ASIANTUNTIJOIDEN VALINTA. Asiantuntijatiedon käyttöön erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee kuinka asiantuntijat tulee valita. Ajattelutapaa voidaan soveltaa hyvin monenlaisten neuvonantajaryhmien kuten jopa hallitusten ja työntekijöiden valintaan. Yrjö Myllylän osaaminen perustuu Delfoi-paneelien valinnan lähtökohtiin ja vuosikymmenten kokemukseen hyvän Delfoi- paneelin ja siten onnistuneen neuvonantajaryhmän valitsemiseksi. Hän on myös itse soveltanut ajattelutapaa muuhunkin kuin Delfoi-menetelmään, kuten vaikuttavien tapahtumien suunnitteluun, esimerkkinä Valkoisen Meren messut ja Barentsin käytävän kehittämisseminaari. https://rdaluekehitys.net/henkilokuva/

Emme voi syrjäyttää tuhatvuotista viisautta. ”Siellä missä on viisaat neuvonantajat, siellä on voitto.” Tarvitsemme erilaisia näkökulmia, erilaisia asiantuntijoita kulloisenkin ilmiön ja kehittämiskohteen tarkasteluun, sen tulevaisuutta arvioimaan ja tekemään. Kyse on asiantuntijatiedon hyödyntämisestä. https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/rd-ratkaisu-delfoi-sovellukset/

Olennaista on pystyä päättelemään kuka on asiantuntija kulloiseenkin tutkimusilmiöön ja miten asiantuntijatietoa hyödynnetään ja tulkitaan. Keskeistä on ymmärtää, että ”kukaan ei sahaa omaa oksaansa”. Tai että asiantuntijoilla on taipumus ”laulaa sen lauluja, kenen leipää syövät”. Tulevaisuuden Delfoissa on tunnistettava, mitkä ryhmät edustavat tulevaisuutta ja vahvistettava esimerkiksi aluekehityksessä nousevien alojen ääntä. Yhden vahvan toimijan, kuten yrityksen tai teollisuudenalan ottaminen asiantuntijaksi johtaa dinosaurusten tavoin alan tuhoon. Rehellistä mielipiteen ilmaisua on tuettava, turhat suodattimet poistettava. Siksi tarvitaan Delfoi-menetelmää ja sen perusominaisuuksia – anonyymisyyttä, iteratiivisuutta ja palautteen antamista. https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Esimerkkinä, mihin yksipuolisten asiantuntijoiden valinta esimerkiksi lainsäädäntöä perustelemaan johtaa, Myllylä käyttää mm. Lex Nokiaa. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/01/rohkeat-alueelliset-osaamisen-valinnat-ja-suuryritysten-intressit/

Asiantuntijoiden valinnassa hyvä työkalu on intressi-kompetenssi -matriisi. Myllylä esittelee videolla sen luomista esimerkiksi pandemian hallintaan Suomessa.

Hyvänä esimerkkinä intresssi-kompetenssi -matriisin soveltamisesta Myllylä puolestaan nostaa Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiprojektin asiantuntijoiden valinnan niin pitkän aikavälin ennakoinnin Delfoi-paneelissa, Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaissa kuin lyhyen aikavälin toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Näissä kaikissa painotettiin kahden intrressiryhmän edustusta ja tulosten analyysiä intressiryhmissä. Pääryhmät olivat työnantajat ja oppilaitosten edustajat, jotka ovat ilmiön kannalta keskeisiä unohtamatta muita sidosryhmiä. Etiäinen hankkeen tulokset olivat jo hankkeen aikana merkittävät: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/ .

Asiantuntijoiden valinta -teema on myös hyvä ja vaikuttava asiantuntijaluentojen aihe kaikille organisaatioille ja teemaa voidaan soveltaa kulloiseenkin tarpeeseen. Esimerkiksi pandemian alkaessa ja sitä esimerkkinä käyttäen Myllylä piti luennon noin 50:lle korkeakoulun TKI-toimijalle aihepiirin hyvin menetelmälllisesti kiteyttävällä otsakkeella ”Matriisiajattelu kompleksisessa ennakoinnissa”.

Kun kysytään yritys- ja muilta johtajilta menestyksen salaisuutta. Usein sanotaan, että ”onnistuneet rekrytoinnit”. On uskallettu valita erilaisia asiantuntijoita työtä tekemään. Asiantuntijoiden valinnassa on kyse äärimmäisen tärkeästä asiasta, sotien voittamisesta, yhteiskunnan turvallisuudesta, pandemioiden hallitsemisesta, yritysten menestymisestä, kansakuntien menestyksestä, yksilön tyytyväisyydestä ja siten onnellisuudesta. Siksi teeman pohtimiselle kannattaa antaa hetki aikaa, vaikkapa vain tämän videon verran.

Lisätietoja intressi-kompetenssi matriisin lähtökohdista ja soveltamisesta mm. seuraavista:

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi.  246 s.  Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3>

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation).  < http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 >