Kuukausi: elokuu 2013

”HEUREKA!” Top 10

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yritin osallistua talkoisiin, kun edellistä edellinen hallitus teki viimeksi ”hokkus pokkus talous -kuntoon temppuja” kokoontumalla 2013 Heureka-seminaariin, jossa asiat laitettiin taas kerralla kuntoon.   Tempputyöllistäminen tosin oli rajattu sen ohjelman ulkopuolelle ja sitä kritisoimalla se osaltaan pääsi valtaan. Tämä artikkeli on nyt suosituimpien joukossa blogisivustollani jo toista päivää (Johdanto lisätty 7.7.2015).

Fjaral Nordellin koti toimii nykyisin hotellina Salossa

Fjalar Nordellin koti toimii nykyisin hotellina Salossa. Nordell oli Nokian synnyn takana oleva keskeinen yrittäjä. Eri tahot ovat ottaneet Nokiankin menestyksestä osuutensa. Radiopuhelin oli kuitenkin Nordellin Saloran tuotevalikoimassa jo vuodesta 1963, Salora ja Nokia perustivat yhteisyrityksen matkapuhelimen kehittämiseksi, jonka Nokia osti. Nokia-ilmiössä ratkottiin keskeissti maailman pohjoisimman kansakunnan tietoliikennehaasteita kustannustehokkaasti langattomasti. VR, Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskuksen tilaukset mahdollistivat kehityksen. Kuva Yrjö Myllylä, 2013. (Ks. lisää Nodellin roolista Nokian taustalla.)

  1. Talous on maantiedettä –  Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristötekijöihin  – 20 vuoden harhapolulta on palattava kestävälle tielle, mentoreiden kulta-aika alkakoot.

  2. Luonnonvarojen merkitys taloudessa kasvaa – on verkostoiduttava investointeja tekeviin pelureihin  – tässä valtiolla ja sen yhtiöillä on keskeinen rooli  (on laskeuduttava alas palmupuista).

  3. Kansallisomaisuutta, maaperän rikkauksia, on arvostettava ja luotava hyötymismekanismit Eläkkeittemme ja infrastruktuurimme rahoitus on meidän maaperän rikkauksissa, Etlan mukaan v. 2010 kaivosten ja potentiaalisten kaivosten arvo 300 mrd.€.

  4. Kehittämistoiminnassa hyödynnettävä persoonien/yrittäjien osaamista  (Murusiakin yhteiskunnan rahaa Team-Finlandista tai EU-ohjelmista tai muusta yrityksille ja persoonille tuottaa ihmeitä – nykyinen yritysten veroina maksama julkinen raha pyörii pitkälti julkisten palvelutuottajien sisällä eikä kohtaa yritystä eikä luo hyötyjä yrityksille – eikä siten yhteiskuntaan.)

  5. Valtio on markkinavoima ja tärkein innovaatioiden mahdollistaja (Julkista markkinavoimaa on osattava käyttää ja vältettävä rahan valuttamista ulos – kotimaassa kiertävä rahaa tuottaa moninverroin hyvinvointia ja turvaa enemmän kuin Italiasta ostetut junat, sotalaivat yms. – virkamiesten ja valtionyritysten on mentävä innovatiivisille ostoksille Kainuuseen ja rannikon pikkukaupunkeihin Välimeren sijaan. Yrittäjien aloitteille on annettava sijaa. Lainsäädännön ja sen tulkinnan on mahdollistettava aloitteellisuuden toteutuminen. Tämä on haaste virkakunnalle ja poliitikoille.)

  6. ”Markkinat hoitaa ja valtio ei voi luoda kuin edellytyksiä” – jokaisen, myös valtion virkamiesten, on yritettävä ja kannettava vastuuta. Yrittäjyys ei saa olla vain YELiä tms. maksavien ominaisuus.

  7. Valtion ja public-private –yhteistyö  laajemmin on kehityksen avain  (Uusimmat tutkimukset osoittavat, että iPhonea ja Nokiaa myöten kaikki perustuu julkisen ja yksityisen kumppanuuteen – mantra markkinat hoitaa, valtio ei voi puuttua mihinkään, johtaa tuhoon. Laiskuus on pahe.)

  8. Kunta- ja Sote-uudistuksesta väliportaan hallinnon kehittämiseen (Suomessa on jo nyt 3 kertaa suuremmat kunnat kuin Euroopassa keskimäärin, tämä riittää jo – Kainuun malli on parasta, mitä Suomessa on nähty.)

  9. Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – Pohjoinen luottamus käyttöön (Olemme maapallon pohjoisin kansa, pohjoisuus  läpileikkaa suomalaisen yhteiskunnan tieteen, taiteen, kulttuurin, talouden.)

  10. Arktinen osaaminen on Suomen Sampo (Kaikki mitä viemme, voidaan selittää arktisen osaamisen ja sen ympäristötekijöiden kautta.)

Marskin maja Lopella. Majan lahjoitti johtajaansa tyytyväiset sotilaat.  Marski opetti muistelmissaan, että kansakunta tekee virheitä, myös Suomen päättäjät.  Jopa sodat olisi hänen mielestään voitu osittain tai kokonaan välttää viisaasti toimimalla. Silti en ole kenenkään päättäjän tai muun tahon huomannut näitä myöntävän ainakaan viimeisen 100 vuoden aikana. Pahimpana uhkana pienelle kansakunnalle hän piti eripuraisuutta, koska silloin ulkopuoliset voivat tulla väliin. RD Aluekehitys Oy järjesti kuvan Marskin Majalla tilaisuuden 2.8.2014. (Ks. myös hyvän ja huonon päätöksen kriteerit)

.

Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristötekijöihin

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TIETOISKU

Maantiede vaikuttaa talouteen

(Ks. myös HS Mielipide: Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön)

Noin 1 miljardin arvoinen Allure of the Seas luovutusvaiheessa Turussa Royal Caribbean Cruises -yhtiölle lokakuussa 2010. Laiva on viimeinen Suomesta luovutettu suurristeilijä. Suomi hallitsee näistä markkinoista 80 %, kaikista risteilyaluksiesta 20 %, autolautoista 40 %, jäänmurtajista jopa 60 %. Risteilyalusosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön ominaisuuksissa eli pitkissä etäisyyksissä ja ohuissa tavaravirroissa. Jo 1960-luvulta kehitettiin kannattavaa konseptia Ruotsin ja Suomen väliseen meriliikenteeseen. Tämä osaaminen on skaalattu markkinoiden tarpeisiin. Tästä osaamisesta on pidettävä kiinni eikä sitä pidä valuttaa ulkomaille tieten tahtoen. Kuva YMy

Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä talousasiat näyttävät olevan meitä paremmin ja työttömyys pientä. Norjassa valtion intressit ovat merten ravinnossa ja uusissa pohjoisissa öljy-, kaasu- ja mineraalivaroissa.  Ruotsin pohjoisessa operoiva valtion kaivosyhtiö LKAB tuottaa vuosittain miljardivoitot valtion kassaan. Venäjällä maantieteellinen seura oli keskeinen järjestelijä viime vuoden lopulla peruuntuneessa presidenttien Vladimir Putinin ja Sauli Niinistön kaavaillussa tapaamisessa  Venäjälle elintärkeällä Jäämeren Jamalin alueella, josta alueen kaasu pääasiassa tulee. Naapureissa maantiede vaikuttaa talouteen ja politiikkaan.

Suomessa osaamisen käsite irrotettiin 1990-luvulla ympäristötekijöistään muun muassa informaatioteknologian kasvun huumassa. Alkutuotantoa ei arvostettu, kasvukeskukset nähtiin ympäristöstään irrallisina.  Kansakunnan kilpailukyvyn kannalta tärkeä teknikkotason koulutus lakkautettiin. Kaivosalan korkeakoulutus lopetettiin. Ympäristöön vaikuttavien kaivosten rakentamisen osaamiseen ei kiinnitetty huomiota. Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö lakkautettiin vuonna 1996 – tosin perustettiin tänä vuonna uudelleen. Alkutuotanto vaatii korkeakoulutusta ja huippuosaamiseen perustuvia palveluita keskuksissa. Olemme harvaan asuttu kansakunta kaukana markkinoista. Kuluttajatuotteisiin, kuten peleihin keskittymällä, emme selviä.

Suomella on väestöön nähden runsaat luonnonvarat  ja edullinen logistinen sijainti merten läheisyydessä ja mannermaisen suurvallan naapurina.  Ongelma on, että maaperän rikkauksia ei arvosteta  kansallisomaisuutena, joilla olisi ”tasearvoa”. Rajallisissa luonnonvaroissa on eläkkeittemme ja infrastruktuurimme rahoituslähde. Toisin kuin naapurimaissa,  Suomesta puuttuvat kansakuntaa hyödyntävät  mallit rikkauksia jaettaessa. Nykyisten ja potentiaalisten kaivosten arvo on Etlan vuoden 2010 laskelmien mukaan 300 miljardia euroa.

Ympäristömme on arktista ja siinä selviytymiseen liittyy vientiosaamisemme.  Arktisen ympäristön ominaisuuksia ovat suurten luonnonvarojen lisäksi pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmyys, lumi, jää, nopeat säätilojen vaihtelut, herkkä ja haavoittuvainen luonto, pimeys ja valo. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä enemmän ominaisuudet ovat läsnä. Näihin liittyvä osaaminen on rikastunut Suomeen, koska muodostamme maailman suurimman yksittäisen kansakunnan  Helsingin tasan pohjoispuolella. Laivoja ja junia ei tule tilata kansallisilla rahoilla mukavimmista matkakohteista  ulkomailta, kuten viime aikoina on tehty ja ollaan par aikaa tekemässä noin sadan sähköveturin ja miljardikaupan osalta VR:n toimesta. Työtä ja osaamista Suomeen saadaan myös kasvukeskuksiin, kun puolikkaalle riville tarjouspyynnössä kirjoitetaan: ”Ratkaisun on toimittava Suomen arktisissa olosuhteissa”.

Viennin selkärankana toimivat tällä hetkellä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää teknologiaosaamista ja jalosteita myyvät yritykset kuten tunnetut pörssiyhtiöt Outotec, Metso Minerals, Outokumpu. Uusi Helsingin telakka on tehnyt laivoja arktisille öljy- ja kaasukentille jääolosuhteisiin.  Suomi voi tarjota valoa maailmalle. Led-valotuotanto näyttää kasvavan kymmeniä prosentteja vuodessa mm. Salon, Oulun, Kajaanin  ja Kuopion seudulla ja muodostavan tiivistyviä klustereita alueille. Ympäristötekijöihin kytketty osaaminen on jatkossakin Suomen Sampo.

***

Aiheesta on samansisältöinen hiukan pidempi artikkeli RD Aluekehityksen sivulla otsakkeella ”Maantiede vaikuttaa talouteen”.

Kysy RD Aluekehityksen osaamista osaamisen kytkemiseksi ympäristötekijöihin. Mahdollisia tuotealueita ovat esimerkiksi alue- ja elinkeinopoliittiset strategiat, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, arktisen osaamisen alueelliset jalkautusprosessit. Osaamisen tulkinnassa ja sen sovelluksissa ei ole kyse vähemmästä, kuin  kansallisesta ja alueellisesta selviytymisestä.

Näkökulmia aiheeseen, mm:

  1. Arktinen osaaminen on Suomen Sampo (valaiseva Alakertakirjoitus)
  2. Kaivostoiminta vaatii mandaatin muutosnavigaattorille  (artikkelikokoelma)
  3. Pohjoisuus yhdistää suomalaiset (artikkelikokoelma)
  4. Kaivosten ympäristöongelmien hallinta edellyttää yhteisöllisiä valintoja ja osaavaa koulutustarpeiden ennakointia (osaamisen ympäristösidonnaisuuden heikkenemisen johtaa ympäristöongelmiin)
  5. “Uusi pohjoisen maantiede” – mitä se on? (pohdintaa)
  6. Innovaatioympäristöt: Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitys – Aluekehitys RD julkaisuesittely (selvitysmiesraportti)
  7. Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010 (Hyvä käytäntö ja julkaisuesittely)
  8. Aluekehitys RD julkaisuesittely: Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä (ajankohtainen, tulokset yhä sovelluskelpoisia)
  9. Aluekehitys RD julkaisuesittely: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (ajankohtainen TEM-raportti)
  10. KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu (Uutuus)
  11. ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI – LOPPURAPORTTI (Uutuus, Ely-tilaus)
  12. Yhdyskuntasuunnittelua, julkaisuinfo: Katu, koulu ja kaupunki – liikennejärjestelmän rakentamisen perusteet, Case Oulu (esimerkki osaamisen ympäristösidonnaisuudesta).

KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu.