteettia milleniaaliministerien neuvonantajiksi jne.

Em. ohjelmassa pääpaino on työllisyyden tukemisessa, mutta ohjelma tukee samalla väestörakenteen tervehtymistä mm. maahanmuuton kautta.

Nopeat ja helposti toimeenpantavat: 1, 2, 4, 5, 6, 9 ja 11.

Vaikuttavat ja osaamista vaativat: 3, 4, 7 ja 10.

Riittää, kun ei vastusta: 5 ja 8.

 

Voisin auttaa ja olla keskeisessä roolissa: 3 ja 4.

Hallitusohjelma. Työllisyysaste.

Kaleva 15.2.2017: Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut

Kaleva Yläkerta 15.2.2017, Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota (pdf)Kaleva Yläkerta 15.2.2017, Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota

Käsikirjoitus:

Suomi on pakotettu purkamaan hyvinvointivaltiotaan. Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti edelleen rakentavat sitä. Olemmeko kadottaneet hyvinvointivaltion idean? Ymmärtämällä se, voisimme päästä takaisin muiden Pohjoismaiden kasvun ja hyvinvointivaltion rakentamisen tielle purkamisen sijaan.  Pääministeriämme myöten puoluejohtajat ovat puheissaan määritelleet hyvinvointivaltion säilyttämisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hyvinvointivaltion pelastamista haittaa se, että meiltä puuttuu nykyisin yhteinen käsitys hyvinvointivaltion ideasta.

Hyvinvointivaltion taustalla on yhteiskuntatieteiden osoittamat taloudelliset kannattavuusperusteet. Hyvinvointivaltiossa valtion kannattaa verovaroin rahoittaa tietyt toiminnot, koska se tukee valtion talouskasvua. Ellei se näin tee, kustannukset ovat yhteiskunnalle suuremmat ja kasvu heikompaa. Ulkomaalaiset käyvät ihmettelemässä pohjoismaisia ja suomalaisia saavutuksia: parhaimmat Pisa-oppimistulokset, turvallisin elinympäristö, vähiten rikoksen uusijoita, tasa-arvoisin kansa, jotka monet voidaan nähdä hyvinvointivaltiomallin seurauksina. Suunta on nyt toinen.

Hyvinvointivaltio perustuu seuraaville keskeisille politiikkalohkoille. Lähtökohtana on koulutuspolitiikka, jolla kansakunnan resurssit saadaan hyödyttämään yhteiskunnan kulloisenkin ennakoidun kehitysvaiheen tarpeita. Toiseksi, jotta yksilön yhteiskuntaa hyödyttävä työ- ja toimintakyky säilyisi, on järkevää harjoittaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa.  Sairauksien kohdatessa kannattaa pyrkiä saamaan ihminen mahdollisimman terveeksi. Kolmanneksi työvoimapolitiikkaa tarvitaan, kun alkuperäinen koulutus osoittautuu ajan myötä vanhentuneeksi tai tapahtuu muita muutoksia, joihin lyhytaikaisella työvoimakoulutuksella ja –politiikalla voidaan vastata. Neljänneksi, jos nämäkään toimet eivät auta, jäljelle jää perusturvapolitiikka työttömyyskorvauksineen, toimeentulotukineen, kansaneläkkeineen, joilla varmistetaan,  ettei yksilön tulojen pienentyessä yhteiskunnan kustannukset kasva ylisuuriksi syrjäytymisen ja muiden ongelmien kasaantumisen seurauksena.

Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi pääkeskustelun aihe ei pitäisi olla määrärahojen  leikkaus tai vastikkeellisuus. Suomessa koulutuksesta leikataan, terveydenhoitoon on tullut maksuja, työvoimapolitiikkaa on aika ajoin pidetty tempputyöllistämisenä. Perusturvasta pyritään tekemään vastikkeellista. Päähuomio pitää kiinnittää mallimme perustaan ja ensimmäiseen askeleeseen. Miksi koulutus ei tuota meillä enää työllisyyttä, mutta muissa Pohjoismaissa on lähes täystyöllisyys? Kysymys ei ole koulutuksen määrärahoista ensisijaisesti vaan niiden suuntaamisesta. Meillä vallitsee erilainen näkemys pohjoisena maana kansakuntamme perustoimeentulon lähteistä. Muut harvaan asutut Pohjoismaat hyödyntävät koko maansa resursseja ja ovat tehneet myös sitä tukevaa aluepolitiikkaa. Meillä osaaminen on irroitettu käsitteenä ympäristöstään jo 1990-luvun alussa. Luonnonvarojen hyödyntäminen on nähty vähän tuottavana alkutuotantona arvoketjun ensimmäisenä ja tuottamattomana portaana eikä teollisuuden ja monen huippuosaamisena pidetyn alan lähtökohtana.

Meillä on jatkuva puute työnjohtajien lisäksi niistä työntekijöistä, jotka palvelisivat vientisektoria metsäkonekuljettajina, hitsareina yms. Yhteiskuntaamme kiinnostaa lähinnä uudet alat ja start up -toiminta, jotka eivät tuota taloudellista ylijäämää tai merkittävää työllisyyttä. Ne käyvät muualla tehdyllä rahalla. Ylijäämää tuottavat perinteiset suuret jo pääinvestointinsa tehneet alat eivät meitä kiinnosta. Jos näkisimme kaivostoiminnan, sellu- ja meriteollisuuden perustavaa laatua olevina hyvinvointivaltion elinkeinoina, suuntaisimme huomiomme koulutuksessa ja tutkimuksessa näihin ja muihin ympäristösidonnaisiin aloihin. Hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tavoitellen kiinnittäisimme huomion myös arvoaan kasvattavien rajallisten luonnonvarojen kuten kaivosmineraalien ja jopa öljyn- ja kaasunetsintään.

Muihin pohjoismaihin verrattuna meillä on myös vanheneva väestö. Kun saamme elinkeinopoliittisen perushuomion teollisuuden perusrakenteiden tukemiseen, työvoiman tarve johtaa ulkomaisen työvoiman aktiiviseen hankintaan ja väestön rakenteen tervehtymiseen. Esimerkiksi ruotsalaisia äitejä käy synnyttämässä Suomessa Turussa, koska heillä on sairaalakapasiteetti käytössä. Syntyvyys on myös maahanmuuttajien aiheuttamaa. Työttömiä opettajia rekrytoidaan Suomesta Ruotsiin. Suomessa alueet, joissa on teollinen pohja kunnossa ja vientivetoinen kasvu kohtalaista muuhun Suomeen verrattuna, väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Näin on esimerkiksi Pohjanmaalla Vaasan seudulla tai Närpiössä ja Varsinais-Suomessa Turun seudulla. Hyvinvointivaltiotamme ei pelasta digitalisaatio eikä yksistään biotalous. Hyvinvointivaltiomme pelastaa ympäristömme mahdollisuuksia laajasti hyödyntävä teollisuuspolitiikka, sitä tukeva koulutuspolitiikka sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Pohjoisuus toimii täällä asuvia yhdistävänä tekijänä.

Yrjö Myllylä

Yhteiskuntatieteiden tohtori,

Tulevaisuuksientutkija

6.2.2017