Pääministeri Turussa: Kohti seuraavaa sataa, Turun yliopisto 12.3.2018

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

raj

 

KOHTI SEURAAVAA SATAA.

Osallistuin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen edustajana työpajaan ”Kasvu ja työpaikat: Miten varmistetaan eri toimialojen tarvitsema osaaminen?” Laadin sitä varten alla olevan Top 10 muistilistan ja tulostin kolme sarjaa siinä mainituista keskeisimmistä artikkeleista jaettavaksi  pääministerin vetämässä Tulevaisuusverstaassa Turussa 12.3.2018. Päätavoitteeni oli tuoda esille EU:n parhaimmaksi arvioitu ennakointimalli tarkoitukseen (erityisesti ao. kohdat 1.-3.). Siinä jossakin määrin onnistuin siinä mielessä, että työryhmätyöskentelyn jälkeen asia ja nimeni mainittiin yhteenvetotilaisuudessa juuri kuvassa näkyvässä tilanteessa Turun kauppakorkeakoulun dekaanin toimesta (kuvassa).

  1. TKTT, Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus – EU:n paras työvoiman ennakointimalli käyttöön. (developed by Regional Development Ltd and Varsinais-Suomen ely-keskus, Jouni Marttinen)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ (Ks. Liite)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TKTT ja AMMATTIBAROMETRI muodostavat toimivan lyhyen tähtäimen 1-5 vuoden ennakointiproseduurin. Linkin Futuran referee-artikkelissa EU:n ennakointikäytännöistä laveammin, mukana myös läpimurron tehnyt ammattibarometri em. TKTT-mallin lisäksi.

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TEKNISET PALVELUT CASE. Käytännön esimerkki em. TKTT-mallista, mitä insinööritoimistot tarvitsevat – tämä pitäisi uusia (laivansuunnittelu, arkkitehtitoimistot ja muut)

https://rdaluekehitys.net/2016/09/18/teknisen-palvelun-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/ (Ks. Liite)

  1. EAKR-kulttuuria muutettava – yksityiset yritykset tasavertaisiksi julkisomisteisten yhtiöiden kanssa koulutuksessa ja kehittämisessä.
    https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/09/07/suomenmaa-2-9-2015-suomen-eakr-kaytannot-estavat-suomen-alueellisen-uusiutumisen/ (Ks. Liite)
  2. KANNATTAVAN KASVUN EDISTÄMINEN LISÄÄ TYÖPAIKKOJA – YRITYSTEN TARPEET LÄHTÖKOHDAKSI.

Myös liiketoiminnassa tarvittava liiketoimintaosaaminen on varmistettava:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.226589 (Ks. Liite)

Vientialueiden osaamistarpeita ei pidä unohtaa – vientiä on vähän ”kasvukeskuksista”

https://rdaluekehitys.net/2017/11/14/keski-pohjanmaa-suomen-vientiykkonen-tavaraviennissa-asukas-vuonna-2016-kymelle-hopeaa-lapille-pronssia-pohjanmaalle-kunniamaininta/

  1. KOULUTUS JA SEN SUUNTAAMINEN HYVINVOINTIVALTION TÄRKEIN PERUSTA Osaavaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia tarvitaan: ”Pohjoismaista ainoastaan Suomi purkaa hyvinvointivaltiota”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2017/03/16/kaleva-15-2-2017-pohjoismaista-suomi-purkaa-ainoana-hyvinvointivaltiota/ (Ks. Liite)

  1. MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS: Osaamistarpeiden ennakointi ja suuntaaminen tärkein yksittäinen tekijä aluekehittämisessä pidemmällä aikavälillä.

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Aluepolitiikan tulevaisuuskomitea tarvitaan – ympäristöstä irroitettu osaamiskeskuspolitiikka johtaa työvoimapulaan vientialoilla ja yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin.

https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/aluepolitiikka-terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

  1. OSAAMINEN ON KYTKETTÄVÄ TAKAISIN MAANTIETEESEEN – esim. pelkkä työnjohtotason koulutuksen käynnistäminen olisi vaikuttavin koulutusjärjestelmän kehittämistoimi (kaikki alat potevat työnjohtotason pulaa, järjestelmämme ei tuota johtajia ja toimeenpanijoita); Oulun yliopistoon energiaosaamista jne:

https://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/ (Ks. Liite)

https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/arktinen-ennakointi-rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/

Tässä varsinainen Jokeri-vastaus, jos pyörisi säännöllisesti ja oikein toteutettuna:

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Logistiset käytävät toimivat myös aluekehityksemme moottoreina – koulutusta suunnattava niiden tarpeisiin.

https://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/ (Ks. Liite)

Osaajia saataisiin välittömästi tarpeeseen ja työllisyysastetta ylös myös pitkän matkan pendelöintimalleja kehittämällä:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/09/02/kaivostoiminta-pitkan-matkan-pendelointimalli-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-luovat-tyota/

Turun Sanomat, Alio 26.7.2013: ”LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus”

https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ (Ks. Liite)
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lng-n-yleistyminen-voi-lis%C3%A4t%C3%A4-talouskasvua-1.2141047 (Ks. Liite)

  1. ”ARKTINEN OSAAMINEN ON SUOMEN SAMPO” . Kaikki mitä viemme, perustuu maantieteeseen.

https://rdaluekehitys.net/2014/06/23/kaleva-25-5-2013-arktinen-osaaminen-on-suomen-sampo/

(Ks. Liite)

  1. SUOMEN VISIO KOHDALLEEN: Suomen visio 1.1.2014 Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys:

”Suomi – Pohjoisen luottamuksen rakentaja:

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030 johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknogian tuottaja.“

Peliteollisuus, robotiikka, ICT, bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on pyrittävä kytkemään näihin ilmiöihin – irroitettuna edellä mainituista ne eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Arktinen toimintaympäristö kattaa myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivasti ja jättää jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa.

https://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

DELFOI-menetelmä / asiantuntijatiedon hallintaosaaminen keskiöön – kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Delfoi-menetelmä tutkitusti paras käyttöjärjestelmä osaamistarpeiden ennakoinnissa.

https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Delfoi-BCG analyysi hyvä väline myös alueellisessa ja klusterikohtaisessa osaamistarpeiden ennakoinnissa – ks. referee-artikkeli EJFR:ssä:

https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/ (Ks. Liite)
EU:N TULEVAISUUS: ”Tehdään vähemmän, mutta tehokkaammin”

https://www.facebook.com/aluekehitys/posts/1798719250418572

Yrjö Myllylä 11.3.2018/18.3.2018

Yrjö Myllylä VN TEAS hankkeen vastuulliseksi tutkijaksi

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

Yrjö Myllylä on siirtynyt Tulevaisuuden tutkimuksen keskukseen määräajaksi osa-aikaiseksi työntekijäksi toteuttamaan ns. VN TEAS -hanketta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Turun kauppakorkeakoulun erillislaitos. Turun kauppakorkeakoulu kuuluu Turun yliopistoon.

VN TEAS -hankelyhenne tarkoittaa valtioneuvoston tutkimus, ennakointi, arviointi ja selvityshanketta. Toteutettavan hankkeen www-sivut ovat osoitteessa http://www.labrat2030.fi. Hanketta voi seurata ja sen toteuttamiseen osallistua myös Twitterissä osoitteessa @Labrat2030.

Lisätietoja:

www.labrat2030.fi

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/yhteystiedot/henkilokunta/Sivut/home.aspx

042

”Kasvuyrittäjä tarvitsee itseään täydentävän kumppanin”, Yrittäjä-lehti

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

”Kasvuyritys tarvitsee itseään täydentävän kumppanin” Yrittäjä-lehti 3/2018

Dia1.PNG