Myllylä, Yrjö (2003). Tuottavuuden nousu estää työvoimapulaa. Mielipide. Helsingin Sanomat 18.4.2003.

Kymmenen vuotta sitten ennakoitiiin Suomeen työvoimapulaa!

Trendiajatteluun ja trendejä taittaviin tekijöihin tulisi perehtyä paremmin (ks. esim. väitöskirjastani vahvat ennakoivat trendit ja heikot signaalit). Monet trendit,  otetaan itsestään selvyytenä, kun niitä toistetaan tarpeeksi, pohtimatta onko trendeistä varmuudella löydettävissä historiallista evidenssiä ja jatkuuko ne asiantuntijoiden mielestä tulevaisuudessa. Tällaisten epävarmojen uskomusten varaan rakennetaan jatkuvasti politiikka tälläkin hetkellä. Esimerkiksi kymmenen vuoden takainen arvio trendistä ja sen vaikutukista osoitutui ainakin jossakin määrin paikkansa pitämättömäksi. Suurta työvoimapulaa ei tullut vaan pikemminkin pulaa työstä.

Tuottavuuden nousu vaikuttaa työvoiman tarpeeseen – trendit vaikuttavat toisiinsa

Viime viikolla tapasin kouluttajaexpertin, joka on saanut useissa tuontalaitoksissa todistetusti kymmenien prosenttien säästöjä kiinnittämällä huomiota logistiikkaan ja työprosesseihin. Esim. jossakin casessa prosessin läpimenoaika oli noin 500 tuntia. Yritys suunnitteli uuden koneen ostamista työn tehostamiseksi, mikä konevaihe otti 10 tuntia kokonaisajasta. Uusi kone olisi säästänyt 1 tunnin. Prosesseja tarkastelemalla ja etenkin työnjohtotason kautta niitä muuttamalla saatiin noin 150 tunnin säästö. Henkilöllä oli tieto, että 4 % tehokkuuden kasvattaminen kuntasektorilla lopettaisi Suomen velkaantumisen (lienee niin, että tällä hetkellä kustannukset kasvavat tätä luokkaa / vuosi?). Tämän tuottavuuden verran toimintojen kehittäminen on ainakin täysin mahdollista. Mutta miten edetään? Siitä olisi hyvä keskustella kiihkottomasti ja perusteellisesti. Se vaatii muutakin kuin lyhytsanaista mielipidevaihtoa Facebookissa tai nopeita tyypillisesti kahden kuukauden mittaisi ministeriselvityksiä vahvistamaan jo olevia toimeksiantajan intressejä (joita olen kyllä itsekin tehnyt, väitteeni ei sen mukaan pidä paikkaansa, vaan aidosti uuttakin tietoa voi tulla, objektiivista tutkimusta voidaan tehdä, mutta haasteellista se voi olla, ks. esim. työvoimateemaan liittyen onnistunut case TEM 29/2011).

Seuraavassa on edellä mainitun HS-artikkelin käsikirjoitus. Ehkä ajatteluni on kypsynyt joiltain osin, mutta tuon vanhat ajatukset esille, koska keskusteluteema on ajankohtainen, mm. SOTE- ja kuntarakennekysymyksiinkin liittyen.

TYÖVOIMAPULAA VOI VÄHENTÄÄ TUOTTAVUUTTA NOSTAMALLA

Työministeriö ja monet muut tahot ennakoivat Suomeen työvoimapulaa kuluvan vuosikymmenen aikana. Erityisenä syynä työvoimapulaan on ns. suurten ikäluokkien eläköityminen ja poistuminen työmarkkinoilta vuosikymmenen aikana. Lähtökohtana työvoimapulaa ennakoitaessa on, että eläkkeelle siirtyvien tilalla on saatava uusi henkilö tekemään näin muutoin tekemättä jäävät työt.

Suuret ikäluokat työskentelevät koko Suomea ajatellen erityisesti julkisella sektorilla erilaisissa palvelutuotannon tehtävissä ja suurteollisuudessa, esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuudessa. Ensin mainittu julkinen sektori lienee keskeisin yksittäinen sektori, jota työvoimapulan katsotaan ikäluokkien poistumien vuoksi uhkaavan. Suurteollisuus ja sen myötä julkiset palvelut kasvoivat suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille. Suurteollisuus on kuitenkin teollisuuden tuottavuuden nousun ja elinkeinorakenteen rakennemuutoksen myötä vähentänyt väkeä jo kohta 20 vuotta ja tämän pohjalle rakentuvasta julkisesta palvelutuotannon ylläpidosta ja rahoituspohjasta käydään keskustelua.

Työvoimapulaa ennakoivissa tutkimuksissa ei käsitykseni mukaan ole kovin paljoa, jos lainkaan, kiinnitetty huomiota työn tuottavuuden nousuun. Ennakointiselvityksiä on tehty paljolti perinteisin menetelmin, jossa muutostekijöitä, kuten esim. tietotekniikasta ja ostopalveluiden lisääntyvästä käytöstä johtuvaa työn tuottavuuden vaikutuksia ei ole riittävästi huomioitu. Nämä muutostekijät voivat osittain tehdä tarpeettomaksi esimerkiksi työministeriön korostaman merkittävän siirtolaisuustarpeen.

Työn tuottavuutta etenkin julkisella sektorilla voidaankin mielestäni nostaa lähinnä kahdella tavalla. Ensiksikin tietotekniikan täysimääräinen hyödyntäminen vapauttaa valtavat määrät resursseja julkiselta sektorilta eläkkeelle tai muihin tehtäviin ilman, että siitä seuraa uhkaa yhteiskunnan toimivuudelle. Toiseksi julkisen sektorin on pyrittävä palvelujen tuottajan roolista yhä enemmän palvelujen ostajan ja markkinoiden synnyttäjän rooliin. Markkinaehtoisesti tuotetut palvelut tuotetaan yleensä pienemmillä henkilö- ja muilla resursseilla kuin julkisen sektorin itsensä tuottamat palvelut esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Yhä pienempi osa väestöstä voi elättää yhä suuremman osan eläkkeellä olevia, jos työn tuottavuus nousee. Esimerkkinä toimii Egyptin pyramidien rakentaminen tai shakkilauden keksijän palkkiovaatimus: Aikanaan pyramideja rakennettiin noin 40 vuotta. Jos työn tuottavuus olisi noussut 1 % vuodessa pyramideja valmistuisi tällä hetkellä sekunnissa miljoonia kappaleita. Kerrotaan, että shakkilauden keksijä toivoi itselle palkaksi vain riisiä siten, että ensimmäisen laudan ruutuun sijoitetaan yksi riisi, toiseen kaksi, kolmanteen neljä jne. Viimeisen ruudun riisin määrä on käsittämättömän suuri. Pienikin jatkuva työn tuottavuuden nousu julkisella sektorilla vuosittain kertautuu muutamassa vuodessa niin merkitykselliseksi, että työvoimapulaa ei siinä määrin tulekaan kuin on ennakoitu.

Suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta tarjoaa myös mahdollisuuden elinkeinojen rakennemuutokseen, jossa mm. keskeistä lienee elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja nykyistä pienemmät toiminnan yksiköt mm. pienyritysten lisääntymisen kautta. Uuden hallitusohjelman mukainen politiikkaohjelma tietotekniikan käytön lisäämiseksi julkisella sektorilla on siten oikeansuuntainen toimenpide. Lisäksi tarvitaan näkemystä public-private –yhteistyöstä, tilaaja-tuottajamallin soveltamisesta julkisen sektorin ja yritysten yhteistyössä. Tämä lisää puolestaan kaikista olennaisimmalla tavalla tuottavuuden lisäksi myös yrittäjyyttä Suomessa, jota sitäkin tavoitellaan uuden hallituksen yhdessä neljästä politiikkaohjelmassa.

Tietotekniikan lisääminen ja tilaaja-tuottajamallin yleistyminen julkisella sektorilla vaikuttavat siten, että ulkomaista työvoimaa ei välttämättä tarvitakaan etupäässä ”korvaamaan” nykyisiä työpaikkoja. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan näiden tuottavuutta nostavien toimenpiteiden seurausvaikutuksena syntyviin uusiin työpaikkoihin uusille kasvavilla aloille. Uudet työpaikat syntyvät uusille kasvualoille, kuten informaatio- ja kommunikaatio-, hyvinvointi- ja ympäristöklusteriin tehtyjen tulevaisuudentutkimusten valossa.

Kannatan lämpimästi yhteiskuntapolitiikassa sitä, että nykyisestä pelkästä pakolaispolitiikasta siirrytään laajempaan maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaan, joilla haetaan aktiivisesti kansakunnalle voimavaroja sen ulkopuolelta, osittain USA:n malliin. Sen sijaan työvoimatarpeita ennakoitaessa etenkin julkisen sektorin palvelutuotannossa toivoisin työn tuottavuuden aspektin korostuvat tulevissa ennakointiselvityksissä.

Yrjö Myllylä

YTM, ennakoinnin asiantuntija.