Hallitusohjelma 2015: visio, arvot ja keinot Suomen selviytymiseen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Asenteen, Aktiivisuus, RakenteetRD Aluekehityksen vanhan sloganin mukaan rakenteet ovat seurausta asenteista, samoin työpaikat. Professori Juhani Hult opetti aluekehittämisen luennolla, että mitä pahaa siinä on, jos joku on aktiivinen ja menestyy ja matkusti opiskelijoiden kanssa Pohjanmaalle tutkimaan asiaa ja yrittämisen motiiveja.  Aktiivinen vastuunkantaja voi olla kuka tahansa YELiä maksavasta yrittäjästä tilaavaan virkamieheen. Ei siis pidä puhua rakenteista ja uusista työpaikoista, vaan on vaikutettava asenteisiin, mikä taito on asiakaspalautteen mukaan RD Aluekehitys Oy:llä. Esimerkiksi asiakaspalautteen mukaan Kokkolan strategia vuonna 1997 nosti veneteollisuutta pinnalle ja tälläkin hetkellä veneiden vienti etenee myötätuulessa.  Viime vuosina on vaikutettu valtakunnan tasolla mm. arktisen arvostuksen kasvuun Suomessa, viimeisimpänä mm. SMARCTIC-hanke. Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo nyt Suomea kasvuunOnhan arktinen osaaminen laajemmin Suomen Sampo, kun se avautuu koulutuksen ja toimeksiantojen kautta eri osapuolille.  Tärkeintä on tahto, joka lähtee moraalista eli halusta vaikuttaa ja tehdä yhteistä hyvää. Siitä seuraa yrittämällä näkemys, visio, mitä pitää tehdä ja keinot löytyvät, koska etsivälle ja haluavalle avataan ohittamattoman totuuden mukaan ovet.

Tahtovalle ihmiselle – ja jopa muillekin – uskottava markkinatieto, termi laajasti ymmärrettynä, on keskeinen liikkeelle paneva voima ja jatkuvan ”rakennemuutoksen hallinnan” lähtökohta. Vaasan seutu ja Pohjanmaa ovat kasvualueita ja on ajattelutavan oikeaksi todistava esimerkki. Tätä markkinatietoa RD Aluekehitys on tuottanut jo yli 20 vuotta public-private -kumppanuudessa ja kehittänyt menetelmiä ja kokonaiskonseptia jopa EU:n parhaimmaksi tässä lajissa (YK:n ILO:n EU:n komissiolle tekemän arvioinnin mukaan RD Aluekehityksen osaltaan kehittämä käytäntö on EU:n 27 maan vertailussa paras alueellisen ennakoinnin / rakennemuutoksen hallintakäytäntö). RD Aluekehityksen kotisivujen osoite, domain, ja sähköpostiosoitteiden pääte olivat yli 20 vuotta rdmarketinfo-päätteisiä, jolla haluttiin viestiä tätä roolia.

RD Aluekehityksen toiminmalli on osoittautunut toimivaksi, palkittu EU:n parhaimpana YK:n ILO:n arvioinnissa ja haastaa nykyiset käytössä olevat public-public -painotteiset mallit.  Nykyisin julkisen sektorin ohjaustieto hallitusohjelmaa myöten hankitaan julkisilta toimijoilta tai omaa intressiä edustavilta muilta tahoilta, kuten suurimmilta veronmaksajilta, yksittäisiltä suuryrityksiltä tms. unohtaen, että kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Esim. maakuntien EAKR-rahan jaossa on kehitetty säännökset, että yritykset eivät voi sitä saada – miten tällöin voi tulla oikeata tietoa aluekehittämiseen ja alueet ja Suomi voisivat kehittyä, vaikka otettaisiinkin käyttöön nykyisin vajaakäytöllä oleva bottom up -malli? (Mutta miksi innovaatiot eivät aina etene Suomessakaan? – tässä yksi näkökulma)

Se, että julkinen valta tilaa aidolta yritykseltä alueella tai keskushallinto kysyy maakunnista, ei vielä takaa, että se saa aitoa vaikuttavaa ja liikellepanevaa markkinatietoa. Myös julkiselle sektorille palvelua tuottavan yrityksen pitää osata aidon markkina- ja toimintaympäristötiedon tuottaminen. Kysymys on siis myös yrittäjän näkemyksistä ja metodiosaamisesta. Eikä metodiosaaminenkaan ja tiedon hankintataito riitä. Fakta on fakta tulkinnasta riippuen, se tarkoittaa yhdelle toista ja toiselle toista. Teoreettinen ymmärrys yhdistettynä vahvaan käytännölliseen kokemukseen antaa vahvimman pohjan tiedon tulkinnoille tai jopa uskomuksille, joista on loppujen lopuksi kysymys. Seuraavat ajatukset Suomen hallitusohjelman tueksi ovat syntyneet tiiviissä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa sovellettaessa EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä vuosien varrella ja tarjoillaan tässä tiiviinä narunpäinä tai koukkuina, joista nykäisemällä varmuudella jää saalista hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Niiden tarkempi avaaminen tapahtuu parhaiten koulutuksessa tai erillisissä toimeksiannoissa esim. asiantuntijapapereiden kirjoittamisen muodossa sekä hallitusohjelman toteutuksessa myöhemmin.

I VISIO

1. SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta“

2. Talouskriisi ja maantiede – kultasuoni on lähellä

3. Suurvallat tarvitsevat etupiirinsä realismin koulukunnan mukaan ja ovat valmiita käyttämään myös sotilaallista voimaansa

4. Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta väliportaan hallinnon kehittämiseen?

II ARVOT

5. Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto

6. Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit

7. Virkamies, politiikka ja yrittäjyys

III KEINOVALIKOIMIA, TOIMINTATAPAMUUTOKSIA

8. Suomi nousuun kasvuklustereiden verkostoitumisen pullonkaulat avaamalla

9. Keinot, joilla Suomi nousee suosta (17 kpl)

10. ”HEUREKA!” Top 10

11. Suomi 2030, www.2030.fi, Yrjö Myllylän artikkeleita (15 kpl)

12. Pohjoisuus  Suomessa asuvien yhdistäväksi tekijäksi – teesejä

13. Innovaatiokäsitteen tulkinnan muutos ja alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön kehittäminen

14. Lainkäytön tulkinnan tarkistaminen – mm. Miksi Iso-Britannia ja Baltian maat ovat saaneet venäläisiä sijoituksia, mutta Suomi ei?

IV TUOTTAVIA INVESTOINTEJA

15. AMTE – TÄRKEIMMÄT JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET 2013-2017

16. Teollisuuden käytävät: On aika käynnistää VT3 ja VT8 kehittämisvision ja toimenpideohjelman laadinta

17. Työllisyysvaikutuksiltaan nopeat toimenpiteet – ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä”

V OHJELMA TOTEUTETAAN TILAAJAOSAAMISELLA  – OTA YHTEYTTÄ   !

18. TIETOISKU: Asiantuntijoiden valinta ja asiantuntijatiedon käyttö. Nykykäytäntö lähtee ”protektionismista”.

19. Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille

20. EU palkitsi public-private -yhteistyömallin – ei public-public/valtion tutkimuslaitos, valtionyhtiö, kunnallinen elinkeinoyhtiö-mallin –  joka on käytettävissänne.

.RD Aluekehitys Oy

RD Aluekehitys Oy Facebookissa