Keinot, joilla Suomi nousee suosta

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

SUOMEN SELVIYTYMISSTRATEGIA, Yrjö Myllylä, 3.11.2014

Maantieteilijä Sakari Topeliuksen Maamme-kirjassa oli sanonta, että ”niin kauan kuin on viimeinen keino, ei ole mitään hätää”. Seuraavassa on 17 keinoa, joilla jokaisella yksittäin voidaan Suomi nostaa suosta. Jokaisen keinon kohdalla on myös varoittava esimerkki, miten ko. teeman osalta tapahtuu  myös suohon laulaminen.

Jos siis yksikin seuraavista keinoista otetaan laajamittaiseen käyttöön, Suomi nousee suosta. 10 ensimmäisestä jokaisesta myös RD Aluekehitys Oy tai Yrjö Myllylä voi ottaa keskeisen vastuun, jos sovitaan. Jos jokainen tämän artikkelin lukija sitoutuu yhden keinon käyttöönottoon, uskon että sekin riittää paremman tulevaisuuden näkemiseen.

Sokli-meseo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

Maantiede ja alueellisuus päätöksenteon lähtökohdaksi. Maantiede vaikuttaa talouteen. Sokli-museo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

1. PUBLIC-PRIVATE -KUMPPANUUS

1.1 Hyvä käytäntö, BUSCOM rahastuslaite pääkaupunkiseudulle Oulusta

1.2 Varoittava esimerkki, TEM-valtionyhtiö -kumppanuus tai TEM-kunnalliset yrityspalvelut -kumppanuus ei jätä tilaa yksityiselle yrittäjyydelle tai rajaa pois potentiaalisia toimijoita tai EAKR-rahoituksen säännöt, jossa yritykset ulkona.

2. RD DELFOI-METODIN LAAJAMITTAINEN SOVELTAMINEN

2.1 Hyvä käytäntö, Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden soveltaminen

2.2 Varoittava esimerkki: Delfoi-sovellus, jossa kaikki asiantuntijat edustavat yhtä intressiä, kuten suurten kaupunkiseutujen kehittämisen paneeli, jossa kaikki panelistit omaavat intressiä laulaa samoja lauluja

3.  ASIANTUNTIJATIEDON OSAAVA KÄYTTÖ

3.1 Hyvä käytäntö, Arktisen meriteknologian ennakointi

3.2 Varoittava esimerkki, Lex Nokia

4. MAANTIEDE JA ALUEELLISUUS PÄÄTÖKSENTEON LÄHTÖKOHDAKSI

4.1 Hyvä käytäntö, Käytäväkehittäminen, Pohjoisen uusi maantiede,

4.2 Varoittava esimerkki, Ukrainan kriisin hoito EU:lta ja Itämeren tilanne

5. VISIOON ”POHJOISUUS YHDISTÄÄ SUOMALAISET” TARTTUMINEN

5.1 Hyvä käytäntö, Arktisen kuljetus, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämisohjelma

5.2 Varoittava esimerkki, ”Tämä kuuluu Lapin ely-keskukselle” tulkinta  (eräs virkamies 2011 edellisen kohdan aloitteesta)

6. OSAAMISEN UUDELLEEN TULKINTA

6.1 Hyvä käytäntö, Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikön palautus v. 2014 (lopetettin 1996, lisätietoja silloiselta opetutusministeriltä sekä Oulun yliopistosta), Myös kaivosalan koulutuksen palautus ”Oulu Mining School” hyvä esimerkki

6.2 Varoittava esimerkki, kaivos- ja ympäristöosaamisen koulutuksen lakkauttaminen, Oulun rakennustekniikan yksikön lakkauttaminen yliopistosta vuonna 1996, työnjohtotason koulutuksen lakkauttaminen kokonaan Suomesta

7. ALUEELLISET OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINNIT RD METODILLA

7.1 Hyvä käytäntö, Helsingin opetusvirast0 2015 , Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

7.2 Varoittava esimerkki, Nykyiset useiden maakuntien ennakointikäytännöt, joissa alueelliset foorumit keskustelevat osaamis- ja koulutustarpeista, foorumissa edustettuna muut kuin työnantajat

8. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET ELINKEINOSTRATEGIAT RD METODILLA

8.1 Hyvä käytäntö, Koillis-Suomi, Kokkola, Uusimaa

8.2 Varoittava esimerkki, ilman laajaa sitoutuneiden yritysten osallistumista tehtävät elinkeinostrategiat mm. rakennemuutospaikkakunnille

9. POHJOINEN LUOTTAMUS -KÄYTTÖÖN

9.1 Hyvä käytäntö, Koillis-Suomen elinkeinostrategia, BSAG

9.2 Varoittava esimerkki, ministereiden sovittujen yhteistyöfoorumien peruuttaminen

10. KANSALLISOMAISUUS JA KAIVOSTOIMINTA KUNNIAAN

10.1 Hyvä käytäntö, Lontoolainen uusi yhtiö – jos suomalaiset olisivat aktiivisia

10.2 Varoittava esimerkki, Toimijoiden hidas reagointi esim. tähän aloitteeseen

11. VANHEMPIEN JA KOKEMUKSEN KUNNIOITTAMINEN

11.1 Hyvä käytäntö, Osaamisen hyödyntäminen

11.2 Varoittava esimerkki: telakkateollisuus, IsoMasan haastattelu,  Studio 55

12. KILPAILUN SUOSIMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

12.1 Hyvä käytäntö, Vaikea löytää esimerkkejä

12.2 Varoittava esimerkki, STX-Rauma-case

13. INNOVATIIVINEN TILAAMINEN

13.1 Hyvä käytäntö, Arctic-ratikka, HKL ja Transtech, EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

13.2 Varoittava esimerkki, VR ja junakalusto

14. KOKONAISNÄKEMYS LÄHTÖKOHTANA

14.1 Hyvä käytäntö, Oulun liikennejärjestelmä

14.2 Varoittava esimerkki: rahoituksen epääminen risteilyaluskaupoilta

15. ROHKEUTTA PELIIN, PELKO POIS PÄÄTÖKSENTEON KRITEERINÄ

15.1 Hyvä käytäntö, Oulun pysäköintitalo Oy

15.2 Varoittava esimerkki, turvallisuuspoliittinen keskustelu

16. VIRKAMIEHET YRITTÄMÄÄN OMASSA VIRASSAAN

16.1 Hyvä käytäntö, TKTT konsepti

16.2 Varoittava esimerkki, esim. ympäristöalalla virkamiehet osakkaana tietyissä teknologiayrityksissä.

17. JOKAINEN TEKEE TÖITÄ

17.1 Hyvä käytäntö, kotiäidit ja yrittäjät

17.2 Varoittava esimerkki, lakkoilu ja kikkailu.

(Jos  suostavetokeinot loppuisivat, tuomme niitä lisää, mutta näilläkin voidaan jo tämä kriisi selättää.)

Eli tilaaminen RD Aluekehitys Oy:ltä voidaan jo itsessään mainita keinoksi ja lisätä listaan. Oliskohan tällainen mahdollista enää nyky-Suomessa samassa määrin, kuten takavuosikymmeninä ennen EU-hankekulttuurin vakiintumista?

.

Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.