5.10 Huoltovarmuuskysymys

Laadukkaiden ympäristömittausten tuottaminen nopeasti ja maantieteellisesti kattavasti poikkeusolosuhteissa nousi panelistien mielestä keskeiseksi huolenaiheeksi mittaustoiminnan yhtiöityessä, keskittyessä ja kansainvälistyessä nopeasti. Huoltovarmuudella tarkoitetaan sitä, että tiettyjen mitattavien kohteiden laadukas ja nopea mittaaminen pitäisi pystyä kaikissa oloissa turvaamaan. Mitkä ovat näitä mittauskohteita, joiden mittaus ja mittausten oikeellisuus kaikissa olosuhteissa tulisi varmistaa, pitäisi erikseen pohtia. Ne voisivat liittyä muun muassa ihmisen terveyteen, veteen yms. perusasioihin, jotka ovat elämisen ja toiminnan kannalta välttämättömiä. Monet terveyteen vaikuttavat tekijät tulevat ilman kautta. Viitteitä näistä teemoista voisi saada esimerkiksi kohdasta ”5.8 Arvoverkot ja toimijoiden roolit”.

Esimerkkinä panelistit mainitsivat yhdyskunnan puhtaan veden tarpeet. Kriisitilanteessa pitäisi pystyä nopeasti ja oikein todentamaan vedenlaatu. Toisena esimerkkinä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on joitakin virus- tai bakteeriviljelmiä, joita voidaan hyödyntää epidemioiden todentamisessa. Näillä viljelyillä varaudutaan ei toivotun tilanteen varalle. Jos Suomeen esimerkiksi kohdistuisi bioterrorismihyökkäys, tällaisilla viljelmillä voitaisiin varmistaa, millaisesta biologisesta uhasta on kyse. Tällöin voidaan varautua tarpeellisin vastatoimenpiteisiin terveyden turvaamiseksi. Tällaisten kantojen ylläpidossa tarvitaan julkisen vallan vastuuta ja rahoitusta.

Panelistit nostivat esiin myös kansainvälisiä esimerkkitapauksia. Eräässä tapauksessa ympäristötiedon tuottamistehtävä oli annettu yritykselle. Yrityksen mennessä konkurssiin aikasarjatiedot, jotka olivat ennen julkisen toimijan hallussa, katosivat konkurssin myötä. Toisessa tapauksessa yksityisen mittaustoiminnan tulokset oli todettu myöhemmin vääriksi, mutta sen perusteella oli ehditty antaa suosituksia lannoitteiden vähentämiseksi. Maataloustuottajien järjestö oli virhemittausten jälkeen tehnyt aiheesta valituksen. Tässä tapauksessa yksityiselle mittaajalle oli osoitettu myös vertailulaboratoriotoiminnan ylläpito. Sekä mittaustoimintaa tekevän että vertailulaboratoriotoimintaa harjoittavan yrityksen omistajataho oli sama.

Panelistikommenttien mukaan huoltovarmuuden kannalta tärkeät mittausaiheet tulisi määritellä ja pyrkiä niissä takaamaan sellainen vertailulaboratoriotoimintaa tukeva verkosto, että se kestää mahdollisimman hyvin erilaisia kriisejä. Osaaminen nähtiin tärkeimpänä huoltovarmuuden takeena, joskin siihen voi liittyä viiveellä reagointi, jos ei ole välitöntä mittausvalmiutta. Osaamisella voidaan kuitenkin luoda uusi mittausvalmius. Vaikka vertailulaboratoriotoiminta on lähtökohtaisesti kansainvälistä, katsoivat panelistit, että osaaminen kuitenkin säilyy parhaiten lisäämällä vertailulaboratoriotoiminnan kansainvälisyyttä edelleen nykyisestä tasosta.

Aihetta jalostettiin edelleen tulevaisuusverstaassa. Työryhmälle annettiin huoltovarmuuden tulevaisuuskuvan ulottuvuudet, skenaariovaihtoehdot: välitön valmius – viiveellä nostettava valmius ja kansallinen – kansainvälinen mittausten tekeminen (Kuva 18). Tulevaisuusverstaan työryhmä painotti osaamista huoltovarmuuden kannalta olennaisena asiana. Tulevaisuusverstaan huoltovarmuustyöryhmän mukaan osaaminen säilyy työolosuhteisiin ja resursseihin huomiota kiinnittämällä. Näillä on vaikutusta alan vetovoimaisuuteen, alalle hakeutumiseen ja sitä kautta osaamisen säilymiseen. Työolosuhteisiin voidaan lukea esimerkiksi töiden organisointi, palkkausjärjestelmät, työssäoppiminen ja vaikutusmahdollisuudet työssä sekä työmarkkinanäkymät. Delfoi-paneeli puolestaan painotti kansainvälistymisen lisäämistä osaamisen turvaamisessa. Kansainvälinen näkemys auttaa tunnistamaan oman osaamisen tilan suhteessa muihin ja nopeuttaa tarvittaessa kehitystoimia tilanteen parantamiseksi. Sekä Tulevaisuusverstaan painottamat työolosuhteet että joidenkin Delfoi-paneelistien korostama kansainvälistymisen lisääminen liittyvät toisiinsa. Molempien taustalla on vertailulaboratorioiden aseman tunnistaminen ja tunnustaminen, selkeä visio ja toiminnan resursointi.

(Skenaario 2: Viiveellä nostettava kansallinen valmius)

Tulevaisuusverstaan työryhmän tuottama toivottu ja mahdollinen tulevaisuus sisälsi seuraavat tärkeät pääteemat huoltovarmuuden kannalta: huoltovarmuuden suunnittelun ja koordinaation, valmiusorganisaation valittuihin tilanteisiin, infrastruktuurivalmiudet (sähkön ja ilmastoinnin varmistaminen) sekä yhteistyöverkoston. Toimijoina ovat vertailulaboratorioiden asiantuntijat ja johto, niiden tukipalvelut, kuten kiinteistönhuolto ja ICT-tuki. Lisäksi toimijoina ovat Huoltovarmuuskeskus sekä laboratorioiden verkosto. Tulevaisuusverstaan tiivistämä huoltovarmuusvisio oli seuraava: ”Vertailulaboratorioiden yhteistyöverkosto on suunniteltu ja toteutettu siten, että se on luontainen osa laboratorion toimintaa ja virkamiehet ovat ylpeitä ja onnellisia. Tämä on keskeinen osa huoltovarmuutta, koska onnellisuus ja ylpeys työssä tekevät laboratoriotyöstä niin houkuttelevaa, että asiantuntijat haluavat töihin.

Kansainvälistyminen etenee askeleittain Suomesta Euroopan unioniin ja sitten laajemmalle maailmalle.” Jatkotoimenpiteenä ryhmä suositti verkoston rakentamista ja vahvistamista mainiten esimerkkinä kansallinen kemikaaliohjelman (KELO).” Työryhmä korosti huoltovarmuuden takeena osaamista. Siihen puolestaan se näki ratkaisuna vertailulaboratoriotoiminnan vetovoimaisuuden lisäämisen niin, että vetovoimaisuus takaa asiantuntijoiden hakeutumisen alalle.