Arktisen politiikan strategia – lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Katso Yrjö Myllylän Arktisen politiikan strategian -koko lausunto tästä pdf:nä. Lausunnon lähde: Lausuntopalvelu.fi :

20250709_Luonnos Suomen arktisen politiikan strategiaksi Lataa

TIIVISTELMÄ

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN: Ilmastonmuutoksen lisäksi arktisen alueen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti Venäjän pohjoistuminen Neuvostoliiton hajoamisprosessin seurauksena, luonnonvarojen kasvava kysyntä ja raaka-aineiden hinnan nousu sekä arktisen teknologian kehitys. Erityisesti arktisen meriteknologian kehitys on avain teknologiassa arktiseen. Ilmastonmuutoksen pysähtyminen ei pysäytä kehitystä arktisessa. (<https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/12/03/suomen-kuvalehti-15-11-2013-myos-suomen-tulee-hyotya-arktisesta/>). ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Ympäristönsuojeluteknologiaa tarvitaan kaivoksissa ja öljyntuotannossa – molempien tuotanto- ja kuljetusmäärät arktisessa kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana (<https://rdaluekehitys.net/2013/11/27/ymparistonsuojeluteknologialla-mahdollisuuksia-arktisessa-kaleva-alakerta/> <https://amtuusimaa.wordpress.com/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/> ). ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Arktisen strategian tavoitteena pitäisi olla Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen ja ILO-sopimuksen 169 vahvistaminen <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/03/07/suomi-on-yhtioittamassa-metsahallitusta-kenelle-kuuluvat-kultaharkot-maassa/>. STRATEGINEN HANKEALOITE: Arktinen Delfoi-paneeli – pilotti ja vakiinnuttaminen Suomen johdolla (ks. Liite, jatkotoimenpidekohta no 1).

Kuvituskuva Yrjö Myllylä, Copilot-tekoälyllä, 9.7.2025: Luonnonvarojen, kaasun ja malmirikasteiden kuljetusta arktisessa ja alkuperäiskansan toimintaa.

LIITE Johtopäätöskalvo Arktinen tulevaisuus vuoteen 2030 esitelmästäni

”Keskiviikkona 9.11.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505, Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela.”

(Paavo Lipposen sijaisena toimi Barentskeskus Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl)

TRENDIT

1) Venäjän sisäinen kehitysdynamiikka tulisi ymmärtää ja sen vaikutus Venäjän pohjoisen politiikkaan ja Koillisväylään. Se on myös suuri mahdollisuus Suomelle, kärkenä erityisesti meriteollisuus.

2) Kaikkea ei pitäisi selittää ilmastonmuutoksella – voi tulla kalliiksi, jos se on investointien peruste. Investointien perusteista (esim. Koillisväylän kasvavasta Aasia-Eurooppa liikenteestä) pitää löytyä myös käytännön evidenssiä.

3) Kaasu on toteutuva villi kortti, mutta päättäjillä on heikko kyky käsitellä asiaa.

KLUSTERIT

4) Heikon tilanne on kaivostoiminnan ymmärtämisessä,

5) Matkailussa esim. joulun ja joulupukin nostaminen kansallisesti oikeaan arvoon on ajankohtaista.

6) Energiassa investointisuunnitelmat arktisessa eivät kohdistu siinä määrin biotalouteen kuin Suomessa puhutaan. LNG tulee ottaa vakavasti.

OSAAMINEN

7) Osaamisen käsitteen ymmärtäminen, tutkimuksen ja koulutuksen kohdentamisessa tarpeeseen – esim. rakentamisen ja energia-alan tarpeet Oulun seudulla

8) Maahanmuuton lisääminen pohjoisen töihin.

KLUSTERIT – YHTEENVETO VISIO SUOMELLE: ”SUOMI ELÄÄ TULEVAISUUDESSA YHÄ ENEMMÄN METSÄN LISÄKSI MERESTÄ JA MAAPERÄN RIKKAUKSISTA SEKÄ MUUSTA ARKTISEEN YMPÄRISTÖÖN KYTKETYSTÄ OSAAMISESTA.” Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, 1.1.2014.

JATKOTOIMENPITEET, HANKKEET (linkit lisätty 16.2.2021)

1. Arktinen Delfoi-paneeli – valmistelu saatava käyntiin välittömästi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden 2017-2019 alla. Pysyvä Delfoi-paneeli Suomen lahja kautensa jälkeen. Aloite ja koordinaatio Yrjö Myllylä / RD Aluekehitys – Jari Kaivo-oja / TUTU täydennettynä asian valmisteluryhmällä. Vrt. esim. iKNOW, YK:n millennium-projekti tms. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/delphi-study-case-iknow-delphi-2-0-national-survey-country-report-finland/ , https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079 .

2. Oulun yliopiston rakennusteknillisen yksikön palauttaminen (toteutettu 2017 – siltasuunnittelusta rakennustekniikan yksi lippulaiva laivojen ja merimoottoreiden tapaan. 50 milj €/ 10 v, OPM. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/11/kaleva-mielipide-27-8-1996-pak.jpg

3. Pohjoinen rataverkko valtakunnallisiin maankäytön kehittämistavoitteisiin – vastuu on Helsingin ministeriöillä – YM, LVM, VNK. Kuka aloittaa vaikuttamisen? Ks. mm. Terra 182. https://rdaluekehitys.net/2017/11/05/jaameren-rata-paasy-jaamerelle-koko-suomen-etu/

4. Suomessa olevaa maailman parasta talvipyöräilyosaamista edistettävä – Montrealin talvipyöräilykongressiin tarvitaan julkaisusponsoria. Yhteydenotot RD Aluekehitykseen. http://www.bikinginpractice.wordpress.com

5. Helsinki-Tallinnan junalauttaliikenteen kehittäminen. Yhteydenotot Yrjö Myllylään.

6. Tulevaisuuden aluepolitiikan muotoilu arktisista lähtökohdista. (RD Aluekehitys / SMS)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

7. Joulupukki ja Suomi. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. Caseja, esim. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006237565.html

8. LNG:stä todellinen päästöjen vähentämisen keino ja uuden teknologian markkinan luoja suomalaisille yrityksille, edellytyksiä edistettävä. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. lisätietoja. https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ , https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lng-n-yleistyminen-voi-lisata-talouskasvua-1.2141047 .

___

Em. kommentoitu Suomen arktisen politiikan strategia oli Suomen kolmas. Sen päivittämisestä on keskusteltu. Ensimmäisen arktisen strategian aikoihin lausuja, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, tuotti Työ- ja elinkeinoministeriön sarjassa julkaisun, joka jaettiin mm. strategiaa toteuttavien työryhmien käyttöön. Julkaisutiedot ovat alla:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

TEM_43_2010_netti Lataa

Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice -konferenssiesitelmä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025). Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice. Conference presentation on 12 June 2025 at ”Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations”, 10–12 June 2025, Turku, Finland. Abstract available on Gerasymenko, Iryna & Riikka Saarimaa (eds.) Book of Abstracts. Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations 10–12 June 2025, Turku, Finland, p. 95–96.

”Konferenssiesitelmän taustalla on Vantaan kaupungin tilaama Vantaan puolijohdealan ennakoinnin pilotti syksyltä 2024. Kyseessä oli Vantaalle kaavaillun alueellisen ennakointimallin mukainen lyhyen aikavälin ennakointia painottava ennakointisovellus. Toimintamallia on tarkoitus soveltaa Vantaalla vuosittain valituille toimialoille. Konsulttina työssä on toiminut RD Aluekehitys Oy, Delfoi-manager, dosentti Yrjö Myllylän johdolla. Konseptin keskeiset vaiheet haastatteluineen ja tulevaisuuspajoineen toteutettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tieteellisenä neuvonantajana on toiminut Jari Kaivo-oja etenkin jatkovaiheissa mallin syventämiseksi muun muassa Futures of Technologies -konferenssia varten. Kaivo-oja on korostanut mm. hankkeen tapaustutkimus- ja hybridiennakointiluonnetta.”

Tehdyn työn ja konferenssiesityksen pohjalta julkistettiin seuraava kokoava blogiartikkeli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilla (Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osa Turun kauppakorkeakoulua, Turun yliopistoa):

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

”Puolijohdeteollisuus kasvaa maailmanlaajuisesti hurjaa vauhtia, ja myös Suomessa on havahduttu alan strategiseen merkitykseen osana vihreää siirtymää ja teknologista kehitystä. Vuonna 2024 julkaistun Chips from the North -strategian tavoitteet ovat kunnianhimoisia: kolminkertaistaa työpaikat ja moninkertaistaa taloudelliset vaikutukset. Vantaalla puolijohdeala on noussut osaksi kaupunkipolitiikkaa, ja alueesta on kehittymässä merkittävä kansallinen osaamiskeskittymä. Vantaa ei kuitenkaan ole vain toimintaympäristö, vaan aktiivinen toimija: se sovelsi ensimmäisenä kuntana EU:n palkittua ennakointimenetelmää yritysyhteistyön ja koulutusratkaisujen kehittämiseksi.

Tämä blogikirjoitus avaa lukijoille sitä, miten kunnat voivat vaikuttaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen – ei vain Vantaalla vaan kaikkialla Suomessa. Kuntien omistamat oppilaitokset, elinvoimapalvelut ja strateginen ennakointi voivat tarjota ratkaisuja teknologiateollisuuden kasvun pullonkauloihin. Esimerkkitapaus Vantaalta osoittaa, että kunnilla on välineitä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin – kunhan tahtoa ja yhteistyötä riittää. Ennakointitutkimuksen yhteydessä on hyvä ottaa oppia alan tapaustutkimuksista.” Lue koko blogiartikkeli tästä.

Aiheesta on julkaistu muun muassa seuraavat yleistajuiset sanomalehtiartikkelit konferenssiesitykseen liittyen:

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Mielipidekirjoitus: Puolijohdealan työpaikkojen triplaus voi onnistua Vantaan ennakointimallilla. Kauppalehti, Debatti 9.6.2025.

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Puolijohdealan kasvu tuo tuhansia työpaikkoja Vantaalle. Talouselämä 23.5.2025 <https://www.talouselama.fi/uutiset/puolijohdealan-kasvu-tuo-tuhansia-tyopaikkoja-vantaalle/5720f0e8-54b6-4cab-a9a8-5a899e4009f2>

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Kunnat avainasemassa puolijohdealan työpaikkojen triplaamisessa. Kaleva, Puheenvuoro, 25.5.2025. <https://www.kaleva.fi/kunnat-avainasemassa-puolijohdealan-tyopaikkojen-t/11638202 >

Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – vertaisarvioitu tutkimusartikkeli

Vuosina 2017-2018 ja 2021-2022 toteutettujen Delfoi-haastattelukierrosten perusteella on luotu Kuuden vaiheen kannattavan kasvun porrasmalli. Tutkimustyön tekemisestä on vastannut Delfoi-manager, YTT, alukehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä. Malli on ollut tilaajan Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n aktiivikäytössä ja sen pohjalta on luotu myös KasvuApp ammattimainen johtamisjärjestelmäsovellus.

Työstä on kirjoitettu tutkimusraportteja kirjoina, lukuisia yleistajuisia artikkeleita, ISPIM-innovaatiokonferenssiesitys (KasvuAppia painottaen) sekä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. Katso myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkistettiin 18.2.2025 Journal of Economics and Business Management -lehdessä. Seuraavassa on tämän artikkelin tiedot. Artikkeli on avoimesti saatavissa verkosta ja sen tiedot ovat alla:

Myllylä, Y., & Kaivo-oja, J. (2025). The six-stage model of profitable growth and entrepreneurship in Finland: a Delphi study. Journal of Business Economics and Management, 26(1), 89–109. https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902 .

Abstract

Our research has focused on addressing the following research questions for the growth strategies of SMEs: (1) What are the stages of profitable growth, and what factors contribute to these growth stages? (2) Which critical factors must be addressed for an organization to progress to the next stages of growth? (3) What is the importance of management in identifying and addressing critical growth factors? We have utilized the Delphi method and emphasized the role of company managers who have experienced profitable growth process as experts. Based on our findings, we have developed a Six-Stage Model of Profitable Growth (SSMPG), which we explain in detail in the article. The SSMPG model is compared to the prevailing Death Valley and Startup growth company development models. The article identifies the most crucial factors for the profitable growth of SMEs at different stages of growth within the SSMPG model. This model emphasizes sales, profitability, the individual characteristics of the entrepreneur, and leadership, in contrast to the debt-driven growth models emphasized in the other approaches. Further research could explore developing a start-up business culture using the new phasing model in Europe and elsewhere. In the future, it is important to consider profitability at both the company level and within clusters and regions.

Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös julkisen innovaatioympäristön kehittämiseksi kannattavaa kasvua tukevaksi. Tämä voisi tarkoittaa alueellisia strategioita kannattavan kasvun ja porrasmallin lähtökohdista, koulutuksen kehittämistä ja suuntaamista. Katso ehdotuksia myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkelin Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? (2025) Ole yhteydessä tekijöihin ja kysy lisätietoja sovellusmahdollisuuksista!