Timo P. Kiviaho, kansainvälistämisemme edelläkävijä: ”Suomalaisen Joulupukin suosio Kiinassa kasvaa kohisten”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
.

Timo P. Kiviaho lähdössä tapamaan pääministeri Jyrki Kataista Turkuun ja varautuu luovuttamaan hänelle Yrjö Myllylän kirjoittaman Arktisen meriteknologian ennakointi-raportin. Katso raportin luovutuskuva.

Timo P. Kiviaho kansainvälistämisemme edelläkävijä.  Nokian tehtaiden ja verkostojen ylösajosta Aasiassa osaltaan vastannut Timo P. Kiviaho tunnetaan yhä enemmän myös suomalaisen Joulupukin lähettämisestä ”Suomen suurlähettilääksi” Kiinaan!  Tämä on merkittävä ansio, joka on näkynyt Suomessa mm. lisääntyvinä kauppoina ja kiinalaisturistien määrän kasvuna. Timon tekemä työ ansaitsee tulla hyvin huomioiduksi.

Katso kuvat – Joulupukki Kiinassa

Timo P. Kiviahon ja hänen yhteistyökumppaniensa ideoinnista ja toimesta Joulupukin ympärille kehitetty ajatus konkretisoitui Kiinan Mohessa vuodesta 2010 alkaen, jolloin Joulupukki aloitti  työnsä. ”Joulupukin ympärillä toiminnot Kiinassa kasvavat kuin pullataikina ja alueelle on rakentumassa Joulupukin kaupunki kuin Las Vegas aikoinaan USA:ssa. Kaupungin keskuksena on suomalainen Joulupukki!”, kertoo Timo P. Kiviaho. Joulupukki on ”Suomen suurlähettiläs”, hyvän tahdon lähettiläs, suomalaisen viennin edistäjä. Kiinalaiset tietävät, että Joulupukki tulee Suomesta ja ovat siksikin hyvin kiinnostuneita Suomesta. Sen suosia kasvaa nyt kohisten. Kiinassa ei ole aiemmin ollut vastaavaa  joulupukkia ja siihen liittyvää kulttuuria.

Kiviahon Joulupukki-esimerkki osoittaa, miten konkreettiset asiat alkavat ideoista ja muuttuvat vain peräänantamattoman sitkeyden avulla työtä tekemällä, asioita ja ihmisiä yhdistämällä, konkreettiseksi leiväksi ja hyvinvoinniksi laajoille piireille.  Joulupukki myös työllistää suomalaisia konkreettisella tavalla: Helsingin Sanomien 5.11.2011 kerrotaan, miten Timo P.Kiviaho opettaa pestiin lähtevää joulupukkia syömään puikoilla  ”Turkulaismies pestattiin Joulupukiksi Kiinaan”. Kiinalainen Joulupukki myös puhuu Suomea tietenkin Kiinan lisäksi, minkä Timon edustama toimisto on hänelle opettanut. Olosuhteet ovat Mohessa talviset, esimerkiksi tammikuun alussa pakkasta oli noin -45 astetta  (katso tuoreet lumikuvat alla) eikä olosuhteissa Joulupukillakaan siten ole aivan helpot oltavat. Esitänkin tässä arktiseen teemaan perehtyneenä asiantuntijana olettamuksen, että tämä  voisi olla tärkeä tutkimusteema itseänsä kunnioittavalta hyvinvointitutkimuslaitokselta, joka haluaa profiloitua Joulupukin hyvinvoinnin edistämisellä unohtamatta Joulupukin apulaisia, jotka kuljettavat kasvavassa määrin lasteja Koillisväylällä erittäin ankarissa ja kylmissä olosuhteissa. Tässä, kuten Koillisväylän pakettien kuljettamisen työolojen kehittämistutkimuksen hankevalmistelussa, suosittelen olemaan yhteydessä allekirjoittaneeseen, tämän artikkelin toimittajaan tai Timo P. Kiviahoon.

Suomalainen Joulupukki toimii todella suurlähettiläänä ja viennin edistäjänä Suomelle ja voi samalla promotoida suomalaista osaamista laajemminkin. Useimmat tutustuvat joulupukkiin ja Suomeen Mohessa ensimmäistä kertaa ja suunnittelevat seuraavaksi matkaa Suomeen tapaamaan joulupukkia Suomen Lapissa ja tutustumaan Suomeen ja sen tarjontaan ja jopa erilaisiin ostomahdollisuuksiin laajemmin.

Suosittelen Timo P. Kiviahoa Suomen teknologisen viennin edistämisen ja kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin tehtäviin laajemminkin hänen näkemyksellisyyden ja kyvykkyytensä vuoksi.  Kiinan lisäksi kannattaa hyödyntää hänen kontaktejaan ja osaamistaan Eurooppaan ja muualle maailmaan. Olen tuntenut hänet vuodesta 2010 ja huomannut, että hän toimii rakentavasti ja  diplomaattisesti yhteistä etua ajaen  yhdistäen toimintaan jatkuvasti paikallisen ja globaalin tason. Hänen vahvoja intressejään havaintoni mukaan on yrittäjyyden edistäminen, kansainvälistäminen ja viennin edistäminen. Suosittelen käyttämään hyväksi hänen tai edustamansa toimiston kautta Kiinassa jo vuodesta 2010 toiminutta Joulupukki-suurlähettilästä, teollisuudenalasta riippumatta.

  • Timon löytää myös Linkedinistä tai Facebookista, joissa mm. tätä kirjoittaessa raporttia aasialaisvaltuuskunnan tutustuttamisesta suomalaiseen Cleantech-klusteriin.

Katso China Tekway Ltd, Timo P. Kiviaho kuvat:

Suomalainen Joulupukki Kiinassa jo vuodesta 2010

Valokuvien Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World. Julkaistu luvalla.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa tammikuun alussa 2014, ulkona jopa -45 astetta. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa  Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Kiinalainen paketointikulttuuri on tuontitavaraa myös Suomeen. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Kiinalaisille on suuri tapahtuma nähdä ensimmäistä kertaa elämässään Joulupukki, joka on lisäksi suomalainen hyväntahdon suurlähettiläs. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Hyvän tahdon suurlähettiläs Suomesta, Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014 -45 asteen pakkasessa toivottaa  kiinalaiset vieraansa Mohessa tervetulleeksi Suomeen. Kiinalaisten joulu- ja muiden matkailijoiden määrä onkin lähtenyt merkittävään kasvuun Suomessa.  Joulupukki, joka on lisäksi suomalainen hyväntahdon suurlähettiläs. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

”Vuonna 2010 avaamamme Santa Mohe Land kasvaa kuin pullataikina…kuten Las Vegas 1950-luvulla keskellä autiomaata…”

Timo P. Kiviaho on todellinen aluekehittäjä ja joulupukki-case Kiinassa hyvä käytäntö, josta voi oppia lisää. Määritelmäni mukaan aluekehittäjä on se, joka yhdistää innovaatioiden kannalta tärkeät osatekijät, ei välttämättä se, joka kantaa virallisesti aluekehittäjän titteliä.  Timo näyttää tehneen sen parhaimmalla mahdollisella tavalla sen käytännössä meille esimerkiksi. Tämän vuoksi on paikallaan esittää vielä  pari lisäkysymystä:

Mikä oli Mohe ennen Joulupukkia? Miten Joulupukki on muttanut Mohea? Miten kävijävirrat ovat kehittyneet? Mitä muuta Mohen ympäristöstä löytyy?

Mohessa oli aikaisemmin kultakaivos, mutta se on jo suljettu … nyttemmin tämä noin 100 000 asukkaan arktinen kylä elää paljolti matkailusta sekä kalastuksesta ja metsästyksestä. Ilma on todella puhdasta ja luonto ainutlaatuista (Amurin tiikerin asuinaluetta n. 400 -500 yksilöä) … saastuttavaa teollisuutta ei ole satojen mailien satojen mailien etäisyydellä … paikalliset ovat jalostaneet puhtaista mustikoistaan mm. suosittuja mustikkajuomia ja makeisia. Kiinan ’Lapin’ JOULUMAASSA ON KÄYNYT JO YLI 1 000 000 matkailijaa Kiinasta, Singaporesta, Thaimaasta, Japanista …Parhaillaan kartoitamme mohelaisille poroja, Suomen pystykorvia ja teollisia savustamoita peuran- ja hirvenlihoille. Venäjän öljy- ja kaasukentiltä on vedetty öljyputkia Kiinan puolelle isoihin öljyn välivarastoihin (kuvia tulossa lähiaikoina) …. Vuonna 2010 avaamamme Santa Mohe Land kasvaa kuin pullataikina … kuten Las Vegas 1950 -luvulla keskellä autiomaata … on laskettelukeskusta, jäärallikilpailuja, koskikalastusta kesäisin, messuja, lumiveistoskilpailuja, uusia hotelleja, vuokramökkejä, kylpylä spa tulossa, myös Mr Putin vieraili jokin aika sitten alueen 5 -tähden hotellissa.

Tiivistetysti voisi sanoa, että Timon motto aluekehittämisessä on ”paikallisuudessa on voimaa …” ja ”locally globally”.

Artikkeleita sanomalehdistössä  Suomen tärkeimmästä vienninedistäjästämme Joulupukista Kiinassa

China Tekway in Press:

Timo P. Kiviahon ja Yrjö Myllylän yhteistyöhankkeita

FB-keskustelua Timon seinällä 25.1.2014…. VUONNA 2010 AVAAMAMME SANTA MOHE LAND KASVAA KUIN PULLATAIKINA …ja tässä tapauksessa lähtökohta idea ja voimakas tahto myös julkisella puolella löytää uutta elämää ja satsata alueeseen. Nyt kehitys tapahtuu pitkälti luonnollisella kassavirralla alueen kasvaneen vetovoiman vuoksi -45 asteen pakkasista huolimatta. Tämä taas perustuu ytimeltään suomalaiseen Joulupukkiin. Nämä tekijät olisivat olemassa Suomessakin, tahtoa parantaa elinoloja ja ideoita, mutta nämä pitäisi saada kohtamaan. Esitän, että  julkinen sektori ja koko Suomi antaa mahdollisuuden tässä artikkelissa esitetyille toimijoille näyttää mahdollisuudet paikallisesti tai / ja Suomi AB:n tai miksei Euroopan unionin tasolla.  Suosittelen Timoa P. Kiviahoa myös Suomessa hankkeissa käytettäväksi elinkeinojen pohjan uusiutumista tavoittelevilla alueilla ja Suomi AB:n tasolla.

***

Joulupukin sää Kiinan Mohessa

Klikkaa tästä lämpötila ja sääolot Kiinan Mohessa tällä hetkellä

Kirja-arviointi Norjan NUPI:n lehteen: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yrjö Myllylä, 9.3.2006

sähköposti c/o

aluekehitys (at) rdmarketinfo.net

Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015

Murmanskissa ilmestyvän Pohjoinen Teollisuus -lehden toimittaja (oik.) Kirjoittaja on aiemminkin tähän venäjänkieliseen lehteen mm. tutkimustuloksistaan.

Kuvassa Murmanskissa ilmestyvän Pohjoinen Teollisuus -lehden toimittaja (oik.) ja tämän kirja-arvostelu-artikkelin kirjoittaja Yrjö Myllylä Murmanskissa huhtikuussa 2013 Logiistic in Arctic -konferenssissa.  Myllylä on julkaissut  tässä lehdessä suositun venäjänkielisen artikkelin yhteistyössä professori Oleg Andreevin kanssa vuonna 2006 puolestaan omista Murmanskin alueen skenaariotutkimustuloksistaan.

Kirjaesittely ja arvio

Tausta.  Kirja on loppuraportti skenaarioprojektissa ”Barents Russia 2015”. Projektin toteutuksesta on vastannut konsortio ECON Analysis,  The Fridtjof Nansen Institute (FNI), The Norwegian Institute of International Affairs (NUP) ja lakiyritys Wikborg Rein (WR). Konsortiota on johtanut ECON Analysis. Kirja on ilmestynyt vuoden 2004 lopulla. Kirjassa on 212 sivua ja sen on osittain nelivärinen. ISBN numero on 9059720393. Katso kirjan kansikuva tästä. Myllylä on arvioinut kirjan Norjan ulkopoliittisen instituutin julkaisemaan Nordisk Øst Forum lehteen (julkaistu 9.3.2006).

Kirjoittajat ovat Bjørn Brunstad, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland & Indra Øverland. Brunstad, Magnus ja Swansonin taustaorganisaatio on ECON Analysis (www.econ.no),  Hønnelandin taustaorganisaatio on Fridtjof Nansen Institute (www.fni.no) ja Øverlandin Norwegian Institute of International Affairs (www.nupi.no), ECONin Pariisin yksikössä työskentelevää Swansonia lukuunottamatta kirjoittajat työskentelelevät Norjassa. Projektia on rahoittanut The Norwegian Ministries of Foreign Affairs, Trade and Industry ja Oil and Energy sekä yksityiset  yritykset Statoil ja Norsk Hydro.

Kirja keskittyy energiateemaan. Tämän seurauksena esittelyn painopiste on Barentsin Venäjän pohjoisissa osissa, erityisesti Barentsin ja Petsoran (Pechora) merillä.

Miksi Barentsin Venäjältä (Barents Russia) kannattaa laatia skenaarioita? Kirjoittajien mukaan Barentsin alueelle on laajat hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat, siellä on erittäin paljon ydinaseita ja reaktoreita sekä niihin liittyvää varastointia, joka ei täytä turvallisuusvaatimuksia. Alue on geopoliittisesti merkittävä maailmassa, joka himoitsee öljyä, pelkää terrorismia ja ydinmateriaalin lisääntymistä.

Kirjoittajien mielestä on vain ajan kysymys, milloin Barentsin Venäjän energia- ja kaasuvarojen hyödyntäminen alkaa. Koska kyseessä on suuret investoinnit ja hankkeet, niihin tulisi varautua etukäteen. Strategioiden luominen vasta silloin, kun ”start up” tapahtuu on liian myöhäistä. Kirjoittajat lainaavatkin Mihail Gorbatsovin kuuluisaa lausahdusta: ”Historia tulee rankaisemaan niitä, jotka tulevat liian myöhään.”

Öljy on alkanut virrata 2000-luvun alussa Murmanskissa. Öljyn hinnan nousu on Delfoi-paneelin arvion mukaan yksi keskeinen Murmanskin alueen kehitykseen vaikuttava”vahva tulevaisuuden trendi” Yrjö Myllylän tekemän tutkimuksen mukaan (Kuva ja käyttöoikeudet  Yrjö Myllylä. Ks. myös öljyn hinta tänään.)

Vasemmalta: kirjoittaja, Dr. Urban Wråkberg, Barents Institute, Norway, professor Oleg Andreev, Murmansk Oblas, Russia, Dr. Jeffery Roberts, London.

Kuva: Lounas Apatiitissa huhtikuussa 2007.. Vasemmalta: kirjoittaja ”Yrjö Myllylä, Dr. Urban Wråkberg, Barents Institute, Norway, Kirkkenes, professor Oleg Andreev, Murmansk Oblas, Russia, Dr. Jeffery Roberts, London”.

Kirjoittajien mielestä vakuuttavaa poliittista konseptia koko alueen kehittämiseksi ei ole. Alue on tuulettomassa suvannossa. Esimerkiksi kirjoittajat lainaavat Dan Yergin East West Instituutista Financial Times –lehteen tekemää kirjoitusta (2003). Sen mukaan, kun katsotaan vuoden tai kahden päähän, Moskovan suunnitelmat valmistuvat uusien öljyputkien rakentamiseksi Kiinaan tai muualle Aasiaan tai vielä dramaattisemmin Murmanskiin, jäättömään Jäämeren satamaan. Kirjoittajat kysyvät, olemmeko valmiita tähän konseptuaaliseen muutokseen ja mahdollisuuteen ylhäällä Pohjoisessa (High North)?

Joukko Barentsin Venäjään vaikuttavia ajureita (driving forces), trendejä ja epävarmuuksia (uncertainties) hämmentävät monien ihmisten mieliä. Kirjoittajien mielestä ei ole ihme, että ihmisten on vaikea tehdä selkoa alueen merkityksestä. Alueesta käytävä julkinen keskustelu on siksi usein pinnallista. Joillekin viime aikaisille ennusteille annetaan liikaa painoarvoa ja joillekin perustana oleville voimille annetaan liian vähän huomiota.

Kirjoittajat yrittävät ratkaista tämän ongelman esittelemällä skenaarioita alueen tulevaisuudesta. Skenaariot ovat mahdollisia, mutta provosoituja tarinoita tulevaisuudesta. Skenaariot ovat kirjoittajien mielestä hyödyllisiä välineitä hallinnon (government) politiikan suunnittelussa, yritysten strategioiden laadinnassa, yleensä oppimisessa ja kanssakäymisessä sekä toimintaohjelmien suunnittelussa.

Skenaariot. Skenaariot on rakennettu ilmeisen perusteellisen ja monipuolisen nykytilan analyysin pohjalta. Projektin nykytilan analyysivaiheessa tuotettiin seitsemän raporttia ja 20 työpaperia eri avainaiheista. Analyysin mukaan väestö alueella vähenee joka tapauksessa. Öljy- ja kaasuboomi tulee, mutta  ajoitus on epävarmaa. Alue on riippuvainen jatkossakin luonnonvaroista. Poliittinen tilanne tulee muuttumaan, mutta miten se muuttuu ja ilmenee alueella, on epävarmaa.

Kirjoittajien esittelemät skenaariot ovat Big Oil Play Ground, Russia Bear Preserve ja European Periphery. Lisäksi kirjoittajat esittelevät kaksi ns. villikorttia, joista toinen perustuu öljynhinnan nousuun laskuun ja toinen ympäristökatastrofiin.

Big Oil Play Ground kertoo tarinan öljyrikkaasta pohjoisesta, jota vaalitaan  sekä ulkomaisten että venäläisten öljy- ja kaasualan johtajien (major) toimesta. Metsäteollisuus tulee vallitsevaksi eteläisillä alueilla. Kremlin tavoite on lyhyen aikavälin talouskasvu ja öljyalan yrityksille on annettu vapaat kädet alueellisella tasolla – niin kauan kuin niiden johtajat pysyttelevät poissa ja riittävä osa rahasta tulee valtion kassaan. Investointeja rohkaisevat uudistukset, kuten sellaiset, jotka sallivat kasvavan kansainvälisen osanoton Venäjän talouteen ottavat etusijan suorasta kontrollista tässä skenaariossa. Raskas teollisuus ja ydinvoimateollisuus (nuclear lobbies) kadottavat vaikutusvaltaansa. Käytännössä Venäjän kumppanuussuhde Yhdysvaltojen kanssa on keskeistä. Barentsin meren öljyvientikuljetukset vuonna 2014 ovat noin 140 miljoonaa tonnia, josta 120 miljoonaa tonnia perustuu Siperiasta Timan Pechoran kautta Murmanskiin kulkevaan öljyputkeen. Tässä skenaariossa myös Stockmanin kaasukentän hyödyntäminen on aloitettu.

Russian Bear Preserve  kertoo tarinan Barentsin Venäjästä, joka on uudelleen stragisesti tärkeä Venäjän turvallisuuden kannalta. Venäjän politiikka kääntyy kansalliseen suuntaan ja öljy- ja kaasuteollisuudesta tulee ennen kaikkea strateginen ase edustamaan kansallisia intressejä globaalilla foorumilla. Öljyvarojan strateginen kontrolli tulee priorisoiduksi, ulkomaiset partnerit ovat vain erillään olevia junior-partnereita. Jatkuva taloudellinen ja sotilaallinen läsnäolo alueella on tärkeää Venäjän viranomaisille. Raskas teollisuus ja ydinvoimateollisuus (nuclear lobbies) ovat vahvoja, ja energia reformi on vain osittaista. Julkisen informaation puute haittaa kansainvälistä yhteistyötä ja työtä terveys- ja ympäristöolosuhteiden parantamiseksi. Öljykuljetukset Barentsin meren kautta ovat noin 80 miljoonaa tonnia, joista putkikuljetukset Länsi-Siperiasta Indigaan tuottavat noin 60 miljoonaa tonnia.

European Periphery skenaariosta opimme Barentsin Venäjän, missä odotettu öljy- ja kaasubuumi ei toteudu ennen vuotta 2015. Siitä huolimatta Venäjän politiikan painopiste on uudistaa Venäjän talouden diversiteettiä rakentamalla kestävää kasvua pitkällä tähtäimellä. Tämä ilmenee erityisen hyvin Barentsin alueella, joka on perinyt sen taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen ensisijaisesti Neuvostoliiton kylmän sodan suunnitteluaikakautena. Taloudellinen aktiviteetti alueella alentuu jyrkästi ja  muuttoliike Etelän suuntaan kiihtyy. Integraatio ja yhteistyö pohjoismaiden kanssa sujuu hyvin,  ja erityisesti turismi kasvaa. Öljynvienti Barentsin meren kautta on reilut 20 miljoonaa tonnia ja perustuu sekä rautatiekuljetuksiin että Varandeyn öljylähteeseen.

A major drop in oil prices villikorttivaihtoehdossa kirjoittajat arvioivat mitä tapahtuu, kun öljyn hinta tipahtaa alle 15 dollarin tynnyriltä. He pitävät tätä epätodennäköisenä, mutta mahdollisena. Tällainen tilanne voi syntyä, jos öljyn hinta lähtee ensin voimakkaaseen kasvuun, jos sen seurauksena yli-investoidaan öljyntarjontaan ja mm. Irakin öljyn tuotanto nousee menestyksekkään transitiokehityksen seurauksena ja Kiina vaipuu stagnaatiotilaan. Sosiaaliset ja taloudelliset seuraamukset Venäjälle ja erityisesti Barentsin Venäjällä ovat vakavat ja talouden rakenne muuttuisi energiataloudesta poispäin. Muuttoliike pohjoismaihin voisi kasvaa dramaattisesti.

Environmental disaster in Barents Russia villikorttivaihtoehdossa tapahtuu joko ydinonnettomuus Kuolan ydinvoimalassa tai öljyonnettomuus Barentsin merellä. Ydinonnettomuuden seurauksena voimala-alueen ympärille tulisi asumaton vyöhyke, laajat väestöosat muuttaisivat etenkin Murmanskin alueelta pois, ihmisiä olisi vaikea saada enää muuttamaan alueelle, kalatuotteita ei voitaisi myydä ulos, turismin kehitys lakkaisi. Öljyonnettomuudella olisi monelta osin samansuuntaiset  seuraamukset kuin ydinonnettomuudella, mutta vähemmän inhimillistä kärsimystä. Seuraukset olisivat vakavimmat kalastusteollisuudelle ja turismille mm. imagon menetyksen vuoksi riippuen tarkemmin mm. siitä, missä vakava öljyonnettomuus sattuisi.

Arviointia. Kirja ei tarjoa valmista helposti valittavaa tulevaisuuden vaihtoehtoa vaan aineksia tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja strategioiden muodostamiseen. Mikä on kunkin lukijan mielestä paras tie riippuu mm. arvovalinnoista, painotettavasta tarkastelun aikajänteestä ja toimijanäkökulmasta sekä politiikasta kansainvälisellä tasolla, Venäjän tasolla, energiamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kehityksestä.

Lukijalle jää ajateltavaa ja lukija voi asettautua myös Venäjän poliittisen johdon ilmeisen vaikeaan rooliin. Esimerkiksi energian hinnan nopea vapauttaminen Venäjällä ja Venäjän pääsy näin maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi voisi yhtäkkiä tuntua itsestään selvästi hyvältä tavoitteelta. Käytännössä skenaarioanalyysin kautta nähdään, kuinka dramaattiset seuraukset tällä on Barentsin alueella etenkin nykyisillä yhden yrityksen suurteollisuuspaikkakunnilla esimerkiksi Murmanskin alueella. Kirjoittajien mukaan se, mikä on hyväksi Venäjälle, ei välttämättä ole hyväksi Venäjän Barentsin alueelle.

Kirjoittajat tuovat esille hyvin kirjan tavoitteet, intressinsä, valitut oletukset ja sen, että toisenlaisiakin tuloksia voidaan saada erilaisilla lähtöoletuksilla tarkastelun kohdentamisella. Huomioiden kirjan lähtökohdat ja tavoitteet, kirjaa on vaikea kritisoida. Jokunen toivomus voitaneen kuitenkin esittää perustellusti. Kirjan tavoittelema luettavuus ei olisi kärsinyt, jos avainkäsitteet olisi määritelty kootusti esimerkiksi kirjan lopussa. Lähdeviitteiden ja teoriapohjan esittelyn ohuus on ymmärrettävää kirjan luettavuutta ja laajan kohdeyleisön palvelua korostavien tavoitteiden näkökulmasta.

Kirjoittajat asettavat Venäjän Barentsin alueen geopolitiikan ja kansainvälisen politiikan sekä Venäjän valitseman politiikan tapahtuma-alustaksi, ilman että alueen toimijoilla katsotaan olevan mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen kovinkaan paljon – heidän tehtäväkseen jää lähinnä kehitykseen sopeutuminen. Keskeisiä muutosvoimia on kirjoittajien mielestä juuri poliittiset päätökset eri tasoilla, mutta ei varsinaisesti Venäjän Barentsin alueen toimijoiden päätökset. Tällainen tarkastelunäkökulma on ymmärrettävää, kun polttopisteenä on energia- ja kaasuvarojen hyödyntämisen tulevaisuus.

Mielestäni tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista jatkossa tulee tutkia myös sitä, millaisia erityisesti suorista poliittisista päätöksenteosta riippumattomia vahvoja voimia vaikuttaa Venäjän Barentsin alueen kehitykseen (kuten esimerkiksi tietoteknologinen  kehitys), joihin alueen poliittisella ja muulla päätöksenteolla tarttumalla voitaisiin luoda toivottua tulevaisuutta alueelle. Venäjän Barentsin alueen sisällä käytävää keskustelua halutusta ja mahdollisesta tulevaisuudesta on vahvistettava. Jatkossa on syytä käyttää myös pidempiä aikajänteitä, tulevaisuudentutkimuksessa kirjan noin 10-15 vuoden aikajännettä voidaan pitää lyhyenä muun muassa kehityksen käännepisteiden ennakoinnin näkökulmasta.  Pidempien aikajänteiden myötä myös muiden tulevaisuudentutkimuksen menetelmien, esimerkiksi asiantuntija-arvioon perustuvan Delfoi-menetelmän (englanniksi Delphi-method) soveltamisen edut korostuisivat.

Suosittelen kirjan lukemista kaikille Barentsin alueen toimijoille Pohjoismaissa ja Venäjällä sekä alueen kehitykseen vaikuttaville toimijoille myös alueen ulkopuolella. Niidenkin tulisi lukea kirjaa, jotka eivät ole tällä hetkellä kiinnostuneita Barentsin alueesta, koska on kaikkien etu, että Barentsin alueen riskit pysyvät hallinnassa ja mahdollisuudet käytetään hyväksi. Kohderyhmiä, joiden olisi syytä tutustua kirjaan ovat mm. Venäjän ja Itä-Euroopan tutkijat, poliittiset päättäjät erityisesti valtioiden parlamenteissa ja valtion- ja alueiden hallinnossa, yritysjärjestöt, yritykset ja tulevaisuuden tutkimuksen opiskelijat. Kirja on tärkeää luettavaa myös EU:n parlamentissa ja hallinnossa ja  Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelun osapuolten piirissä. Kirja on kirjoitettu selkeästi ja luettavuuteen sekä ulkoasuun on satsattu. Kiireinen lukija  saa kirjasta paljon irti yksinomaan kuvia ja informatiivisia otsakkeita lukemalla..

Kirja on erinomainen ja kaivattu esimerkki siitä, miten tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtia painottamalla ja sen tarjoamia menetelmiä systemaattisesti soveltamalla voidaan tuoda merkittävää lisäarvoa  myös Venäjän Barentsin alueen tulevaisuutta arvioitaessa. Samalla tuodaan esille tulevaisuudentutkimuksessa ja etenkin sen käytännönläheisemmässä ennakointitutkimuksessa tärkeä ominaisuus: kyseessä on myös päätöksentekoon vaikuttamisen prosessi.

Kirjan tilaus ja lisätiedot.Kirjaa voi tilata osoitteesta Eburon Academic Publishers, P.O. Box2867, 2601 CW Delft, The Netherlands. Tel.: + 31 (0)15 – 2131484 / fax: + 31 (0) 15 – 2146888 tai info@eburon.nl/ www.eburon.nl. Kirjan tilaustiedot ja lisätiedot löytyvät myös taustaprojektin ”Barents Russia 2015” verkko-osoitteesta http://www.barentsrussia2015.net.

Kirjoittaja työskentelee Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman rahoittamassa ja Joensuun yliopiston hallinnoimassa tutkimusprojektissa ”Does the Geography of Russian Peripheria really Change?” Hän vastaa siinä itsenäisesti tutkimusosiosta ”The Development of the North-West Russian and Delphi method: Evaluation of the Industrial, Social and Logistical Development in Murmansk Oblast.”

Huom: Kirjan kirjoittajat esittävät Stockman sanan käyttöä Shtokmanovskoye –sanan englanninkieliseksi käännökseksi. Englanninkielistä käännöstä käytetään myös suomennoksena (myös Stokman). Yleisimmin on käytössä Štokmanovskoje -suomennos.

___

Ks. myös

Yrjö Myllylän johtopäätös, miten useimpiin skenaarioihin voidaan vastata Suomessa varmimmin

Uusimmat julkaisut Barentsin Venäjällä 2013 on tammikuussa 2014 viety myös Murmanskissa sähköiseen kirjastoon:

  1. Myllylä, Yrjö & Oleg Andreev & Vesa Rautio (2013). Development of the North-West Russia: Industrial, Social and Logistical Developments in Murmansk Oblast Evaluated by Delphi method. 91-104. In the book Andreev Oleg & Vesa Rautio (edit.) (2013): The Russian North and Northern Europe. (In Finnish: Venäjän pohjoinen ja Pohjois-Eurooppa. Published in Russia by Russian language)
  2. Myllylä, Yrjö & Vesa Rautio & Oleg Andreev (2013). Futures Scenarios for Murmansk Oblast: Where are the Hubs and Gateways of Development. 105-126. In the book Andreev Oleg & Vesa Rautio (edit.) (2013): The Russian North and Northern Europe. (In Finnish: Venäjän pohjoinen ja Pohjois-Eurooppa. Published in Russia by Russian language)

Em. julkaisut 1-2  löytyvät tätä kautta sähköisesti Kola North Electronic Library -kirjastosta.

HS Vieraskynä 1.5.2006: Sähköä olisi saatavissa myös Murmanskin alueelta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006. HS Vieraskynä 010506.

Tänään paukkuvien pakkasten päivänä Suomi tuo energiaa Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta ja oma kapasiteetti on täyskäytössä mm. Inkoon hiilivoimalan alasajon ja TVO:n ydinvoimalahankkeen viivästymisen vuoksi. Tämän johdosta tuli mieeen tuoda vanha aihepiiriin liittyvä kirjoitukseni, joka julkaistiin silloin, kun kiisteltiin merikaapelin rakentamisesta Venäjältä Suomeen.

HS Vieraskynä 010506

HS Vieraskynä 010506

.

Ks. l