Industria Oy koulutus 20.3.2014 Porissa: ”Arktinen ulottuvuus ja offshore”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Industria Oy koulutus 20.3.2014 Porissa: ”Arktinen ulottuvuus ja offshore”.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahastusjärjestelmä syntyi virkamiehen ja yrittäjien vapaaehtoisen yhteistyön tuloksena Oulussa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB-seinäkirjoitus 18.2.2014:

”Markkinat hoitaa”, ”virkamies ei voi muuta kuin luoda  edellytyksiä”, ”valtio ei voi yrittää” uskomme ja tulkitsemme mantrat mieluusti niin, että voisimme  paeta vastuutamme virkamiehinä tai kansalaisina tai ainakin niin, että emme hyödynnä meille annettuja mahdollisuuksia? Mutta miten tämä jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu rahastuslaite syntyi? Se syntyi Oulussa virkamiehen ja yrittäjien yhteistyönä – virkamiehen rooli oli kriittinen.

WP_012471

Buscom-rahastuslaite Kauklahti-Helsinki -junassa 2014. Laite- ja järjestelmä kehitettiin Oulussa virkamiehen, liikennöitsijä Koskinjat Oy:n ja teknologiayritys Buscom Oy:n edustajien tiivillä yhteistyöllä. Lontoossa käyttöönoton jälkjeen se kelpasi myös paakaupunkiseudun rahastusjärjestelmäksi. Buscom myytiin Norjaan vuonna 2007. Virkamiehellä ei olisi ollut mitään lain mukaista velvoitetta osallistua projektiin, mutta vastuuntunto, ei ohjesääntö, velvoitti hyödyntämään mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseksi hyväksi.

Mikään laki ei yhteistyöhön velvoittanut edes yksityisen paikallisliikennöitsijän kanssa puhumattakaan teknologiayrityksen kanssa. (Vasta nyt olemme saaneet kuntia velvoittavan joukkoliikennelain, joka velvoittaa kuntia järjestämään ja kilpailuttamaan joukkoliikenteen.)  Väitteeni mukaan avaimet Suomen kasvuun ovat jatkossakin tavallisella virkamiehellä ja julkisen sektorin työntekijöillä ja heidän kyvyssään yritysyhteistyöhön ei vain ulkomaisilta yrityksiltä hankintoja (kuten VR vetureita Siemensiltä) tehden vaan innovatiivisia tilauksia aivan pieniltä yrityksiltä tehden ja niiden osaamista samalla kehittäen (kuten po. Buscom-case). Löytyykö henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskinottajia virkamiehistöstä ja muualta ja luoda Suomeen uutta osaamista ja yritystoimintaa? Tämä ratkaisee ”pelin”.

Esimerkkivirkamiehen vaikutukset Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja hyvinvointiin. Virkamiehenä toimineen Mauri Myllylän työ on osoittautunut myös elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Työtä on tehty yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen alalle uutta liiketoimintaa täysin tyhjästä. Syntyneistä yrityksistä useat, oikeastaan kaikki tässä mainitut, ovat kyenneet kansainväliseen vientiin: Suunnittelukortes Oy, Suunnittelukolmio Oy, Liidea Oy, Buscom Oy , Navico Oy. Matkailualalla usea yritys on hyötynyt yhdyskuntasuunnittelun osaamisesta Oulussa tai syntynyt sen vaikutuksesta. Hänen 50-vuotispäivänään kaupunginjohdon ja alueen keskeisten tukkukauppojen edustajien onnittelupuheissa kiitettiin työn taloudellisia hyötyjä alueen elinkeinoelämälle erityisesti logistiikan kustannussäästöjen vuoksi. Tämä on tärkeää Suomessa, missä logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Osaamisella on yhteys myös 1980-luvulla syntyneeseen ”hitech Oulu -ilmiöön”. Hänen kaupungin edustajana, yksityisen Koskilinjat Oy:n  paikallisliikennöitsijän ja Buscom Oy yhteistyönä kehitettiin joukkoliikennevälineiden rahastuslaite, joka Lontoossa käyttöönoton jälkeen kelpasi käyttöön myös pääkaupunkiseudulle.

(Koskilinjat on myyty ja fuusioitu,  yrittäjäsuku jatkaa alalla OuBus-nimellä – Oulussa siis ei ole ollut eikä ole nytkään kunnallista bussiyhtiötä. Kunnan ja virkamiehen yhteistyö on aiemmin perustunut vapaaehtoisuuteen, nykyisin myös joukkoliikennelaki velvoittaa kuntia tekemään jotakin, tahto on kuitenkin tärkeintä tämänkin esimerkin mukaan.)

  • Ks. lisää ko. virkamiehen arvoista ja lähtökohdista, jotka on laajemminkin sovellettavissa, hänen blogistaan.

Joitakin vuosia sitten Buscom myytiin luonnonvaroillaan ja siihen liittyvällä osaamisella rikastuneille norjalaisille. Tällä hetkellä norjalaiset rahastavat pääkaupunkiseutua omia luonnonvaroja hyvään hintaan myymisen lisäksi tällä oululaisinnovaatiolla, joka syntyi alunperin virkamies-yrittäjä vapaaehtoistyhteistyössä yhteiseksi hyväksi.  IT-viikon artikkeli yrityksen myynnistä:

Katso myös virkamiehen rooli pysäköintitalobusineksessä. Riskiä on siis otettu ja tulosta tullut, tavoite on ollut tärkein, yhteinen hyvä:

Näkemykset ja virkamiehen yrittäjyys public-private -hengessä tuotti keskeisesti myös maailman parhaimman talvipyöräilykaupungin:

Nokiaakin monet käyttivät ”rahastuslaitteena”. Nokian syntyä voidaan myös tarkastella yrittäjyyden ja public-private -kumppanuuden kautta:

Mitä seuraa, kun virkamiehen tai kenen tahansa yrittäjyys eli vastuunotto lakkaa, ”vastuu siityy markkinoille”,  ja samalla erilaisten toiminnan valvojien määrä kasvaa?

___

Buscom on ollut mukana myös seuraavissa RD-sovelluksissa kokeneena kansainvälistyjänä ja asiantuntijana:

Teosten johtopäätökset olisivat arvokkaita edelleen mm. TEAM-Finlandin näkökulmasta, koska perustimme Delfoi-paneelimme kansainvälistymisen kokeneisiin pk-yrityksiin ja vertasimme tuloksia mm. julkisen sektorin toimijoiden kansainvälistymispalveluiden edustajiin (pitkälti nyk. TEAM-Finland-toimijat). Kysy lisätietoja!

Ks. myös

”Arktisesta arkista” seminaarissa Lappeenrannassa 12.2.2014: ”Arktinen osaaminen – avain kasvuun”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Wirma Lappeenranta Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskus järjestivät 12.2. Arktinen liiketoiminta arksiseksi -seminaarin. Yrjö Myllylältä tilattiin yleisesitys arktisista mahdollisuuksista, ei meriteollisuuteen tai muuhun erityisteemaan keskittyen, jota hän on myös viime aikoina perusteellisesti tutkinut (www.amtuusimaa.net), koska näitä aiheita käsiteltiin mm. ABB:n tai Alfons Häkansin puheenvuoroissa.  Esitelmän aihe oli ”Arktinen osaaminen – avain kasvuun”. 

.

”Ympäristövahinkojentorjuntateknologiasta liiketoimntaa arktisilla alueilla” oli ympäristönprojektin johtaja Kari Rinteen estelmän aihe Alfons Håkans Oy:ltä. Esityksessä mm. esiteltiin caseja, miten uopnneista hylyistä saadaan öljy pois uudella teknologialla.

Yleisvaikutelma oli, että Lappeenranta menestyy voimakkaasti ympäristöön kytketyillä valinnoillaan, kuten energiatutkimuksellaan (40 % Suomen energiatutkimuksesta), tähän liitetyllä ja muulla arktisella tutkimuksellaan (mm. kylmätilainvestoinnit -60 asteen lämpötiloilla hitsauksen etc. kehittämiseksi ajankohtaisia) sekä tiiviillä yhteyksillä venäläisten kanssa (mm. valtiollisiin materiaalitekniikan laitoksiin) ja moniulotteisella yhteistyöotteella yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Lappeenrantalaisen venäläisen ystäväni esitellessä illalla kaupunkia, totesin, että se kuuluu Suomessa kasvukaupunkeihin Vaasan tapaan.

Wirma Lappeenranta Oy / www.businessinnovations.fi:Suuret kiitokset kaikille 12.2.2014 järjestetyn seminaarin osallistujille sekä erinomaisille esiintyjillemme! Arktisesta liiketoiminnasta arkista –tapahtuma keräsi 80 asiantuntijaa ja aiheesta kiinnostunutta Lappeenrantaan 12.2. Tapahtumassa esiteltiin mm. aktiviteetteja Venäjän sekä Norjan alueilla, kokemuksia eri teollisuuden aloilta sekä LUT:n meneillään olevista arktisista tutkimushankkeista. Pietarin pääkonsuli Pirjo Tulokkaan esitys tarjosi hyödyllistä Venäjä-tietoa myös muille kuin arktisista alueista kiinnostuneille. LUTin tutkimushankkeet keskittyvät erityisesti kylmänkestävien terästen käsittelyyn ja hankkeissa on tilaa aiheesta kiinnostuneille konepajoille. RD-Aluekehityksen Yrjö Myllylän värikäs esitys esitteli laajasti arktisten alueiden aktiviteetteja.” Katso tarkemmin ohjelma ja seuraavien alustajien esitykset linkistä www.businessinnovations.fi:

  • Tilaisuuden avaus – Ilkka Pöyhönen
  • Yritysten liiketoimintamahdollisuudet Venäjän arktisilla alueilla – Pirjo Tulokas
  • LUT toiminta tulevaisuus ja Venäjä yhteistyö arktiseen liiketoimintaan liittyen – Markku Pirinen
  • Matkalla pohjoiseen Norjan kautta – Martti Hahl
  • EU-RUS Innovation Forum Arctic Dimension – Leila Armila