Loppi-seuran tiedote (AK) – Julkaisuvapaa 23.7.2014:
WILKMANIT – LOPELTA LÄHTÖISIN
Uutta tietoa tehtailija- ja sotilassuvusta
Karl Wilkman vuonna 1912. Loppilaislähtöinen Karl Wilkman toimi mm. Helsingin rakentajana rakentaen Kämpin ja monta muuta tunnettua rakennusta. Myöhemmin hän vaikutti Espossa mm. Espoon ensimmäisenä tiilitehtailijana. Kuvan lähde: Espoon kaupunginmuseo. Julkaistu Espoon kaupunginmuseon luvalla. Kuvan käytän lupa annettu vain Lopen päivän 3.8.2014 tiedottamista varten.
Lopen päivän juhlassa sunnuntaina 3.8.2014 keskitytään Wilkmanin sukuun. Suku on lähtöisin Lopelta. Suku toimi merkittävällä tavalla tiiliteollisuuden perustajana Espoossa sekä sotilaina eri puolilla Eurooppaa ja maatamme. Päivä aloitetaan perinteisesti messulla sekä kukkatervehdyksillä sankarihaudalla ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla. Juhla alkaa Loppi-salissa kello 13.00.
Karl Wilkman (1844-1914) syntyi Jalaistuksen talossa. Nyt Jalaistuksen tila tunnetaan parhaiten Mikkolan Suoramyynnistä. Wilkman-suvun juuret ovat Lopella alunperin Lopenkylän Pietilässä. Karl hankki muurarin taidot ja alkoi urakoida isoja rakennuksia, muassa Kämpin hotellirakennuksen Helsingissä. Hän muutti perheineen Espoon Kauklahteen vuonna 1886, jossa hän oli hankkinut Åminnen kartanon. Samana vuonna hän perusti Kauklahteen tiilitehtaan.
Tiilitehdas kasvatti alueen väestöä; suomenkielisen väestön osuus kasvoi 1870-luvulla lähes kaksinkertaiseksi – joka viides kauklahtelainen puhui suomea. Karl Wilkman tarjosi monen sen ajan tehtailijan tapaan sekä työtä että huolenpitoa. Wilkman perusti vuonna 1891 pitäjän ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun, kymmenkunta vuotta ennen kun kunta otti kouluasian hoitoonsa. Wilkman toimi myös saarnamiehenä. Espoon ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kallvikissa vuonna 1902, tehtaan tuomaa sekin.
Karl Wilkmanin pojat, sotilasveljekset
Jalkaväenkenraali Karl Wilkama. Wilkama toimi Suomen ensimmäisenä rauhanajan sotaväenpäällikkönä vuosina 1918-26. Kuvan lähde: Sotavalo-kuvamuseo / Myllylä 2007.
Eversti Oskari Vilkama. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunaryk-mentissä. Kuvan lähde: Sotavalokuvamuseo / Myllylä 2007, ks. ao. julk.
Karl Fredrik Wilkman (1876-1947) tunnetaan paremmin myöhemmällä nimellä Wilkama. Hänen uransa alkoi Suomen kadettikoulussa. Tehtäviä oli jo ennen I maailmansotaa ja maailmasodassa hän toimi muun muassa Galitsiassa. Suomen vapaussodassa hän komensi muun muassa Jämsän ryhmää. Taisteluihin hän osallistui Länkipohjassa, Tampereella ja Viipurissa.
Suomen senaatti nimitti 31.5.1918 Karlin Suomen tasavallan joukkojen ylipäälliköksi. Joukkojen vahvuus oli tuolloin noin 100 000 miestä. Karl toimi Suomen sotaväen päällikkönä vuoteen 1926. Viime sotiin hän osallistui toimien ylipäällikön käytössä.
Oskar Alfred Wilkman, myöhemmin Vilkama (1880-1951) hankki sotilaan taidot Suomen kadettikoulussa ja Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunarykmentissä. Sotilaan tehtävien ohella hän oli huippu-urheilija. Miekkailussa hän saavutti Venäjän armeijan mestaruuden. Olympialaissa Oskar otteli Suomen tunnusten alla, Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.
Suomalaisten upseerien tapaan Oskar osallistui vapaussotaan. Hän jatkoi vuodesta 1919 alkaen Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana liki kymmenen vuotta. Hän jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1936.
Lopen päivän juhlassa Wilkmanien vaiheita selostavat Kari Keskinen, Katri Lahdenpää, Yrjö Myllylä ja Terttu Pietilä. Juhlan musiikista vastaavat Seppo Lankinen ja Lopen mieslaulajat. Mieslaulajia johtaa Petri Lindberg. AK
__
Kuvateksti – tiedosto KarlWilkmanEKk0037010
Karl Wilkman, Jalaistuksessa syntynyt, vuonna 1912. Kuva Espoon kaupunginmuseon kokoelmista.
__
Ks. koko Lopen päivän 2014 ja edeltävän päivän ohjelma tästä.
Ks. myös
Yrjö Myllylä 